Lääkärien päivystysmallien kehittämis- ja arviointitutkimus. Päivystysmallit, työkuormitus ja terveyspalveluiden vaikuttavuus.

Hanketiedot

Hankenumero
112241

Hakija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Toteuttaja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja
Marko Elovainio
marko.elovainio@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2013 - 31.12.2015

Työsuojelurahaston päätös
20.12.2012
140 000 euroa

Kokonaiskustannukset
283 413 euroa

Tulokset valmistuneet
31.12.2015

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida uusien terveydenhuollon yhteispäivystysmallien toimivuutta ja vaikutuksia sekä työntekijöiden hyvinvointiin (kuormitus, uni) että toiminnan laatuun (potilaiden hoitoon) ja näitä tekijöitä muovaavia työorganisaatioon liittyvä tekijöitä. Vaikutuksia pyritään mittaamaan ja arvioimaan mahdollisimman laajalla indikaattorijoukolla (rekisterit, kyselyt ja fysiologinen mittaus) sekä toisaalta tapaustutkimuksen avulla käyttämällä haastatteluja ja havainnointia. Arvioinnin kohteena ovat Turun alueen uusi yhteispäivystys/ jaksotyömalli, Keski-Suomen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirien ja Oulun seudun päivystysmallit. Tutkimus toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) Palvelujärjestelmän tutkimusyksikössä ajalla 1.1.2013 – 31.12.2015. Tapauskuntien/kuntayhtymien kanssa arvioidaan päivystysmallien toimivuutta ja pyritään tekemään korjauksia malleihin havaittujen ongelmien ja kehittämistarpeiden pohjalta. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2015 lopussa. Tutkimustietoa julkaistaan tieteellisissä lehdissä sekä välitetään osallistuville organisaatioille hankkeen työseminaareissa, THL:n uutiskirjeissä, Lääkärilehdessä sekä kotimaisissa ammattilehdissä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Marko Elovainio

Tiedote

Akuuttilääkärimalli on päivystyslääkärien mieleen

31.12.2015

Lääkärit arvostavat päivystyslääkärimalleista eniten akuuttimallia. Akuuttilääkärillä on työkumppaneitaan ennustettavammat työvuorot, maltillisemmat työrupeamat, paremmat mahdollisuudet saada henkilöstö tarvittaviin tehtäviin, paremmat koulutusmahdollisuudet sekä arkivapaat. Lääkäreitä haastattelivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat hankkeessa, jota rahoitti Työsuojelurahasto.
 
Päivystysten teko lisää selvästi lääkärien stressiä. Tutkijat suosittavat, että erityistä huomiota kiinnitettäisiin tarpeelliseen henkilömitoitukseen, jotta kiivastahtisen päivystystyön tekeminen päätyönä tai erillisinä päivystyksinä ei käy liian raskaaksi.
 
Haastattelujen perusteella päivystysrasitusta voi vähentää paljon. Tähän päästään, jos päiväaikaan hoitoa tarvitsevat saisi hoidettua sujuvammin ja päivystyksessä hoidettaisiin vain akuuttia hoitoa todella tarvitsevia.

Kolmen päivystysmallin vertailu
 
Terveydenhuollon palveluita tarvitaan ympärivuorokautisesti. Lääkäreille tämä tarkoittaa päivätyön lisäksi päivystämistä, joka usein vaatii pitkäkestoista valvomista. Valvominen häiritsee elimistön vuorokausirytmiä, mikä voi tuottaa ongelmia.

Tutkijat selvittivät päivystyksen järjestämistapojen yhteyttä lääkäreiden kuormittumiseen ja toipumiseen. Erityisesti tutkijat vertasivat päivystyksen järjestämistä kolmella mallilla, joista kerättiin uutta aineistoa.
 
Yhdestä päivystyspisteestä tutkittiin perinteistä mallia, jossa tehtiin pitkiä päivystysvuoroja päätyön ohella; toinen tutkittava oli akuuttilääkärimalli, jossa päivystyksiä tehtiin päätyönä lyhyissä jaksoissa ja kolmas oli perinteisten päivystäjien ja akuuttilääkäreiden yhdistelmä.

Perinteinen päivystys sai kehnot arviot
 
Haastatteluissa lääkärit luonnehtivat perinteistä päivystysmallia raskaaksi, joten lääkärit haluavat päivystykseen nykyistä enemmän henkilökuntaa. Päivystystyötä kuormittavat varsinkin työn kiireisyys, suuret potilasmäärät ja yötyö.

Haastatellut lääkärit toivovat päivystykseen vakioituja työvuoroja, jotta jaksaminen ja potilasturvallisuus kehittyisivät.
 
Isoksi ongelmaksi haastateltavat näkevät sen, että potilaat käyttävät päivystystä terveyskeskuksen jatkeena, kun lähikuntien terveyskeskuksiin on vaikea saada aikaa.
 
Korjattavaa ilmeni myös triage-hoitajan (hoidon kiireellisyyden arvioijan) pätevyydessä, tiedonkulussa ja potilastietojärjestelmissä. Myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja pitäisi poistaa.
 
Kyselyn mukaan naislääkärit heikoilla
 
Kyselyaineistosta ilmeni, että viikoittaisen työajan lisääntymisen koettiin vähentävän vaikutusmahdollisuuksia ja työtyytyväisyyttä sekä vaikeuttavan työn ja perheen yhteensovittamista.
 
Miehet olivat tyytyväisempiä työhönsä, nukkuivat paremmin ja oirehtivat vähemmän kuin naiset.
 
Kenttätutkimuksen akuuttipäivystäjistä valtaosa oli miehiä. Kenttätutkimus ei paljastanut tilastollisesti merkitseviä eroja nukkumisessa, voimavaroissa tai stressin syissä, kun verrattiin akuuttia ja perinteistä päivystystä, ja sukupuoli otettiin analyyseissä huomioon.

Lääkäreissä herkkyyseroja haittakokemuksille
 

Tätä tutkimusta aiemmin kerätyistä aineistoista selvisi, että päivystyksiä tekevillä oli muita lääkäreitä enemmän univaikeuksia sekä ongelmia työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä. Päivystäminen oli myös yhteydessä suurempaan halukkuuteen lähteä työpaikasta, jossa työ kuormitti kovasti.
 
Vanhimmat lääkärit kokevat nuorempia herkemmin, että päivystystyö stressaa ja rasittaa. Nuoret taas murehtivat työn voimavaroja, kuten vaikutusmahdollisuuksia.
 
Päivystysten teko ei niinkään ennusta myöhempää hyvinvointia tai terveyskäyttäytymistä vaan päinvastoin: Heikko terveydestä huolehtimien ennustaa myöhempää vastentahtoisuutta päivystämiseen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineisto

Julkaisu Tarja Heponiemi, Eeva Siuvatti, Sampsa Puttonen, Johanna Tuukkanen, Matti Martikainen, Jukka Vänskä ja Marko Elovainio. Lääkärien päivystysmallien arviointitutkimus: Päivystysmallit ja kuormitus. Työpaperi 39/2015. 46 sivua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. ISBN 978-952-302-601-8 (painettu), ISBN 978-952-302-602-5 (verkkojulkaisu), ISSN 2323-363X (verkkojulkaisu) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-602-5

Akuuttilääkärinä on parasta päivystää. Tiedon silta 2016. https://tiedonsilta.fi/akuuttilaakarina-on-parasta-paivystaa/