111252 Tutkimus

Tutkitaan työkyvyn kehitystä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi ja mitkä tekijät ennustavat työkykyä ja sen muutoksia

Tutkitaan työkyvyn kehitystä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi ja mitkä tekijät ennustavat työkykyä ja sen muutoksia

22.12.2011

Varhainen keski-ikä on yksi vähiten tutkittu ikäkausi työkyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmasta. Kuitenkin juuri tämä ikäjakso 30 ja 45 vuoden välillä luo pohjan, jolle työuran loppupuolen työ- ja toimintakyky rakentuu. Tässä tutkimuksessa työkykyä selitetään laaja-alaisesti elämäntilanteissa tapahtuneilla muutoksilla TTL:ssä kehitetyn ns. työkykytalo-mallin avulla. Tavoitteena on saada uutta tietoa siitä, mitkä tekijät (mm. voimavarat, asennoituminen työhön, sekä työ ja työolot) toisaalta tukevat keski-ikää lähestyvän ihmisen työkykyä ja toisaalta millaisia työkykyyn kohdistuvia uhkia voi ilmetä, jotka voivat vaikuttaa myöhemmälle iälle.

Tutkimuksen aineistona on Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden seurantatutkimus. Aineiston keruu on alkanut jo vuonna 1965 kohortin äideiltä raskausaikana kootuilla tiedoilla, ja sitä on täydennetty paitsi kyselyin ja mittauksin myös rekistereistä. 31-vuotiaana on toteutettu postikysely (mm. perhesuhteet, työssäkäynti,elintavat), terveystutkimus (mm. laboratoriomittaukset ja fyysinen kunto) ja siinä yhteydessä tehtyjä täydentäviä kyselyitä (työn hallinta, vaatimukset ja haittatekijät, sekä työkyky). 46-vuotistutkimus toteutetaan vastaavasti.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää vuoden 2013 loppupuolelta lähtien mm. työterveyshuollossa työkyvyn tukemiseen tähtäävien toimepiteiden laatimisessa erityisesti parhaassa työiässä olevia silmällä pitäen. Lopullisten tutkimustulosten odotetaan olevan hyödynnettävissä vuoden 2014 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jorma Seitsamo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työkykyä edistettävä jo varhaisessa keski-iässä

3.12.2015

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan työkyvyn edistäminen on tärkeätä jo työuran alkutaipaleella. Tutkimustulokset osoittavat, että työkyky heikkeni jo ennen varsinaista keski-ikää 31 ja 46 ikävuoden välillä. Erityinen haaste on ylläpitää työttömien työkykyä.

Tulosten valossa merkittäviksi työkykyä ylläpitäviksi tekijöiksi osoittautuivat hyvä terveys, kohtuulliset elintavat, normaalipainoisuus, positiivinen suhde työtä kohtaan, ammatillinen osaaminen sekä työkykyä tukevat työolot.

Huonoa työkykyä 46-vuotiaana puolestaan ennustivat työuran katkonaisuus ja epäterveelliset elintavat – liikkumattomuus, tupakointi ja alkoholin kulutus – sekä lihavuus.

Erityisesti fyysisesti kuormittavassa työssä työkyvyn heikkenemisen riskitekijöihin on ensiarvoisen tärkeää tarttua riittävän varhaisessa vaiheessa.

Vähiten tutkittu ikäkausi

Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jonka tavoitteena oli kuvata Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykytalomallin pohjalta työkyvyn kehittymistä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi. Tutkimus selvitti, mitkä tekijät ennustavat ja tukevat hyvää työkykyä ja toisaalta mitkä tekijät uhkaavat työkykyä tai selittävät heikentynyttä työkykyä varhaisessa keski-iässä.

Hyvä työkyky on keskeinen tekijä työssä jaksamisessa ja sen tukeminen mahdollistaa pitkän työuran. Tämä on todettu useissa tutkimuksissa, jotka ovat kohdistuneet työuransa loppupuolella oleviin henkilöihin.

Varhainen keski-ikä on ollut yksi vähiten tutkittu ikäkausi työkyvyn ja työssä jaksamisen näkökulmasta, ja sitä tiedon puutetta tämä tutkimus paikkasi.

Tutkimusaineisto oli Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortti (NFBC 1966), joka koostuu vuonna 1966 Pohjois-Suomessa, Oulun ja Lapin läänissä syntyneistä henkilöistä.

Tutkimuksen pääpaino oli 31- ja 46-vuotiaille tehtyjen postikyselyjen vastausten analysoimisessa. Kyselyt kattoivat laajasti työkykyä, elintapoja, terveyttä sekä työhön liittyviä kysymyksiä.

