110076 Tutkimus

1manager: Tutkimushanke ensimmäisen tason esimiesten työn muutoksesta

1manager: Tutkimushanke ensimmäisen tason esimiesten työn muutoksesta

31.5.2010

1manager-tutkimushankkeessa tutkitaan millaista työnjohtotyö on suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa, millainen rooli sille on yrityksissä annettu ja mitä erityispiirteitä tämän työn ja sen harjoittajien kehittämiseen liittyy. Työnjohtotyöllä tarkoitetaan tuotanto- ja palveluorganisaatioissa tapahtuvaa operatiivista johtamistyötä ja työnjohtajilla ko. organisaatioiden ensimmäisen esimiestason toimijoita.

1manager -hankkeessa selvitetään työnjohtotyön sisältöä ja seurataan sen kehittymistä neljässä elintarvikealan yrityksessä. Yrityksissä on käynnissä työnjohtotyön kehittämishankkeet, joiden yhteydessä 1manager-tutkimushanke kerää tietoa työnjohtotyön sisällöstä ja muutoksesta.

Tutkimushankkeen keskeiset tutkimuskysymykset ovat:

1. Millaista tuotanto-organisaatioissa tehtävä työnjohtotyö on?
2. Miten työnjohtotyö muuttuu kehittämistoimenpiteiden seurauksena?
3. Miten työnjohtajat kokevat työnsä ja sen muutoksen?

Hankkeessa sovellettavat tutkimusmenetelmät ovat pääasiassa laadullisia.

Tutkimuksen tuloksena syntyy uutta tietoa 2010-luvun työnjohtajista ja työnjohtotyöstä. Syntyvää tutkimustietoa voidaan hyödyntää sekä yritysten toteuttamissa työnjohtotyön kehittämisprosesseissa että yleisemmin esimerkiksi työnjohtajien koulutuksessa ja koulutustoiminnan kehittämisessä. Projektin tuotokset muodostuvat akateemisista julkaisuista, opinnäytteistä ja yleistajuisista raporteista. Projekti käynnistyy syksyllä 2010 ja sen yleisemmät tulokset valmistuvat kevään 2012 aikana.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jouni Virtaharju

Työnjohtajien johtajuutta vahvistettava

17.10.2012

Työnjohto on Suomessa edelleen tärkeä osa teollisuusorganisaatiota. Työnjohtajan työ on monipuolistunut ja tullut monimutkaisemmaksi. Työnjohtajilta odotetaan aktiivista ja yleisempää esimiestoimintaa verrattuna aiempaan teknisen asiantuntijan rooliin. Nämä odotukset edellyttävät työnjohtajien johtajuuskäytäntöjen kehittämistä.

Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin nykypäivän työnjohtotyötä ja etsittiin vastausta tutkimuskysymyksiin: miten johtajuusympäristö vaikuttaa työnjohtamiseen ja miten työnjohtotyötä voi kehittää? Työsuojelurahasto tuki tutkimusta.

Tutkimusaineisto perustui Työsuojelurahaston kehittämisavustusten turvin tehtyyn työhön neljässä elintarvikealan organisaatiossa. Kyseiset organisaatiot ovat Oy Sinebrychoff Ab (109177), Osuuskunta Maitomaa (109271), Altia Oyj (109178) ja Pernod Ricard Finland Oy (109269).

Tutkimus koostui kahdesta empiirisestä alitutkimuksesta. Ensimmäisessä alitutkimuksessa tarkasteltiin työnjohtotyön sisältöä ja muutosta kehittämishankkeen toteuttamisen jälkeen. Tiedot kerättiin haastattelemalla kehittämiskonsultteja ja kohdeyritysten jäseniä.

Toisessa alitutkimuksessa tarkasteltiin työnjohtotyön sisältöä yhden elintarvikealan yrityksen logistiikkaosastolla. Tutkimus toteutettiin havainnoimalla organisaation toimintaa paikan päällä ja haastattelemalla organisaation jäseniä.

Keskijohdon odotukset kasvaneet

Työnjohtoon ja työnjohtotyöhön kohdistuu edelleen vahvoja odotuksia, eikä työn merkitys ole tutkituissa organisaatioissa vähenemässä. Työnjohdon asema organisaatioiden päivittäisessä toiminnassa on keskeinen: työnjohtajien tehtävänä on varmistaa operatiivisen toiminnan sujuvuus.

Työnjohtotyön tekemisen tavat ovat muuttuneet yhteiskunnan ja yritysten muutosten mukana. Tehtävä on monipuolistunut alaisten valvonnasta ja välillisten tehtävien hoitamisesta monipuoliseksi tuotannon tehokkuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi.

