111321 Stipendi

Challenges of justice - Comparing supervisors' and employees' experiences in the PA process -väitöskirjatyö

Challenges of justice - Comparing supervisors' and employees' experiences in the PA process -väitöskirjatyö

4.11.2011

Tutkimus tarkastelee työntekijöiden ja esimiesten työsuorituksen arviointiin liittyviä kokemuksia menettelytapojen oikeudenmukaisuuden teorioiden valossa. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt lähinnä alaisten näkökulmaan, ja esimiesnäkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Lisäksi aikaisempi tutkimus ei ole paneutunut niihin tulkintoihin, joita kirjallisuudessa esitetyt oikeudenmukaisuuden säännöt voivat saada.

Työssä selvitetään 1) millaisia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia työntekijöillä ja esimiehillä on työsuorituksen arviointiprosessiin liittyen ja 2) miten kirjal¬lisuudessa esitetyt menettelytapojen ja vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuussäännöt liittyvät näihin kokemuksiin. 3) Mitkä oikeudenmukaisuuden säännöistä ovat haastavimpia työsuorituksen arviointiprosessissa? 4) onko työntekijöiden ja esimiesten oikeudenmukaisuuteen liittyvissä näkemyksissä eroja? Oikeudenmukaisuutta lähestytään sosiaalisesti konstruoituna ilmiönä, joka on uusi lähestymistapa kvantitatiivisen oikeudenmukaisuuden tutkimuksen perinteessä.

Tutkimuksen aineisto koostuu 24 esimies- ja 48 työntekijähaastattelusta, jotka kerättiin kolmessa julkishallinnon asiantuntijaorganisaatiosta vuonna 2004. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Aineiston analyysissä hyödynnetään sekä Grounded theory -analyysia että teoriaohjaavaa lähestymistapaa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Johanna Maaniemi

Palkkausjärjestelmä tökkii, jos se koetaan epäoikeudenmukaiseksi

4.4.2013

Henkilökohtaisen palkanosan vaikutukset riippuvat paljon siitä, miten oikeudenmukaiseksi järjestelmä ja siihen liittyvät arvioinnit koetaan. Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta, ja hyväkin palkkausjärjestelmä voi kääntyä itseään vastaan väärässä ympäristössä.

VTM, TkL Johanna Maaniemi tutki työpsykologian ja johtamisen (palkitseminen) alan väitöskirjaansa varten työntekijöiden ja esimiesten oikeudenmukaisuuden haasteisiin liittyviä kokemuksia palkkausjärjestelmään liittyvissä työsuorituksen arviointiprosesseissa.

Maaniemen väitöskirja tarkistettiin 8. maaliskuuta 2013 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulussa. Työsuojelurahasto tuki väitöstutkimuksen valmistumista stipendillä.

Tutkimusaukkojen paikkailua

Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että kokemukset oikeudenmukaisuudesta ovat keskeisiä palkkausjärjestelmän toimivuudessa. Erityisen tärkeitä ovat kokemukset menettelytavoista, joiden kautta tiettyyn palkkapäätökseen päädytään.

Vaikka aikaisempi kirjallisuus on tunnistanut, että oikeudenmukaisuuden kokemus voi syntyä sekä virallisista (esimerkiksi järjestelmän säännöt) että epävirallisista (esimerkiksi lähiesimies) lähteistä, tarkempi lähteisiin liittyvä käsitteellistäminen on ollut vähäistä.

Edelleen on epäselvää, miten viralliset ja epäviralliset lähteet eroavat toisistaan ja mitkä ovat niiden keskinäiset suhteet. Erityisesti virallisiin, systeemisiin lähteisiin liittyvä ymmärrys on puutteellista.

Lisäksi aikaisempi tutkimus ei ole huomioinut riittävästi eri toimijoiden oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Huomio on keskittynyt ”s aajan”, eli työntekijän näkökulmaan, ja päätöksentekijän eli esimiehen näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle.

Maaniemi selvitti tutkimuksessaan näitä tutkimusaukkoja laadullisin menetelmin. Laadulliset menetelmät ovat harvinainen tutkimusote aikaisemmassa oikeudenmukaisuustutkimuksessa. 

Tutkimuksen aineisto koostui 48 työntekijä- ja 24 esimieshaastattelusta, jotka kerättiin kolmesta julkishallinnon asiantuntijaorganisaatiosta. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita.

Erilaisia painotuksia

Tulosten mukaan oikeudenmukaisuuden haasteet työsuorituksen arvioinnissa liittyvät joko 1) työsuorituksen mittaamiseen, 2) arviointien ja palkan väliseen kytkentään tai 3) työsuorituksen arviointihaastatteluun.

Esimiehet ja työntekijät tunnistivat lähes samat haasteet, mutta painottivat niitä eri tavoin.

Esimiehet painottivat suorituksen arvioimiseen ja mittaamiseen liittyviä haasteita, kun työntekijät puolestaan painottivat arviointikeskusteluun liittyviä vuorovaikutuksen haasteita.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen lähteet liitettiin yksilöihin, palkkausjärjestelmään, palkkausjärjestelmän tukeen tai organisaatiokontekstiin.

