113061 Tutkimus

Epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla (tutkimus,- kehitys- ja tiedotushanke)

2.8.2013

Epoksiyhdisteet ovat yleisiä työperäisten allergisten kosketusihottumien aiheuttaja. Epoksiyhdisteitä käsittelevät muun muassa viemäriputkien saneeraajat ja muut rakennusteollisuuden pinnoittajat. Voimakas epoksiallergia saattaa syntyä vain lyhytaikaisen altistumisen seurauksena ja johtaa tarpeeseen vaihtaa alaa.

Tutkimuksen tavoitteena on vähentää epoksikemikaalien aiheuttamia kosketusihottumia ja edistää epoksiallergisten henkilöiden työkykyä tutkimuksen, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin sekä kehittämällä turvallisia työtapoja rakennusalalle.

Hanke toteutetaan vuosina 2013–2015, ja se koostuu seuraavista osista: 1) Työterveyslaitoksen potilasaineiston analyysi epoksikosketusallergisista potilaista, 2) Työpaikkahavainnointi ja -mittaukset rakennuspinnoitusyrityksissä painottuen saneerauskohteisiin, 3) Kirjallisuusselvitys epoksikemikaaleilta suojaavista suojakäsinemateriaaleista, 4) Käsinemateriaalien ja suojavaatteiden läpäisevyystestit epoksiyhdisteillä ja 5) Tiedotus- ja koulutusmateriaalin laatiminen, koulutuskiertue ja verkko-opetussivujen luominen. Koulutusaineisto suunnataan mm. työntekijöille, työsuojeluhenkilöstölle, työterveyshuolloille ja kemikaalitoimittajille.
Lisäksi työterveyshuolloille ja ihotautilääkäreille välitetään terveystarkastusta ja työkykyä tukevia ohjeita sekä diagnostisia ohjeita.
Tulokset raportoidaan vuoden 2015 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Katri Suuronen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Pysy terveenä epoksipinnoitustyössä

5.12.2016

Turvalliset työtavat ja huolellinen ihon suojaaminen ovat avainasemassa epoksiallergian torjumisessa. Työterveyslaitos on kehittänyt rakennusalalle tietopaketin epoksipinnoitteiden haittojen hallintaan.

Epoksikansio – kemikaaliturvallisuus rakennuspinnoitustyössä -tietopaketti on suunnattu työpaikoille, kemikaalitoimittajille, työterveyshuolloille, työturvallisuusviranomaisille ja oppilaitoksille.

Epoksikansio kehitettiin tutkimus-, kehitys- ja tiedotushankkeessa, jossa lisäksi tuotettiin myös malliratkaisut Pinnoita turvallisesti epokseilla, uretaaneilla, akrylaateilla ja lujitemuoveilla sekä Henkilönsuojaimet saneerattaessa viemäreitä epokseilla ja uretaaneilla.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Herkistymisestä yleensä ammatinvaihto

Epoksikemikaalit ovat tällä hetkellä yleisin työperäisen allergisen kosketusihottuman aiheuttaja Suomessa. Epokseille herkistynyt joutuu yleensä vaihtamaan ammattia.

Epoksiyhdisteille altistuvat yleisimmin rakennusalan työntekijät: rakennusmaalarit, lattianpäällystäjät ja laatoittajat. Viime vuosina paljon allergiatapauksia on ollut myös viemäripinnoitustyössä.

Suojautuminen on vaikeata, koska epoksikemikaalien kosketuksen välttäminen on hankalaa, ja jo hyvin pieni altistuminen voi aiheuttaa hankalia iho-oireita.

Suojautumisohjeet ovat olleet hajanaisia ja käyttöturvallisuustiedotteet usein puutteellisia.

Tutkimuksessa kehitettiin turvallisia työtapoja, käytännöllisiä teknisiä torjuntaratkaisuja ja uudistettiin työturvallisuusohjeistusta sekä päivitettiin epoksien ammatti-ihotautidiagnostiikkaa.