Elintapoihin huomiota jo ammattiopinnoissa

Tulosten mukaan osa epäterveellisistä elintavoista saattaa vakiintua jo hyvin nuorena, kuten alkoholinkäyttö, tupakointi, liikkumattomuus ja huonot syömistottumukset.

Miesten terveydessä vaikutukset näkyvät varhemmin naisten terveydessä, mutta molempien sukupuolten työkyvyssä vaikutukset näkyvät jo 46-vuotiaana.

Elintapojen merkitystä työkyvyn ylläpidossa voitaisiin tutkijoiden mukaan korostaa jo ammattiopinnoissa. Lisäksi voitaisiin korostaa, millaista erityistä terveyttä oma ammatti vaatii ja mikä työkykyyn vaikuttaa.

Toimivat ja ratkaisukeskeiset stressinhallintakeinot ja sosiaalinen tuki voivat vähentää stressisyömistä ja - juomista. Nämä taidot olisi hyvä oppia mahdollisimman nuorena. Siksi niihin kannattaa panostaa sekä oppilaitosten opetuksessa että työpaikkojen työterveyshuollossa ja työhyvinvointitoiminnassa.

Kehittämisideoita ennaltaehkäisyyn

Monilla työpaikoilla säännölliset työterveyshuollon tarkastukset aloitetaan liian myöhäisellä iällä. Tulosten mukaan terveyden, työkyvyn ja elintapojen tukeminen pitää aloittaa ennaltaehkäisevästi kyllin varhain.

Keski-iän työkyky on yhteydessä toimintakykyyn myös eläkeiän ylittämisen jälkeen, joten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Tutkimuksessa tuotettiin lukuisia kehittämisideoita työpaikoille, työterveyshuollolle ja työntekijälle.
Työpaikoilla kannattaa esimerkiksi kiinnittää huomiota työntekijöiden osaamisen ylläpitämiseen koko työuran ajan, mutta erityisesti nuorelle ja keski-ikäisille se on tärkeää.

Työpaikkojen kannattaa kiinnittää huomiota avoimeen johtamiseen ja työntekijöiden kuulemiseen. Vastuun antaminen ja oman työn suunnittelu parantavat työntekijöiden motivaatiota.

Työterveyshuoltoa suositellaan hyödyntämään työkykyindeksiä ja sen kaikkia osioita ikääntyneiden työntekijöiden ohella erityisesti keski-iän kynnyksellä olevien työkyvyn selvittämiseen.

Suunnitelmallinen työkyvyn kehittymisen seuranta mahdollistaa varhaiset ratkaisut työpaikalla sekä muut tukitoimet kuten kuntoutukseen ohjaamisen, osaamisen ja elintapojen tukemisen ja siten mahdollistaa pitkää työuraa.

Työntekijöitä itseään pitää tukea aktiivisten ja ratkaisuihin pyrkivien stressinhallintakeinojen käyttämiseen esimerkiksi stressisyömisen ja - juomisen ehkäisemiseksi. Koska paino näyttää helposti nousevan keski-iän kynnyksellä, työntekijöiden kannattaa aktiivisesti kiinnittää huomiota terveyskäyttäytymiseensä, liikkua riittävästi ja syödä terveellisesti.

Työntekijälle aktiivinen oman osaamisen ylläpito ja myönteinen suhde työhön ovat tärkeä osa työkykyä, hyvinvointia ja pysymistä työelämässä. Näin työkykykin säilyy paremmin.
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tutkitaan työkyvyn kehitystä 31-vuotiaasta 46-vuotiaaksi ja mitkä tekijät ennustavat työkykyä ja sen muutoksia

Loppuraportti
Jorma Seitsamo, Nina Nevanperä, Leila Hopsu, Päivi Husman, Jouko Remes, Leena Ala-Mursula, Jaana Laitinen. Työkyky keski-iän kynnyksellä. Pohjois-Suomen kohortti 66 -tutkimukseen osallistuneiden miesten ja naisten työkyvyn kehitys 1997-2012. Työterveyslaitos, Helsinki 2015.
ISBN 978-952-261-578-7 (nid.)
ISBN 978-952-261-578-4 (pdf)
111252-loppuraportti-Tkyky.pdf (411.3 kt )

Työsuojelurahaston Tiedon silta 2016, s. 16-17
Juttu: Vahvista työkykyäsi jo varhain

