110104 Tutkimus

Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa

Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa

31.5.2010

Tämä monitieteellinen tutkimushanke (yritysetiikka, työpsykologia) on päänavaus eettisen organisaatiokulttuurin tutkimukseen suomalaisissa organisaatioissa. Keskiössä on eettisen organisaatiokulttuurin yhteydet henkilöstön työhyvinvointiin. Menetelmällisenä tavoitteena on validoida kattava kyselymenetelmä ilmiön tutkimiseen. Hanke koostuu yksityisektorin ja kunta-alan organisaatioissa toteutettavista laajoista kyselyistä ja avainhenkilöiden haastatteluista. Lisäksi hyödynnetään johtajien (n= 715) seurantatutkimusta. Hanke vastaa seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten eettinen organisaatiokulttuuri koetaan suomalaisissa organisaatioissa? 2) Kuinka usein tutkituissa organisaatioissa koetaan eettisesti haastavia työtilanteita ja millaisia ne ovat? 3) Onko eettinen organisaatiokulttuuri yhteydessä henkilöstön työhyvinvointiin? 4) Onko eettistä organisaatiokulttuuria mittaava kyselymenetelmä validi?

Hanke tukee organisaatioita niiden kehittäessä toimintansa eettisyyttä. Eettinen organisaatiokulttuuri linjaa päätöksentekoa, tukee henkilöstöä toimintaa vaativissa tilanteissa sekä auttaa suunnistamaan ongelmien ratkaisuissa. Tutkimustieto mittariston kehittely tarjoavat välineitä tähän haasteeseen vastaamiseksi. Tietoa voidaan hyödyntää myös kestävän henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kehittämisessä. Eettisyys edistää organisaation mainetta, ja hyvämaineinen työnantaja on etulyöntiasemassa vastuuntuntoisen, osaavan ja motivoituneen henkilöstön hankinnassa ja sitouttamisessa. Hanke edistää myös työhyvinvoinnin tieteellistä tutkimusta sekä hyvinvoinnin edistämistä organisaatioissa täysin uudesta näkökulmasta. Tulokset käytettävissä v. 2012.

Hankkeen vastuuhenkilö
Taru Feldt

Eettisesti toimivassa organisaatiossa voidaan hyvin

28.4.2014

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat päättelevät, että väki viihtyy parhaimmin, kun organisaatiossa toimitaan eettisesti hyvin. Mitä korkeammaksi tutkitut kokivat organisaatiokulttuurin tai työyksikön eettisyyden, sitä vähemmän tutkitut raportoivat työuupumusta ja olivat sairauden takia pois töistä. Työn imua myönteiset eettisyysmuutokset lisäsivät. Korkean eettisyyden vaikutusta työhyvinvointiin tutkittiin hankkeessa, jota Työsuojelurahasto rahoitti.

Organisaatiokulttuurin korkea eettisyys vähentää työntekijöiden kokemuksia eettisistä dilemmoista eli tilanteista, joissa työntekijät kokevat, että eivät tiedä oikeita toimintatapoja tai joutuvat toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa vastaisesti.

Organisaation matalaksi tunnettu eettisyys sen sijaan lisäsi henkilöstön kokemuksia eettisesti ristiriitaisista tilanteista. Tutkijat havaitsivat myös yhteyden eettisistä dilemmoista johtuvaan psykologiseen stressiin: Mitä eettisemmäksi kulttuuri koettiin, sitä vähemmän eettistä kuormittuneisuutta raportoitiin.

CEV-kysely pätee Suomessa

Menetelmällinen päätulos oli se, että eettisen organisaatiokulttuurin mittaamiseen kehitetty 58-osioinen CEV (Corporate Ethical Virtues)-kysely sopii hyvin suomalaisiin aineistoihin. Kyselyn kehitti Muel Kaptein vuonna 2008.

Tämän organisaation eettiset hyveet -mallin mukaan organisaatiokulttuuri on sitä eettisempää, mitä paremmin organisaatiossa noudatetaan malliin kuuluvia kahdeksaa hyvettä.

Tutkijoiden mukaan CEV-kysely on validi – eli se mittaa sitä, mitä on tarkoitus mitata – ja sen kahdeksan osa-aluetta ovat reliaabeleja eli luotettavia sikäli, että esimerkiksi mittaaja tai mittausolot eivät vaikuta tuloksiin. Kysely sopii hyvin myös pitkittäistutkimuksiin, sillä se mittaa organisaatiokulttuuria melko pysyvänä ilmiönä.

Pomo pysyy eettisessä työpaikassa

Johtajiin kohdistunut kahden vuoden seurantatutkimus (TSR 110104) osoitti, että epäeettinen organisaatiokulttuuri ja kaikki sen kahdeksan osa-aluetta liittyivät johtajien työpaikan vaihtoajatuksiin tutkimuksen lähtötilanteessa vuonna 2009.