Tutkimus koostui seuraavista osista: 1) Työterveyslaitoksella tutkittujen epoksiallergisten potilaiden analyysi, 2) työpaikkahavainnot ja ihoaltistumismittaukset rakennuspinnoitusyrityksissä, 3) kirjallisuusselvitys suojainmateriaaleista, 4) suojainmateriaalien testaus laboratoriossa ja 5) tiedotus- ja koulutusmateriaalin laatiminen kohtien 1–4 pohjalta.

Oikeanlaiset suojaimet eivät yksin riitä

Tulosten mukaan oikeanlaiset suojaimet eivät yksin estäneet ihoaltistumisen mahdollisuutta.

Työntekijät altistuivat vähiten, kun työpaikalla oli hyvät tiedot epoksien vaaroista, turvalliset työtavat sekä hyvät, oikein käytetyt suojaimet.

Nahka-tekstiilikäsineiden käyttö on yksi epoksi-ihottuman todennäköisistä syistä. Työvaatteet ja mikrohuokoinen suojainmateriaali eivät suojaa hyvin epoksiyhdisteiltä. Ne ovat kuitenkin turvallisempia vaihtoehtoja kuin paljas iho.

Tutkimuksessa saatiin testaustietoa suojainten tehokkuudesta ja koottiin olemassa olevaa tietoa. Tieto on epoksikansiossa ja malliratkaisuissa, ja se täydentää käyttöturvallisuustiedotteiden puutteellisia suojautumistietoja.

Suojainten suojaustehokkuutta määrittäviin standardeihin tutkijat suosittavat nykyistä pienempiä läpäisyrajoja epoksikemikaaleille.

Koska peseytyminen saippualla ja vedellä ei irrota epoksia, pesuun käytettiin työpaikoilla liuottimia, mekaanisia irrotusmenetelmiä sekä puhdistusliinoja, joihin on imeytetty pesuainetta.

Puhdistusliinat vaikuttavat näistä tehokkaimmalta ja turvallisimmalta menetelmältä. Liinan käytön jälkeen kädet on huuhdottava runsaalla vedellä. Puhdistusliinojen tarpeetonta käyttöä on vältettävä niiden ihoärsyttävyyden vuoksi.

Jatkuva viestintä tarpeen

Oikeiden työtapojen omaksuminen ja tehokas ihon suojaaminen ei ole helppoa, ja niissä onnistuminen vaatii hyvän ohjeistuksen. Hankkeessa laadittujen Epoksikansio-tietopaketin ja malliratkaisujen ohjeita noudattamalla on mahdollista vähentää epoksityön riskejä.

Viestintää epoksityön riskien hallinnasta tarvitaan edelleen ja toistuvasti sekä työntekijöille, ammattiopiskelijoille, kouluttajille, kemikaalitoimittajille että työterveyshuolloille.

Tutkimuksen ohjausryhmässä olivat mukana alan yritysten, työntekijöiden liiton, työnantajien liiton, työsuojeluviranomaisen, vakuutusyhtiön, työterveyshuollon ja Työsuojelurahaston edustus sekä hankkeen tutkijat.

Projektissa laadittu koulutusmateriaali esiteltiin neljässä kolmen tunnin koulutustilaisuudessa eri puolella Suomea. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 80 henkilöä. Edustettuina olivat muun muassa pinnoitusalan yritykset, kemikaalinvalmistajat, työterveyshuollot, työsuojeluviranomaiset ja alan eri järjestöt.

 

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Katriina Aalto-Korte, Beatrice Bäck, Maj-Len Henriks-Eckerman, Soile Jungewelter, Erja Mäkelä, Maria Pesonen, Katri Suuronen ja Katriina Ylinen. Epoksit rakennusalalla – ammatti-ihotautien ehkäisy. Loppuraportti tutkimuksesta epoksiyhdisteiden aiheuttamat ammatti-ihotaudit ja niiden ehkäisy rakennusalalla. 96 sivua. Työterveyslaitos 2016.
ISBN 978-952-261-662-3 (nid.)
ISBN 978-952-261-661-6 (odf)

Epoksikansio – kemikaaliturvallisuus rakennuspinnoitustyössä.
http://www.ttl.fi/epoksikansio

