112091 Tutkimus

Tehostesavujen haitallisten keuhko- ja verisuonivaikutusten torjunta

Tehostesavujen haitallisten keuhko- ja verisuonivaikutusten torjunta

4.5.2012

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisimpien keinosavujen kemiallinen koostumus, mitata todellisista altistumistilanteissa tehostesavujen kemikaali- ja hiukkaspitoisuudet sekä kartoittaa työntekijöiden oireilua savuille oirekyselyllä. Lisäksi mitataan tehostesavuille altistuneiden verisuoni- ja keuhkovasteet altistumiskammiossa ja kenttäkokeissa tehostesavujen turvallisen tason määrittämiseksi. Lopuksi määritellään tekniset toimenpiteet ja henkilökohtainen suojaus altistumisen vähentämiseksi.

Kansallisoopperassa, Yleisradiossa ja Tampereen Työväen Teatterissa mitataan tehostesavujen eri komponenttien pitoisuudet käytännön olosuhteissa, kuten myös työntekijöiden keuhko- ja verisuonivasteet ennen altistumista ja altistumisen jälkeen. Keuhkofunktiomittauksissa käytetään spirometriaa, impulssioskillometriaa ja uloshengitysilman typpioksidia. Verisuonitutkimuksessa mitataan valtimon sisäkalvon endoteelin toimintaa reaktiivisen hyperemian muutoksella. Valtimojäykkyyden mittauksessa käytetään olkavarsi-alaraaja pulssiaaltoanalyysia. Altistumiskammiossa koehenkilöitä altistetaan tunnetuille tehostesavupitoisuuksille ja keuhkofunktiomittaukset tehdään samalla tavalla kuin käytännön olosuhteissa. Tutkimus on valmis maaliskuussa 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö
Juha Laitinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tehostesavu haittaa näyttämöväkeä ja savusukeltajia

20.8.2015

Tehostesavuille altistavissa töissä tarvitaan hyvä työpaikkaselvitys. On tunnettava käytettävien tehostesavujen koostumus ja savujen käyttöohjeita on noudatettava. Näin opastaa Työterveyslaitos, jossa on selvitetty kahdeksan yleisimmän teattereissa ja yhden Pelastusopistolla käytettävän tehostesavunesteen koostumus. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.

Teattereissa tehostesavujen hallinta edellyttää järjestelmää, joka kykenee ohjaamaan tehostesavuja esitysaikoina. Samalla järjestelmän on turvattava raitis ilma näyttelijöille ja yleisölle.

Tehostesavujen käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vaikka näyttämöhenkilökunnan oireilu on lisääntynyt, työhygieeniset selvitykset ovat osoittaneet, että näyttämöiden yksittäiset epäpuhtauspitoisuudet alittavat haitalliseksi tunnetut pitoisuudet. On epäilty, että oireet voisi aiheuttaa tehostesavujen tuottama epäpuhtauksien sekoitus. Myös palo- ja pelastustoimessa on lisätty tehostesavujen käyttöä.
 
Vähiten huonot: propyleeniglykoli ja elintarvikelaatuiset
 
Glykolipohjaisten tehostesavunesteiden pääliuottimiksi todettiin propyleeni- ja trietyleeniglykoli. Näistä suositeltavimpia ovat propyleeniglykolipohjaiset tuotteet.
 
Mineraaliöljypohjaisen tehostesavunesteen todettiin sisältävän korkealla kiehuvia hiilivetyjä. Näistä tehostesavunesteistä turvallisempia ovat jalostetut elintarvikelaatuiset tuotteet.
 
Koetuista oireista tavallisimpia olivat kenttätutkimuksissa, laboratoriomittauksissa ja työntekijäkyselyssä lievät ylähengitysteiden ja silmien ärsytysoireet.
 
Raja-arvot kansainvälisiksi
 
Teattereissa ja studioissa glykolipohjaisten tehostesavujen pitoisuudet alittivat haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien rajan. Silti Työterveyslaitoksen asiantuntijat arvioivat, että Suomessa pitäisi alentaa tehostesavujen raja-arvoja.

Viihdeteollisuudessa käytetään kansainvälisesti etyleeniglykolin raja-arvoja, jotka ovat noin 20 prosenttia suomalaisista raja-arvoista. Jos Suomi alentaisi kokonaisglykolipitoisuuden raja-arvon, se tiukentaisi tehostesavujen käyttöä ja mahdollistaisi paremmat työolot.

Iso puhallus pahempi kuin savuvirta
 
Aiemmissa tutkimuksissa suurten äkillisten pitoisuuksien on todettu oireiluttavan enemmän näyttämöväkeä kuin tasainen altistuminen. Savun tuottosuunnilla ja savutuoton jaksottamisella voi vähentää äkillistä altistumista. Jos suljetussa tilassa käytetään pyrotekniikkaa, tarvitaan tehokas ilmanvaihto.
 