Yritysten keskijohdolla näyttää olevan lisääntyviä odotuksia työnjohdon suhteen: lisää tuloksellisuutta ja omatoimisuutta johtamis- ja kehittämistyöhön.

Näitä odotuksia ilmaistiin erityisesti organisaatioissa, joissa esimerkiksi ohjausryhmät, yhteistyökumppanit, alihankkijat tai asiakkaat vaativat aiempaa enemmän keskijohdon huomiota.

Työnjohto toimii aiempaa enemmän viestintäkanavana organisaatioiden yksiköiden välillä ja organisaation ulkopuolisten toimijoiden suuntaan.

Työnjohtajilta vaaditaan lisää osaamista

Tuotannon teknologisoituminen ja työntekijöihin kohdistuvien osaamisvaateiden kasvu ovat muuttaneet työnjohtajien osaamisvaatimuksia. Samaan aikaan kun suorat tekniset osaamisvaatimukset ovat vähentyneet, vaatimukset laajemmasta kokonaisuuden hallinnasta, omatoimisuudesta ja ihmisten johtamisesta ovat kasvaneet.

Lisäksi työnjohdon vastuualueet ovat kasvaneet ja laajentuneet uusille alueille, mikä edelleen laajentaa työnjohtajien osaamisvaatimuksia.

Tämä vastuiden laajeneminen on aiheuttanut myös ongelmia, kun työnjohtajien pitäisi operatiivisen toiminnan pyörittämisen lisäksi löytää tilaa suunnittelu- ja kehittämistehtäville.

Johtajuuteen kohdistuvat muuttuvat yhteiskunnalliset odotukset heijastuvat myös työnjohtotyöhön: vanhakantaista käskyttävää johtamista ei enää katsota hyvällä, vaan tilalle odotetaan valmentavampaa ja tukevampaa johtamista. Työnjohtajilta edellytetään enenevässä määrin alaisten sitouttamisen, motivoinnin ja palautteenannon tehtäviä.

Siirtyminen valvonta- ja poikkeamajohtamisesta kannustavaan johtajuuteen merkitsee syvällistä muutosta esimiestyössä. Tätä muutosta on pyritty toteuttamaan erilaisilla arkijohtamisen käytännöillä, joita tutkituissa muutoshankkeissa olivat muun muassa palaverikäytännöt, puheeksi ottamisen käytäntö sekä vuorovaikutusmallit.

Johtajuusverkkonäkökulmasta apua

Työnjohdon tarkastelu yksilöitä laajempana ilmiönä johtajuusverkkonäkökulman avulla nosti esiin kontekstin merkityksen johtamisessa.

Ensinnäkin työnjohtaminen muotoutui erilaiseksi erilaisissa ympäristöissä: saman organisaation valmistus-, tuotanto- ja logistiikkaosastoilla työnjohdon piirteet ja kehityshaasteet olivat erilaisia. Tämän lisäksi työnjohtajat toimivat osana monimutkaisia johtajuusverkkoja, joiden toimijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Monet verkon toimijat eivät ole ainoastaan työnjohtajan toiminnan kohteena, vaan niillä on erilaisia rajoittavia ja mahdollistavia vaikutuksia työnjohtajien työskentelyyn.

Työnjohtotyön tarkastelu johtajuusverkon kautta antaa myös tuoreen tavan tarkastella kehittämistä.
Johtamista on mahdollista kehittää useilla eri tavoilla, esimerkiksi tuomalla johtajuusverkkoon uusia toimijoita tai poistamalla niitä tai muuttamalla toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita.

Työnjohtotyön tarkastelu johtajuusverkkonäkökulman avulla antaa perinteisiä tarkastelutapoja monipuolisemman ja paremmin paikallisia ratkaisuja ymmärtävän kuvan.

Työnjohtotyötä kehittämällä parannuksia organisaatioon

Työnjohtotyöstä on tulossa yhä monimutkaisempaa ja haastavampaa. Työnjohtajilta odotetaan muun muassa laajaa tuotantojärjestelmien ymmärrystä, sitoutumista yrityksen strategisiin tavoitteisiin, omatoimisuutta ja aktiivisuutta, kykyä johtaa ryhmää sekä erilaisia yksilöitä sekä monimutkaisten tietojärjestelmien hallintaa. Vaatimustaso muistuttaa aikaisemmin ylempiin esimiestasoihin liitettyjä odotuksia.

Näistä syistä työnjohtotyön kehittäminen on myös nykypäivänä tuotanto-organisaatioille keskeinen pitkän aikavälin tavoite.

Tutkimushankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa nähtiin, että työnjohtotyötä kehittämällä ne pystyvät parantamaan monia asioita, henkilöstön hyvinvoinnista operatiivisen toiminnan tehokkuuteen ja aina strategisten tavoitteiden toteutumiseen asti.

