107025 Stipendi

Amebat kosteusvaurioituneissa rakennuksissa -väitöskirja

Tässä väitöskirjan viimeistelyhankkeessa tutkitaan amebojen esiintymistä ja vaikutuksia kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Amebojen esiintymistä selvitetään viljelemällä amebat kosteusvaurioituneista rakennusmateriaalinäytteistä. Samalla tutkitaan, onko amebojen esiintyminen näytteissä yhteydessä homesienten esiintymiseen. Amebojen vaikutuksia muihin kosteusvauriomikrobeihin selvitetään kasvattamalla ameboja, bakteereja ja homesieniä yhdessä ja erikseen laboratorio-olosuhteissa ja mittaamalla kaikkien näiden mikrobien kasvua ja elinkykyisyyttä kasvatuksen eri vaiheissa. Lisäksi tutkitaan näiden mikrobien tulehdusvasteita aiheuttavat ominaisuudet altistamalla hiiren makrofageja sekä yksinään että erikseen kasvatetuille näytteille edellisestä kasvatuskokeesta. Hankkeessa tutkitaan myös, kuinka amebat kasvavat eri rakennusmateriaaleilla. Väitöskirjan yhteenveto valmistuu loppuvuonna 2007 ja tulokset ovat saatavilla viimeistään 31.12.2007. Kaksi ensimmäistä kokoomaväitöskirjan osatyötä on jo julkaistu ja niiden tulokset ovat saatavilla välittömästi (Yli-Pirilä T., ym. 2004. Env Res 96:250-256 ja Yli-Pirilä T., ym. 2006. Can J Microbiol 52:383-90).

Hankkeen vastuuhenkilö
Terhi Yli-Pirilä

Aineistoa Materials-välilehdellä.

AMEBAT LISÄÄVÄT HOMERAKENNUSTEN RISKEJÄ

2009-05-26 00:00:00.0

Terhi Yli-Pirilä tutkii ympäristötieteen väitöskirjassaan amebojen esiintymistä ja vaikutuksia muihin kosteusvaurioissa tavattaviin mikrobeihin. Hän havaitsi, että amebat edistävät varsinkin bakteerien kasvua kosteusvaurioituneissa rakennuksissa. Työsuojelurahasto tuki Yli-Pirilän väitöskirjan valmistumista stipendillä.

Yli-Pirilä päättelee, että amebat ovat osa kosteusvaurioituneissa rakennusmateriaaleissa esiintyvää mikrobiverkostoa. Amebat ovat yksisoluisia alkueläimiä, joiden sisällä voi kasvaa terveydelle haitallisia bakteereita. Amebat esiintyvät usein yhdessä kosteusvauriota ilmentävien homesienten ja bakteerien kanssa, ja erityisesti pahimmin vaurioituneissa rakennusmateriaaleissa.

Amebojen pitoisuudet materiaalilla voivat suotuisissa oloissa olla korkeita, ja ne voivat muunnella muiden paikalla olevien mikrobien ominaisuuksia, kuten kasvunopeutta ja toksisuutta eli myrkyllisyyttä. Amebat siis voinevat vaikuttaa altistumisen laatuun ja määrään kosteusvauriorakennuksissa sekä siten myös epäsuorasti näissä koettuihin terveyshaittoihin.

Kosteusvauriot hälyttävän tavallisia


Kosteusvauriot ovat edelleen isoja ongelmia monissa Suomen kouluissa, terveyskeskuksissa ja muissa hoitolaitoksissa sekä virastotaloissa. Tiedetään, että kosteusvaurioille altistuminen voi aiheuttaa hengitystie- ja allergiasairauksia sekä keskittymiskyvyn ja muistin heikentymistä.

Astma on yleisin sairaus, joka on liitetty kosteus- ja homevauriorakennuksiin. Näyttöä on siitä, että kosteus- ja homevauriot rakennuksissa pahentavat olemassa olevaa astmaa, edistävät astmaoireiden syntyä ja synnyttävät astmaa. Niinpä kosteusvaurioiden yleisyys on hälyttävää työväestön terveyden ja työtehon kannalta.

Tärkeäksi terveyshaittojen osasyyksi arvellaan kostuneen materiaalin mikrobikasvua. Hometaloissa voi olla homesienten ja bakteerien lisäksi myös ameboita. Amebat ja monet bakteerit voivat vaikuttaa toistensa kasvuun, elinkykyyn ja taudinaiheutuskykyyn.

Ameboja joka viidennestä tutkimusnäytteestä


Terhi Yli-Pirilä selvitti amebojen esiintymistä viljelemällä amebat 124 kosteusvaurioituneesta rakennusnäytteestä. Hän selvitti amebojen vaikutuksia muihin kosteusvauriomikrobeihin kasvattamalla ameboja, bakteereja ja homesieniä yhdessä ja erikseen laboratorio-oloissa sekä mittaamalla kaikkien näiden mikrobien kasvua ja elinkykyä kasvatuksen eri vaiheissa.

Lisäksi hän tutki mikrobien tulehdusvasteita aiheuttavat ominaisuudet altistamalla hiiren makrofageja sekä yksinään että erikseen kasvatetuille näytteille edellisestä kasvatuskokeesta. Hän tutki lisäksi, kuinka amebat kasvavat eri rakennusmateriaaleilla.

Yli-Pirilä löysi ameboja 22 prosentissa näytteistä. Amebat esiintyivät aina yhdessä bakteerien kanssa ja usein myös tiettyjen homesukujen (Acremonium, Chaetomium, Trichoderma, Aspergillus versicolor) kanssa. Hän havaitsi laboratoriokokeissa, että amebat voivat vaikuttaa niiden kanssa kasvaviin mikrobeihin. Amebat edistivät erityisesti bakteerien kasvua, mutta eivät juuri vaikuttaneet homesieniin.

Amebat ja homesienet muodostavat riskiyhdistelmän


Terhi Yli-Pirilä tutki myös amebojen esiintymistä homesienten kanssa. Hän selvitti, että yhteiskasvatus amebojen kanssa lisäsi merkittävästi Streptomyces californicus -bakteerin ja Penicillium spinulosum -homesienen sytoksisuutta sekä näiden todennäköisyyttä lisätä tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että amebat kasvavat jopa ilman lisäravinteita koivulla, kipsilevyllä ja ikääntyneellä männyllä sekä lisäravinnon avulla myös mineraalivillalla.
Toisaalta amebat eivät selvinneet hengissä betonilla tai linoleumilla kuin lyhyitä aikoja edes lisäravinnolla, riippumatta materiaalin iästä. Tuore mäntypuu tappoi amebat välittömästi.

Laboratoriokokeissa havaittiin, että amebat säilyvät elinkykyisinä jopa kuukausia useimmilla rakennusmateriaaleilla, jos materiaali on märkä.

Perustietoa kosteusvaurioiden alkueläimistä


Suurinta osaa amebojen vaikutusmekanismeista ei tunneta. Tutkimista hankaloittaa myös se, että kosteus- ja homevaikutukset ovat erilaiset eri rakennuksissa, joten terveyshaittojen aiheuttajat lienevät myös erilaisia.

Terhi Yli-Pirilän tutkimus on ensimmäinen selvitys kosteusvaurioissa esiintyvistä alkueläimistä, joten se on luonteeltaan perustutkimusta. Tutkimuksen ansiosta nyt tiedetään joitakin perusasioita kosteusvaurioiden ameboista, vaan tuloksia ei voi vielä soveltaa varsinaisten terveysvaikutuksien syiden selvittämiseen.

Nyt kuitenkin tiedetään, että ameboilla on kykyä muuntaa tai lisätä hometaloissa koettuja terveysvaikutuksia.

Paljon tutkittavaa jäljellä


Terhi Yli-Pirilä soisi, että tutkimusta jatkettaisiin. Vielä ei tiedetä esimerkiksi sitä, mitä yhdisteitä amebat tuottavat ollessaan rakennusmateriaaleilla saati sitä, voivatko ne vaikuttaa terveyteen. Hän tutkisi vielä myös sitä, voiko amebojen esiintyminen liittyä epidemiologisesti yleensä terveyshaittoihin tai tietynlaisiin oireisiin.

Ympäristön amebojen tiedetään usein kantava solusisäisiä bakteereita. Yli-Pirilä esittää, että ilmiötä tutkittaisiin rakennusten ameboista. Entä voiko niille altistua? Voivatko ne vaikuttaa terveyteen? Yli-Pirilä toivoo, että jatkossa löytyy vastaus edes joihinkin näistä kysymyksistä.

Terhi Yli-Pirilän väitöskirja tarkastettiin 8. toukokuuta 2009 Kuopion yliopistossa. Tuloksia voivat käyttää esimerkiksi työsuojeluorganisaatiot ja viranomaiset, työterveyshuolto, työhygieenikot, rakennusten käyttäjät ja työpaikkojen henkilöstö.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Terhi Yli-Pirilä. Amobae in Moisture-Damaged Buildings. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Research 13, Helsinki 2009. 100 sivua + 36 liitesivua. ISBN 978-952-245-075-3, ISSN 1798-0054, ISBN 978-952-245-076-0 (pdf), ISSN 1798-0062 (pdf). Väitöskirja pdf-tiedostona

Hanketiedot

  • HakijaYli-Pirilä Terhi
  • Lisätietoja
  • Terhi Yli-Pirilä
    050 366 3462
  • Toteutusaika
  • 2006-09-01 00:00:00.0 - 2007-12-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2009-03-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2007-01-25 00:00:00.0
    6400.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 26300.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2009-05-19 00:00:00.0

Aiheluokitus