Systeemisen oikeudenmukaisuuden malli

Tutkimustulokset osoittavat, että palkkausjärjestelmäkontekstissa haasteiden lähteitä ei voida yksiselitteisesti määritellä. Kyse on pikemminkin virallisten ja epävirallisten järjestelmien ja toimijoiden keskinäisten suhteiden yhteensopimattomuudesta.

Työ esittää systeemisen oikeudenmukaisuuden mallin, jossa systeeminen oikeudenmukaisuus määrittyy sekä järjestelmän virallisten sääntöjen että yksilötason soveltamisprosessien kautta.

Mallissa kolmenlaiset järjestelmän ja sen kontekstin väliset suhteet vaikuttavat järjestelmän koettuun oikeudenmukaisuuteen: 1) miten valittu järjestelmä sopii kyseessä olevaan organisaation (sen rakenteeseen ja alajärjestelmiin), 2) kuinka järjestelmä ja soveltavat yksilöt sopivat yhteen (miten yksilöt osaavat ja pystyvät käyttämään järjestelmää) ja 3) miten yksilöiden välinen keskinäinen vuorovaikutus onnistuu järjestelmän olettamalla tavalla.

Tulosten perusteella tulevien oikeudenmukaisuustutkimusten pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon käsitteen subjektiivinen luonne erityisesti tutkimusmenetelmissä sekä kontekstin ja eri toimijoiden roolien vaikutus oikeudenmukaisuuden kokemukseen.

Toimittaja
Leena Huovila

Challenges of justice - Comparing supervisors' and employees' experiences in the PA process -väitöskirjatyö

Maaniemi Johanna. Reflections of Systemic Justice? Employees' and Supervisors' Experiences of Injustice in the Performance Appraisal and Merit pay Context. Aalto University publication series. Doctoral Dissertations 23/2013. Unigrafia Oy, Helsinki 2013. ISBN 978-952-60-5010-2 (printed) ISBN 978-952-60-5011-9 (pdf) ISSN-L 1799-4934 ISSN 1799-4934 (printed) ISSN 1799-4942 (pdf)
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-5011-9

111321Loppuraportti_isbn9789526050119-1.pdf (1992.9 kt)

TkL Johanna Maaniemi väittelee 8.3.2013: Oikeudenmukaisuuden haasteet työsuorituksen arviointiprosessissa (13.2.2013)

Performance Appraisal Can Be Taxing for both Employees and Supervisors

Even the most coherent merit pay systems can prove a failure if applied in an incompatible organisational environment. Performance appraisal in connection with merit pay procedures is often perceived as unjust, and the sources of the perceived injustice may be difficult to pinpoint, shows a doctoral thesis entitled Reflections of Systemic Justice? Employees’ and Supervisors’ Experiences of Injustice in the Performance Appraisal and Merit Pay Context by Johanna Maaniemi, who defended her thesis at Aalto University on 8 March 2013. This thesis study was supported by a scholarship award from the Finnish Work Environment Fund.

Perceptions of justice are important when the adequacy of performance appraisal and merit pay systems are evaluated. It has been suggested that justice can be infringed by the formal system itself or by individuals using the system. However, previous studies have not considered how these different sources of injustice are related to each other. In addition, previous justice research has mainly focused on the employee point of view and has ignored the viewpoint of supervisors responsible for the merit pay decisions. This doctoral thesis compared employees’ and supervisors’ experiences of injustice in the performance appraisal process in an effort to determine the procedural challenges employees and supervisors perceive in the performance appraisal process in the merit pay context, the sources of these perceptions and the association between these perceptions and the procedural and interactional justice rules defined in the literature.

The data for the study were collected by semi-structured interviews with 48 employees and 24 supervisors in three Finnish central government organisations. The data were analysed using a combination of inductive grounded theory and more theory-driven approaches. Thus, in addition to theoretical contributions, this thesis also made a methodological contribution to the discipline by approaching the justice construct from an angle rarely used in previous studies. According to the results, experiences of injustice were related to three main categories: the measurement of performance, the link between pay and performance and the performance appraisal interview. Supervisors emphasised the challenges posed by performance measurement whereas employees were more concerned about problems related to the interaction taking place in the performance appraisal interview. The results showed that procedural and interactional justice rules can originate from both formal and informal sources. In addition, the interplay of the formal merit pay system and the individuals applying it often result in situations perceived as unjust. Based on these results, a model of systemic justice was presented. It suggests that the perception of systemic justice depends not only on the formal rules of the system itself but, even more importantly, on the context in which the system is used and on the individuals using the system. To promote perceived fairness of the pay system, more attention should be paid to the compatibility of the pay system with its context.

Hanketiedot

  • HakijaMaaniemi Johanna
  • ToteuttajaMaaniemi Johanna
  • Lisätietoja
  • Johanna Maaniemi
  • Toteutusaika
  • 1.3.2012 - 1.9.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 25.10.2011
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.6.2013

Aiheluokitus