Johtajatutkimus osoitti, että eettisen organisaatiokulttuurin hyveistä erityisesti lähiesimiesten sekä ylimmän johdon esimerkillisyys eettisissä toimintatavoissa nivoutuivat siihen, että tutkitut johtajat pysyivät työpaikassaan. Sen sijaan ongelmat lähiesimiehen ja johdon eettisyydessä selittivät johtajien työpaikan vaihtoja senkin jälkeen, kun keskeisen taustatekijät ja organisaation epävarmuustekijät oli tarkistettu.

Tietoisuutta eettisyydestä syytä lisätä

Tutkijat sanovatkin, että organisaatioiden kannattaa tarkastella kulttuurinsa eettisyyttä. CEV-kysely tarjoaa hyvän apuvälineen sekä kulttuurin tutkimiseen että seurantaan.

Organisaatiokulttuurin eettisyys edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitouttaa johtajia. Eettisyyttä organisaatioissa vahvistaa etenkin se, että järjestelmällisesti lisätään johdon, esimiesten ja muun henkilöstön tietoisuutta eettisestä toimijuudesta. Sitä lisäävät esimerkiksi koulutus, vertaiskeskusteluryhmät ja ulkopuoliset työnohjaajat.

Tietoisuuden lisääminen kasvattaa koko henkilöstön herkkyyttä tunnistaa eettisiä dilemmoja. Samalla saadaan välineitä pohtia ja esittää omasta työstä ja organisaatiosta eettisiä periaatteita.
Kun oikea toimintatapa on vaikea valita, organisaatiot voivat vahvistaa eettistä kulttuuriaan luomalla sen perustehtävää ja strategiaa tukevia eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, jotka ohjaavat koko henkilöstön toimintaa.

Avaus eettisen organisaation tutkimukseen

Tutkijat itse arvioivat hankkeensa olleen ensimmäinen varsinainen tutkimus eettisestä organisaatiokulttuurista Suomessa. Tutkijoiden mukaan monitieteiselle työhyvinvoinnin tutkimukselle on alati muuttuvassa työelämässä selvä tarve. Tässä työssä yhdistettiin yritysetiikan ja työpsykologian tutkimusta.

Tutkimuskyselyt kohdistettiin kolmen organisaation – kaupunki, maakunnallinen pankki ja suunnittelutoimisto – koko henkilöstölle. Vastaajia kertyi noin 3 600. Kahden vuoden seurantatutkimuksen seurantakyselyyn vastasi 464 johtajaa.

Laajat aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin, mutta avoimet vastaukset eettisistä dilemmoista luokiteltiin sisällöllisin perustein.

Mari Huhtalan psykologian väitöskirja perustuu tähän ja toiseen Työsuojelurahaston rahoittamaan hankkeeseen (108124). Väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 5. lokakuuta 2013.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa

Feldt Taru. Eettinen organisaatiokulttuuri ja henkilöstön hyvinvointi organisaatioiden välisen vertailun ja johtajien seurantatutkimuksen valossa. Tutkimushanke numero 110104. Loppuraportti 17.3.2014  

110104 LOPPURAPORTTI.pdf (402.6 kt)

Huhtala Mari. 2013. Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina. Työelämän tutkimus 11 (3) 2013, 223-227 http://pro.tsv.fi/tetu/tt/ttindex.htm

Pihlajasaari Pia, Feldt Taru, Mauno Saija, Toivanen Asko. 2013. Resurssien ja toimivaltuuksien puute eettisen kuormittuneisuuden riskitekijänä kaupunkiorganisaation sosiaali- ja terveyspalveluissa. Työelämän tutkimus 11 (3) 2013, 209-222 http://pro.tsv.fi/tetu/tt/ttindex.htm

Huhtala Mari. 2013. Virtues that work: Ethical organisational culture as a context for occupational well-being and personal work goals. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 479. ISBN 978-951-39-5359-1 ISSN 0075-4625 ISBN 978-951-39-5360-7 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5360-7
Väitös: 5.10. Hyvinvoivassa työyhteisössä arvostetaan eettisiä toimintatapoja (Huhtala). Jyväskylän yliopisto

110104_Vaitos05102013_978-951-39-5360-7.pdf (722.8 kt)

Grönroos Maarit, Hirvonen Anna, Feldt Taru (toim.). 2012. Eettinen kuormittuneisuus ja eettisten dilemmojen sisällöt kaupunkiorganisaation eri ammattiryhmillä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 354. ISBN 978-951-39-4898-6 ISSN 0782-3274 ISBN 978-951-39-4899-3 (PDF) http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4899-3

110104Raportti_isbn978-951-39-4899-3.pdf (1132.3 kt)

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto, psykologian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto, psykologian laitos
  • Lisätietoja
  • Taru Feldt
    taru.feldt@jyu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.9.2010 - 1.3.2013
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.3.2014
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.5.2010
    170 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 265 965.5 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.4.2014

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.1. tuotteiden, tuotannon ja työvälineiden kehittäminen
    -1.2. organisaation ja työtehtävien kehittäminen
    -1.3. työympäristön kehittäminen
  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.4. työ, perhe, vapaa-aika, työaika -suhteet
  • Corporate Ethical Virtues -kysely , eettinen organisaatiokulttuuri , johtajat , managers , kuormittuneisuus , strain