111043 Tutkimus

Työelämän muutoksessa pärjääminen - näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli (TEMPPU)

Työelämän muutoksessa pärjääminen - näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli (TEMPPU)

28.4.2011

Tutkimuksen tavoitteena on työelämän muutoksen tarkastelu sukupolvi ja sukupuoli huomioiden sekä eri sukupolviin kuuluvien naisten ja miesten pärjäämisstrategioiden kartoittaminen. Ovatko työelämän muutokset tuottaneet erilaisia kokemuksia eri sukupuolta oleville ja eri sukupolvien edustajille? Entä millaisin keinoin eri sukupolvien naiset ja miehet pyrkivät selviytymään työelämässä kohtaamistaan haasteellisista tilanteista ja millaisia työelämää muuttavia strategioita he soveltavat? Tutkimuksella syvennetään ja tarkennetaan kirjassa Tapaus työelämä - ja voiko sitä muuttaa? (Järvensivu 2010) esitettyjä analyysejä ja ajatuksia.

Tutkimusaineisto kerätään kirjoituspyynnöllä ja kyselyllä, eli tutkimuksessa käytetään sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Kirjoituspyynnöllä tavoitellaan 50-60 kirjoituksen aineistoa. Kyselyssä pyritään saavuttamaan kaikkiin suomalaisiin yleistettävissä oleva tulos.

Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuonna 2013. Niitä esitellään sekä suomalaisissa että kansainvälisissä seminaareissa ja julkaisuissa. Tietoa pyritään levittämään tutkijayhteisöä laajemmin. Tutkimustulokset avaavat uusia näkökulmia esimerkiksi työurien pidentämistä koskeviin tarkasteluihin. Työelämän muutokseen liittyvät kokemukset ja työntekijöiden käyttämät pärjäämisstrategiat määrittävät osaltaan yhteiskunnallisten työuratavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen kautta saadaan näistä asioista sukupuolen ja sukupolven mukaan eriteltyä tietoa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anu Järvensivu

Sukupolvien ja sukupuolten erot näkyvät työelämän muutoksessa

11.3.2014

Työpaikat hyötyisivät siitä, jos ne tunnistaisivat nykyistä paremmin sukupolven merkityksen. Sukupolvien parempi keskinäinen ymmärrys vähentäisi eri sukupolviin kuuluvien ristiriitoja ja myös sukupolvikonfliktin uhkaa. Näin todetaan Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkimuksessa, jota Työsuojelurahasto on tukenut.

Työelämän muutokset näyttävät erilaisilta eri sukupolviin kuuluville. Suurille ikäluokille tietotekniikan tulo oli erityisen merkityksellinen muutos. Öljykriisin sukupolvi pohdiskeli ennen muuta organisatorisia muutoksia ja kiusaamista. Hyvinvoinnin sukupolvi osoittautui varsin pohdiskelevaksi ja arvotietoiseksi. Se koki työelämän muuttuneen kohtuuttomaksi ja oli taipuvainen reagoimaan työtä kohtuullistamalla. Lamasukupolvelle erityisen merkityksellinen oli siirtymä globaaliin työpaikkakilpailuun. Diginatiivit sen sijaan tuntuivat kärsivän yksinäisyydestä.

Miehen työ liikkuvaa, naisen tiukkarajaista

Naisten ja miesten ajatukset ja kokemukset työelämästä eroavat toisistaan. Uuden työn piirteet näkyvät eri tavoin naisten ja miesten työssä. Miesten työ on liikkuvampaa ja verkostomaisempaa, kun taas naisten työ vaikuttaa paikkasidonnaisemmalta ja paikallisemmalta, tiukkarajaisemmalta.

Naisten ja miesten projektityö on luonteeltaan erilaista. Naisten projektityö liittyy julkiseen sektoriin ja määräaikaisiin työsuhteisiin, kun taas miesten projektit ovat usein toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden puitteissa tapahtuvia verkostoituneita hankkeita, joiden puitteissa matkustetaan. Miesvaltaisilla aloilla kääntöpuolena saattaa olla suurempi altistuminen irtisanomisille.

Tutkimuksen perusteella naiset luottavat vakituisen työsuhteen tuomaan turvaan, miehet oman osaamisensa voimaan. Tutkimus vahvistaa havaintoja siitä, että naiset suhtautuvat edelleen kriittisemmin tasa-arvon toteutumiseen työelämässä sekä sukupuolten että eri sukupolviin kuuluvien välillä että palkkauksen toteutumisessa.

Naiset ja nuoret käyttävät pärjäämisen strategioita

Sukupuolen merkitys työelämän eri osa-alueilla on tunnistettu, mutta siitä huolimatta esimerkiksi työssä jaksamista tukevia toimenpiteitä kehitellään keskiarvoihmistä ajatellen, jolloin välttämättä kenenkään tarpeita ei huomioida.

Eri sukupolvien suosimia pärjäämisstrategioita selittää myös elämänvaihe. Merkitystä näyttäisi olevan myös sillä, onko kyse talouden nousun vai laskun aikaan varttuneesta sukupolvesta. Taantumassa varttuneet toimivat enemmän oman pärjäämisensä varassa, kun taas nousun sukupolvet luottivat ja turvasivat enemmän erilaisiin virallisiin tahoihin ja instituutioihin. Niin ikään havaittiin, että nuoremmat sukupolvet olivat käyttäneet huomattavasti useampia pärjäämisstrategioita kuin vanhemmat. Samoin naiset olivat tutkimuksen mukaan käyttäneet enemmän pärjäämisstrategioita kuin miehet.

Tutkimuksessa on mukana 48 vuosina 2011 - 2012 kerättyä kirjoitusta työelämässä pärjäämisestä sekä kysely. Tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu työelämäntarinoita koskeva kirja: Suomalaisen työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen strategiat, joka voi olla avuksi muutoksia kohtaaville työtä tekeville.

Tutkimusta voidaan hyödyntää, kun pohditaan työurien pidentämistä.

Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimus on ollut esillä työelämän tutkimusseminaareissa. Se on näkynyt paljon myös sekä sosiaalisessa mediassa että painetussa mediassa.

Toimittaja
Terhi Friman

Työelämän muutoksessa pärjääminen - näkökulmana sukupolvi ja sukupuoli (TEMPPU)

Järvensivu Anu, Nikkanen Risto, Syrjä Sannu (toim.). 2014. Suomalaisen työelämän sukupolvet - ja muutoksessa pärjäämisen strategiat. Tampere University Press. ISBN 978-951-44-9337-9 ISBN 978-951-44-9338-6 (pdf) http://granum.uta.fi

Järvensivu Anu, Syrjä Sannu, Uosukainen Katja. 2013. Haastaako työelämän muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Teoksessa Suomella töissä? Kestämistä ja kestävyyttä. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9063-7

Järvensivu Anu. 2013. Voiko työllistyvyyslupaukseen luottaa? Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2013, 6-20.

www.uta.fi/yky/tyojamuutos

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus
  • Lisätietoja
  • Anu Järvensivu
    03 3551 7138
    anu.jarvensivu@uta.fi
    03 3551 7265
  • Toteutusaika
  • 1.7.2011 - 1.8.2013
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.8.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 18.4.2011
    198 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 245 860 euroa
  • Tulokset valmistuneet 28.2.2014

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.2. johtamisen ja vuorovaikutuksen kehittäminen
    -3.3. uusien kompetenssien ja oppimisen kehittäminen
    -3.4. tasa-arvon edistäminen ja monimuotoisuus voimavarana
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • pärjäämisstrategia , sukupuoli , gender , sukupolvet , työelämän muutos