Myynti:
Työterveyslaitoksen verkkokauppa, https://verkkokauppa.ttl.fi

Malliratkaisut:
Malliratkaisu. Pinnoita turvallisesti epokseilla, uretaaneilla, akrylaateilla ja lujitemuoveilla, tulossa 2016

Malliratkaisu. Henkilönsuojaimet saneerattaessa viemäreitä epokseilla ja uretaaneilla, päivitys tulossa 2016
http://www.ttl.fi/malliratkaisut

Varovaisesti epoksin kanssa. Tiedon silta 2016.
 

Epoxy Compound Hazard Data and Personal Protection Guidelines Updated

13.6.2017

Adequate protective equipment needs to be combined with up-to-date information about exposure hazards and safe work practices in industry using epoxy resins.

Epoxy chemicals are currently one of the most significant causes of occupational allergic contact dermatitis in Finland. Despite the fact that the skin sensitising property of these agents was established long ago, they are unlikely to be replaced by other, safer products in the immediate future. According to the Chemicals Register maintained by the Finnish Safety and Chemicals Agency, there were 970 products containing uncured epoxy resin on the Finnish market in 2011.

A project supported by the Finnish Work Environment Fund set out to develop safe work practices and practical control measures, revise the relevant health and safety guidelines and update the diagnostics of epoxy-related occupational dermatitis.

The project comprised an analysis of the Finnish Institute of Occupational Health database of cases of epoxy allergy from 1992 to 2014, worksite observation and exposure measurement in five construction companies, literature review of the testing of protective gloves for use with epoxy compounds, chemical penetration testing of gloves and clothing fabrics, safety and efficiency testing of skin cleansing wipes, production of training materials and new recommendations on personal protective equipment, and training sessions in five localities.

The review of the patient database indicated that allergic rash caused by epoxy chemicals is most common in the construction industry: 37% of the patients were construction workers. With regard to individual occupational groups, epoxy-related contact dermatitis was most common among decorators, floorers, electrical industry workers, tilers and aircraft industry workers. On the basis of the patient data and previous literature, a new recommendation was drawn up on an epicutaneous test panel for epoxy allergy (see Contact Dermatitis 2015, 73:336-342). The new test compounds include, for example tris-DMP [2,4,6-tris-(dimethylaminomethyl)phenol] which became commercially available as a testing preparation in January 2016.

Field studies showed that effective prevention of skin exposure requires use of adequate protective equipment as well as adherence to safe work practices. Use of leather-textile gloves appeared to be a major contributor to epoxy allergy. Such gloves were often used until they were completely soaked with epoxy chemicals. The findings warrant adoption of lower penetration limits for epoxy chemicals in protective equipment standards.

As washing with soap and water does not remove epoxy chemicals from skin, workers were observed to use solvents, mechanical removal and wipes saturated with detergent. The latter emerged as the safest and most effective method, although wipes too should be used with caution because of potential skin irritation.

The results of the study project were utilised by a working group — consisting of the Finnish Work Environment Fund, the building trade union and employer organisation, the Regional State Administrative Agency for Southern Finland, the Pohjola Insurance Company, three building and construction contractors and the healthcare service company Terveystalo — to prepare an Epoxy Folder. Aimed at employees, supervisors and occupational health staff, the Folder contains condensed instructions on topics such as hazard assessment, personal protection and orientation of new staff. The Epoxy Folder is available in Finnish on the website of the Finnish Institute of Occupational Health and will be published in English during the first half of 2017. The website also presents two new model solution documents: one dealing with safe procedures for epoxy, urethane, acrylate and reinforced plastic coating tasks and the other with personal protective equipment for sewer renovation using epoxy resin and urethane.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Katri Suuronen
    030 474 2576
    katri.suuronen@ttl.fi
    09 587 5449
  • Toteutusaika
  • 1.8.2013 - 31.12.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.8.2016
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 27.5.2013
    136 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 281 993 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2.12.2016

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.1. työsuojelun ja sen toimintaedellytysten kehittäminen
    -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen