Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen

Tiivistelmä

Yritysten henkilöstön turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja, koska tapaturmien ja poissaolojen määrät sekä työhyvinvointi eivät ole kehittyneet suotuisasti 2000-luvulla. Tässä tutkimushankkeessa kehitetään yhteistyössä neljän yrityksen kanssa järjestelmällisiä toimintatapoja yritysten henkilöstön turvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen päätavoitteena on lisätä teoreettista tietoa ja käytännöllistä osaamista siitä, miten yrityksessä voidaan edistää henkilöstön työturvallisuutta ja hyvinvointia huomioimalla sekä työ että vapaa-aika.

Kehitettävän toimintatavan avulla yritykset saavat nykyistä enemmän tietoa, jonka avulla he voivat paremmin kohdentaa ja kehittää henkilöstönsä turvallisuutta ja työhyvinvointia.Toimintatapaa testataan käytännössä ja seurataan sen vaikuttavuutta. Tutkimuksessa sovelletaan avoimen innovaation periaatteita, käytetään konstruktiivista lähestymistapaa sekä sovelletaan yrityskohtaista tapaustutkimusta.

Jokaisen yrityksen projektin etenemisestä, ongelmista, ratkaisuista ja tuloksista kirjoitetaan Case-raportit. Tutkimuksen tuloksena yritykset saavat käytännössä testattua tietoa siitä, miten turvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvää kokonaiskuvaa voidaan laajentaa huomioimalla sekä työhön että vapaa-aikaan liittyvät vaara- ja haittatekijät.

Hankkeen tulokset ovat käytettävissä kesällä 2014.

Hankkeen vastuuhenkilö

Jouni Kivistö-Rahnasto

Tiedote

Turvallisuustyö ulottuu myös vapaa-aikaan

Mitä jos työnantaja järjestäisi pyöräily- tai paloturvallisuuden
teemapäivän? Tai työnantajalta saisi lainaksi turva- ja
suojavälineitä kotiin tai mökille – esimerkiksi valjaita, jottei
putoaisi katolta.

Firman johto jakaisi aamuhämärissä heijastimia töihin tuleville.
Infotauluilla, sähköpostissa ja intranetissä muistutettaisiin
ajankohtaisista turvallisuusasioista, kuten miten harrastaa
laskettelua turvallisesti tai välttyä liukastumasta lenkillä.
Työntekijöille sattuneita vapaa-ajan tapaturmia käytäisiin läpi –
yksilönsuojaa kunnioittaen – ja pohdittaisiin, mitä niistä voi
oppia.

Muun muassa tällaisia keinoja on otettu käyttöön edistyneimmissä
yrityksissä, jotka ovat pystyneet panostamaan myös työntekijöiden
vapaa-ajan turvallisuuteen.

Järjestelmällisiä toimintatapoja työntekijöiden
kokonaisturvallisuuden edistämiseksi kehitti Tampereen teknillinen
yliopisto (TTY) vuosina 2012–2014. Tutkimuksesta vastasi TTY:n
teollisuustalouden laitoksen turvallisuuden johtamisen ja
suunnittelun yksiköstä professori
Jouni Kivistö-Rahnasto, ja sen toteuttivat
tutkijat
Toni Hyytinen ja
Sanna Anttila.

Tutkimukseen osallistui neljä caseyritystä: Neste Oil Oyj,
Nokian Renkaat Oyj, Sandvik Mining and Construction Finland Oy ja
Maintpartner Oy. Työsuojelurahasto toimi hankkeen
päärahoittajana.

– Tutkimuksessa myös kokeiltiin erilaisia tapoja kerätä tietoa
työntekijöille sattuvista vapaa-ajan tapaturmista. Tieto niiden
määrästä ja laadusta on edistämistoimien lähtökohtana. Lisäksi
tutkimuksen kokemusten perusteella laadittiin suositus, miten
vapaa-ajan turvallisuutta kannattaa ryhtyä ottamaan mukaan
turvallisuustyöhön, tutkija Toni Hyytinen kertoo.

Vapaa-ajan tapaturmista massiiviset kustannukset

Suomessa tapahtui vuonna 2009 noin 1,1 miljoonaa tapaturmaa,
joista aiheutui fyysinen vamma. Kaikista tapaturmista noin 80
prosenttia sattuu vapaa-ajalla. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien
määrä on 20 vuodessa kaksinkertaistunut.

– Työnantajalle ja työntekijälle ei ole väliä, missä tapaturma
sattuu, koska haitat ovat samat: työntekijä on työkyvytön ja poissa
työstä. Suuressa osassa yrityksiä juuri vapaa-ajan tapaturmat
aiheuttavat enemmän poissaoloja ja kustannuksia kuin työtapaturmat,
Toni Hyytinen huomauttaa.

Vaikka työnantaja ja työntekijät panostavat turvallisuustyöhön
työpaikalla, tulokset saattavat valua hukkaan, kun tapaturmia
sattuu vapaa-aikana.