Jos näyttelijä joutuu olemaan tehostesavun sisällä, matala savu tulisi tuottaa koneella, joka ei viilennä savua hiilidioksidilla. Matala savu näet voi tuottaa näyttämön pintaan terveydelle heti vaarallisen neljän prosentin hiilidioksidipitoisuuden.

Savusukeltajilla isompi riski kuin teatteriväellä
 
Savusukellussimulaattoreissa käytetään selvästi vahvempia tehostesavuja kuin teattereissa. Simulaattorikäyttöön tarvitaan siis hyviä turvallisuusohjeita.  
 
Sapalab-simulaattorin ajossa hiilidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ylittivät terveydelle heti haitalliset pitoisuudet, joten simulaattorin käyttäjä ja huoltaja tarvitsee hengityssuojakseen paineilmalaitteet. Harjoitusten jälkeen simulaattori on aina tuuletettava hyvin.
 
Vaikka monen altisteen pitoisuudet ylittivät haitalliset pitoisuudet Sapalab-simulaattorissa, siihen nähden Palotalo-simulaattori altistutti moninkertaisesti. Siksi Palotalo-simulaattorissa ei saisi käyttää Brandax-lisäsavuja. Modernit savusukellussimulaattorit ovat selvästi turvallisempia savusukelluskouluttajille ja oppilaille kuin perinteiset.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tehostesavujen haitallisten keuhko- ja verisuonivaikutusten torjunta

Juha Laitinen, Mika Jumpponen, Pirjo Heikkinen, Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Heli Sistonen ja Janne Halonen. 2015. Tehostesavujen haitalliset keuhko- ja verisuonivaikutukset ja niiden torjunta. Raportti Työsuojelurahastolle (numero 112091), Palosuojelurahastolle ja Valtiokonttorille. 107 sivua. Työterveyslaitos 2015. ISBN 978-952-261-536-7 (nid.), ISBN 978-952-261-537-4 (pdf).  

112091-Loppuraportti v20.pdf (10103.6 kt)

Older Smoke-Diver Training Facilities a Potential Health Hazard for Firefighter Trainers and Trainees

16.10.2015

A Finnish study found high concentrations of oil mist in the breathing zone of stage staff during use of mineral oil-based theatrical smoke. Low-lying fog generated by a liquid carbon dioxide system caused carbon dioxide exposures in excess of current limit values.

The study suggest that adopting the lower international limit values for total glycol might help in controlling theatrical smoke use and reduce theatre worker exposure in Finland.

The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

Theatrical smoke is increasingly used in modern-day stage productions and also in firefighter training. At the same time, there are reports of increased health symptoms among theatre staff.

A study conducted by the Finnish Institute of Occupational Health analysed the chemical composition of nine theatrical smoke liquids and the corresponding aerosols. Field measurements were carried out at the TTT Theatre, the Finnish National Opera, the YLE TV studios and the smoke-diving training facility of the Emergency Services College. In addition, voluntary subjects' exposures were measured in exposure chamber tests using one glycol-based and one mineral oil-based theatrical smoke product. Pulmonary and vascular reactions were measured before, immediately after and one day after theatrical smoke exposure in both the field study and the exposure chamber tests. An online questionnaire on experienced health symptoms was sent to 650 theatre workers and Emergency Services College staff.

In the field measurements, oil mist concentrations in theatre workers' breathing zone ranged from 2% to 156% of the eight-hour occupational exposure limit value (OEL8h) for oil mist. Carbon dioxide concentrations in theatre workers' breathing zone and at floor level were 1.4 and 5 times the OEL8h value for carbon dioxide, respectively. There were no significant changes in pulmonary or vascular function after the exposure period. Regarding smoke diving using self-contained breathing apparatus (SCBA), the breathing-zone concentrations of formaldehyde ranged from 68 to 78 times the OEL8h value for formaldehyde in the older PALOTALO simulator, where heat and smoke are generated by burning plywood board, and from 3.2 to 5.7 times the OEL8h value in the modern SAPALAB simulator. The spectrum of polycyclic aromatic hydrocarbons was much more toxic in the older simulator than in the modern one.

In the exposure chamber tests, there was an increase in nitric oxide concentration in exhaled air after exposure to mineral oil-based theatrical smoke aerosols, indicating airway irritation in the test subjects.

The health risk to theatre workers or audiences can be reduced by observing standard safety protocols and only using stage effect smokes that have been proven to be safe. The high short-term concentrations of carbon monoxide, carbon dioxide and other noxious compounds indicate that the use of SCBA is mandatory during smoke diving training. The safety of instructors and trainees can be improved by using modern propane and theatrical smoke-based simulators and optimising the simulator run conditions.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Juha Laitinen
    030 474 7209
    juha.laitinen@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.6.2012 - 31.3.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.3.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 16.4.2012
    70 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 212 070 euroa
  • Tulokset valmistuneet 17.6.2015

Aiheluokitus