Haasteena tutkituilla yrityksillä oli, miten tehtävään saadaan taitavia, tehtävään sitoutuvia tekijöitä: työnjohtotyö ei ole pitkään aikaan ollut “muodikasta” tai ihmisiä kiinnostavaa. Tämä ongelma vaivaa myös muita suomalaisia tuotanto-organisaatioita.

Myös työnjohtajien muuttunut koulutustausta luo uusia haasteita yrityksille. Kun ennen työnjohtajan tehtävään edettiin kokeneen työntekijän asemasta, niin nykyisin moni organisaatio rekrytoi työnjohtajiksi äskettäin valmistuneita ammattikorkeakouluinsinöörejä. Asiantuntijatehtäviin koulutetut näkevät työnjohtajan tehtävän aikaisempaa enemmän ensimmäisenä etappina uralla, ei sen loppupisteenä.

Toimittaja
Liisa Strann

1manager: Tutkimushanke ensimmäisen tason esimiesten työn muutoksesta

Liiri Tuomas, Virtaharju Jouni, Kostamo Tuukka, Tiitinen Maija. 2012. Työnjohtaja johtajuusverkoissa - Työnjohtotyön sisältö, muutos ja kehittäminen 2010-luvulla, 1manager-tutkimushankkeen loppuraportti. Aalto-yliopiston julkaisusarja, TIEDE + TEKNOLOGIA 13/2012. ISBN 978-952-60-4765-2 (painettu), ISBN 978-952-60-4766-9 (pdf).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-4766-9.

110076-loppuraportti-tyonjohtaja_johtajuusverkoissa_1manager-loppuraportti.pdf (1784.9 kt)

Liiri Tuomas. 2011. Työnjohtotyön muutoksen tarkastelu kompleksisuusjohtajuusteorian avulla, Aalto-yliopisto, Tietotekniikan tutkinto-ohjelma, Diplomityö. http://lib.tkk.fi/Dipl/2011/urn100501.pdf

Tiitinen Maija. 2012. Työnjohtotyö suomalaisessa elintarvikealan yrityksessä - Analyysi toimijaverkkoteorian avulla, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma, Diplomityö.
http://lib.tkk.fi/Dipl/2012/urn100625.pdf

Virtaharju Jouni. 2011. Tuotannon kontrollia vai valmentamista: Työnjohtajan monet roolit arjen esimiestyössä. Työn tuuli, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry, 1/2011: 40-46.

Virtaharju Jouni, Kostamo Tuukka, Liiri Tuomas. 2012. Mikä esimiestä johtaa: kontekstuaalisuus johtajuuden tarkastelutapana. Teoksessa Mäki Kimmo Palonen Tuire (toim.) Johtamisen tilat ja paikat - Aikuiskasvatuksen 50. vuosikirja. Porvoo: Bookwell Oy. ISBN 978-951-9140-65-0 ISSN 1237-2951

Foremen Face Increased Expectations in Industry

The BIT Research Centre of Aalto University set out to study first-line supervisory work, using a novel contextual approach in analysing leadership. The research consisted of two empirical substudies carried out in the food and beverage industry in Finland.

The data for the first substudy were collected in four food industry companies in conjunction with first-line supervisory work development schemes conducted by external consultants. The data consisted of interviews with the consultants and company staff and documents compiled for the development project. The data were first organised using qualitative research methods and then analysed within the framework of complexity leadership theory.

The second substudy examined the contents of foremen’s work at one food enterprise, using ethnographic methodology. The data were analysed based on the actor–network theory.

The study found that first-line supervisory work is becoming ever more varied and complex. Today foremen are expected to be independently in charge of their sector in the organisation, including catering for the company’s strategic aspects. As foremen operate in the context of hierarchies of their organisation, development of first-line supervisory work requires not only addressing the skills and attitudes of the individual foreman but also focusing on foremen’s relations with the rest of the working community, i.e. the social and practical leadership environment.

The contextual leadership approach proved to be a useful way of examining leadership. In addition, operative development of first-line supervisory work appears to benefit from the application of the leadership network concept.

Hanketiedot

  • HakijaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
  • ToteuttajaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus, Työpsykologian ja johtamisen yksikkö
  • Lisätietoja
  • Jouni Virtaharju
    (09) 4702 3672
    jouni.virtaharju@tkk.fi
    (09) 4702 3665
  • Toteutusaika
  • 1.8.2010 - 1.7.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.7.2012
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.5.2010
    100 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 152 600 euroa
  • Tulokset valmistuneet 26.9.2012

Aiheluokitus