Tieteelliset artikkelit
Nevanperä N, Seitsamo J, Ala-Mursula L, Remes J, Hopsu L, Auvinen J, Tammelin T, Järvelin M-R, Laitinen J. Perceived work ability in the light of long-term and stress-related unhealthy behaviors - a prospective cohort study. Int J Behav Med 2015.
Punakallio A, Lusa S, Nevanperä N, Ala-Mursula L, Auvinen J, Seitsamo J, Karppinen J, Laitinen J. Work related attitudes and perceived work ability among workers with physically strenuous work. Lähetetty

Nevanperä N, Ala-Mursula L, Seitsamo J; Remes J, Auvinen J, Hopsu L, Husman P, Karppinen J Järvelin M-R, Laitinen J. Long-lasting obesity predicts poor work ability at midlife: A 15-year follow-up of the Northern Finland 1966 Birth Cohort Study. JOEM (painossa) 2015.
Laitinen J, Karppinen J, Remes J, Seitsamo J, Nevanperä N, Järvelin MR, Husman P, Ala-Mursula L. Work ability from 31 to 46 years - a prospective cohort study. Lähetetty

Seitsamo J, Nevanperä N, Ala-Mursula L, Remes J, Hopsu L, Laitinen J. Moderators of work ability from early adulthood to midlife. A 16-year longitudinal study among men and women from the Northern Finland Birth Cohort. Lähetetty

Esitykset, posterit ja abstraktit
Nevanperä N, Seitsamo J, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. Life time health behaviors and work ability in midlife. 3rd conference of Wellbeing at Work 2014 26.-28.5.2014 Kööpenhamina.

Seitsamo J, Nevanperä N, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. Occupational competence and work ability form young adulthood to early midlife: a 15-year longitudinal study. The 15th Biennial Conference of the European Society for Health and Medical Society, Helsinki 2014

Nevanperä N, Seitsamo J, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. Obesity and work ability in midlife: a prospective cohort study. The 15th Biennial Conference of the European Society for Health and Medical Society, Helsinki 2014

Nevanperä N, Seitsamo J, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. Lifetime health behaviors and work ability in midlife: A prospective cohort study. The 15th Biennial Conference of the European Society for Health and Medical Society, Helsinki 2014

Nevanperä N, Seitsamo J, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. lifetime health behaviors and work ability in midlife: a prospective cohort study. Conference on Epidemiological Birth Cohort Studies 12.-13.6.2014, Oulu.

Nevanperä N, Seitsamo J, Remes J, Hopsu L, Ala-Mursula L, Järvelin M-R, Laitinen J. Obesity and work ability in midlife: a prospective cohort study. Conference on Epidemiological Birth Cohort Studies 12.-13.6.2014, Oulu.

Younger Workers Are Not Immune to the Effects of Strenuous Work and Unhealthy Lifestyle

30.12.2015

A large amount of research has been carried out on factors determining the work ability of ageing workers. A prospective study in Finland now shows that health, health behaviours and work-related factors are also important determinants of work ability earlier in life. The study investigated changes in work ability between the ages of 31 to 46 years and identified predictors of good and poor work ability. The study was supported by the Finnish Work Environment Fund.

The study applied a comprehensive work ability concept known as the Work Ability House Model developed by the Finnish Institute of Occupational Health (see http://www.ttl.fi/en/health/wai/multidimensional_work_ability_model/pages/default.aspx). In the model, the three lower floors represent the worker’s individual characteristics, such as health, social functioning, knowledge, skill, values and attitudes whereas the fourth floor comprises job demands, working community and leadership factors. The house can only stand if the structures of the lower floor are able to carry the load presented by the fourth floor.

The data for the study were derived from two questionnaire surveys carried out among a cohort of people born in the two northernmost provinces of Finland in 1966. The questionnaires were administered at the ages of 31 and 46 years, covering perceived work ability, health behaviours, health and work-related factors.

The results indicate that that the main predictors of good work ability are good health, reasonable health behaviours, normal weight, a positive attitude towards work, satisfactory competence and adequate work conditions. Poor work ability at the age of 46, on the other hand, was predicted by a discontinuous career pattern, obesity and unhealthy behaviours such as physical inactivity, smoking and stress-related eating and drinking.

The researchers conclude that both workers and employers need to focus on the determinants of work ability right from the start of the work career. Supportive actions should be especially aimed at those doing physically strenuous work and those facing periods of unemployment.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Jorma Seitsamo
    030 474 2410
    jorma.seitsamo@ttl.fi
    030 474 2651
  • Toteutusaika
  • 1.6.2012 - 31.12.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2.12.2011
    150 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 347 050 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.11.2015

Aiheluokitus