– Kun yrityksen henkilöstön turvallisuuteen tavoitellaan
kestävää muutosta, turvallisuustyön on ulotuttava
kokonaisvaltaisesti myös vapaa-aikaan, Toni Hyytinen sanoo.

TTY tarttui teemaan jo vuosina 2010–2011: Työsuojelurahaston
rahoittama hanke 110117 selvitti teollisuusyritysten turvallisuuden
kehittämistä vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä.

Tutkimuksen tulosten mukaan työturvallisuusasioissa edistyneissä
yrityksissä sekä työnantajat että työntekijät suhtautuivat
myönteisesti työnantajan mahdolliseen halukkuuteen parantaa
vapaa-ajan turvallisuutta työturvallisuuden rinnalla. Myönteiset
signaalit ja synkeät tapaturmatilastot ohjasivat tutkijoita
jatkohankkeeseen.

Osuu oikeana ajankohtana

Neljästä kohdeyrityksestä kaksi, Neste Oil ja Sandvik, pääsi
lähelle tavoitteena ollutta järjestelmällistä
kokonaisturvallisuuden edistämistä.

Kahdessa muussa ei vielä hankkeen aikana päästy tavoitteeseen.
Pitkänä hankeaikana nopeatempoisessa yritystoiminnassa saattaa
tulla monia muutoksia – esimerkiksi yt-neuvotteluita –, jotka
vaikeuttavat tällaisia asioita.

Ylipäätään järjestelmällinen kokonaisturvallisuuden kehittäminen
ei sovellu kaikille yrityksille kaikkina ajankohtina:

– Vapaa-ajan turvallisuuden kehittäminen on vapaaehtoista
toimintaa. Yritys tekee tällöin työntekijöiden turvallisuuden eteen
enemmän kuin lainsäädäntö vaatii. Turvallisuusasioiden työpaikalla
pitää olla tarpeeksi hyvällä tasolla ennen kuin resursseja
kannattaa suunnata vapaa-ajan puolelle, Hyytinen tähdentää.

Toimintatapa soveltuu yrityksille, joissa on jo vahva
työturvallisuuskulttuuri tai joiden toimialalla työtapaturmariskit
ovat matalia ja henkilöstön tapaturmariskit painottuvat
tavallistakin enemmän vapaa-aikaan.

Myös sellaiset yritykset, joissa turvallisuustoiminta on
jämähtänyttä, voivat saada uusia virikkeitä, kun vapaa-ajan
turvallisuus otetaan mukaan.

Tietoa, tukea ja apuvälineitä, ei määräämistä

Vapaa-ajan turvallisuuden edistämisessä on muistettava, että
työnantajalla ei ole oikeutta ohjata tai määrätä henkilöstönsä
vapaa-ajan toimintaa. Edistämispyrkimykset eivät esimerkiksi saa
sulkea pois joitain riskialttiina pidettyjä harrastuksia.

 – Toiminta kannattaa aloittaa varmasti myönteisen
vastaanoton saavilla toimilla, kuten ilmaisten turvatuotteiden
jakamisella tai vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvien palveluiden
tarjoamisella, Hyytinen sanoo.

Esimerkiksi Neste Oil on muun muassa jakanut heijastimia ja
panostanut polkupyöräturvallisuuteen tarjoamalla ilmaisia
kuntotarkastuksia ja pikahuoltoa. Yritys on maksanut työn,
työntekijä osat. Eräälläkin kerralla puoleen pyöristä piti vaihtaa
jarrupalat, työsuojelupäällikkö
Timo Karttunen kertoo.

Tutkimus sisälsi toimintatavan vaikutuksia luotaavan
loppukyselyn työntekijöille. Pisimmälle päässeissä yrityksissä,
Neste Oilissa ja Sandvikissa, liki 90 prosenttia vastanneista
kertoi kiinnittävänsä nykyään enemmän huomiota vapaa-ajan
turvallisuuteensa kuin ennen. Noin 75 prosenttia katsoi
tietämyksensä vapaa-ajan riskeistä lisääntyneen hankeaikana.

Kaikkien neljän yrityksen työntekijöistä noin 90 prosenttia
halusi yrityksen jatkavan ja kehittävän edelleen työtä vapaa-ajan
turvallisuuden edistämiseksi, koska he uskovat sen tuottavan
tulosta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Anttila Sanna, Hyytinen Toni, Kivistö-Rahnasto Jouni. 2014. Yritysten henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja työhyvinvoinnin järjestelmällinen edistäminen. Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto. Teollisuustalouden laitos. Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu. ISBN 978-952-15-3373-0 Avaa

Video TSR-kanavalla (19.9.2014) Hyvä työturvallisuus tukee myös vapaa-aikaa. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/33471

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen 19.9.2014 Hyvä työpaikka tukee turvallista vapaa-aikaa Avaa

Juttu Tiedon sillassa 2013 Työturvaa myös kotiin, sivu 34 www.tiedonsilta.fi. http://www.tiedonsilta.fi

Juttu Telma-lehdessä 3/2014 (18.9.2014)  Oma turva – työturva, 58-59 http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/telma/2014/3