113272 Tutkimus

Siivousalan työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi

Siivousalan työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi

25.11.2013

Siivouksen yhteydessä vapautuu ilmaan merkittävä määrä puhdistuskemikaaleja joille siivoojat altistuvat. Lisäksi puhdistettavilta pinnoilta kuten lattioista, seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi siivouksen aikana (esim. veden ja reaktiivisten pesuaineiden, pyyhinnän ja harjauksen vaikutuksesta) vapautua ilmaan uusia haitta-yhdisteitä. Työn raskaus sekä altistuminen pesun aikana muodostuville epäpuhtauksille ovat osasyy siivoojien suureen sairastavuuteen ja työkyvyn heikkenemiseen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siivousalan työoloista ja eri siivousmenetelmiin liittyvistä riskeistä. Tutkimuksessa selvitetään eri siivoustyövaiheiden kuten moppaamisen, imuroinnin, vahauksen, pyyhinnän ja harjauksen osuutta altistumiseen. Keskeisenä tavoitteena on löytää keinoja joilla vähennetään siivoojien altistumista puhdistuskemikaaleille sekä niiden käytöstä materiaalien pinnoilta vapautuville yhdisteille.

Siivousalan työoloja selvitetään mm. haastattelemalla työntekijöitä riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeiden avulla sekä mittaamalla siivoojien altistumista pienhiukkasilla ja kemiallisille altisteille. Tutkimuskohteiksi valitaan päiväkoteja, kouluja, uimahalleja sekä Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopiston kiinteistöjä. Siivoojia otetaan mukaan kyselytutkimukseen yhteensä 40-50 henkilöä ja työhygieenisiin mittauksiin n. 20 henkilöä.
Tutkimustulokset ovat käytettävissä keväällä 2015.

Hankkeen vastuuhenkilö
Marko Hyttinen

Kiire on siivoojan perusriski

22.9.2015

Itä-Suomen yliopiston ympäristötutkijat havaitsivat, että siivoustyön riskeistä painottuu työn kiireellisyys, jota kokevat lähes kaikki siivoojat. Kiireen lisäksi siivoojat kertoivat haastatteluissa, että työ sisältää ergonomisia ja kemiallisia riskejä. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
  
Siivouksessa vapautuu ilmaan runsaasti puhdistuskemikaaleja, joille siivoojat altistuvat. Lisäksi puhdistettavilta pinnoilta kuten lattioista, seinistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista voi vapautua ilmaan uusia haitta-yhdisteitä. Työn raskaus ja altistuminen pesuaikana muodostuville epäpuhtauksille selittävät osaltaan siivoojien suurta sairastavuutta ja työkyvyn heikkenemistä.

Tutkimukseen osallistui 60 siivoojaa. Heidän altistumistaan tutkittiin työvaiheittain: moppaaminen, imurointi, vahaus, pyyhintä ja harjaus tutkittiin erikseen. Siivousalan työoloja selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä riskinarviointi- ja oirekyselylomakkeilla sekä mittaamalla siivoojien altistumista pienhiukkasille ja kemiallisille altisteille. Mittaukset tehtiin ylläpito- ja perussiivouksessa.
 
Etenkin vahausaikana ilman vaihduttava
 
Tutkijat selvittävät myös kymmenen siivouskeskuksen ilman laatua. Keskusten ilmanvaihtokertoimet vaihtelivat 0,4–11,7 litraan tunnissa. Lämpötilat olivat melko korkeita, keskimäärin 23,8 celsiusta. Maksimi 27,2 °C mitattiin tilasta, jossa ilmanvaihtokerroin oli pienin.
 
Tutkijat päättelevät, että siivouskeskusten pesukoneet tuottavat isot lämpökuormat, joten siivouskeskusten poistoilmamäärien on oltava tarpeeksi suuria.
 
Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet olivat ylläpitosiivouksessa matalia (yleensä alle 400 mikrogrammaa kuutiometrissä). Pitoisuudet kuitenkin kasvoivat suuresti vahan poistossa ja vahauksessa (3 000–31 000 µg/m3). Nämä pitoisuudet eivät ylitä työhygieenisiä ohjearvoja, mutta silti vahausaikana tila pitää tuulettaa hyvin eli tehostetun ilmanvaihdon pitäisi olla päällä.

Suojaimia ei juuri käytetty

Hiukkaspitoisuudet nousivat yläpölyjen pyyhinnässä ja mekaanisessa vahan poistossa korkeiksi (hengittyvän pölyn keskiarvo noin 1,0–1,6 milligrammaa kuutiometrissä). Ylläpitosiivouksessa ja kemiallisessa vahanpoistossa hiukkaspitoisuustaso oli varsin matala: 0,04–0,55 mg/m³.

Tutkijat painottavat, että siivoojien pitäisi käyttää hengityssuojainta mainituissa pölyä vapauttavissa töissä. Mekaanista vahanpoistoa lukuun ottamatta siivoojat eivät käyttäneet hengityssuojaimia.

Uusi otsonoidun veden käyttö tutkittiin

Tutkimuksessa tutkittiin myös, vähentääkö uusi otsonoidun veden puhdistusmenetelmä siivoojien altistumista kemikaaleille. Veden otsonipitoisuus mitattiin 0,4–0,8 milligrammaksi litrassa heti otsoniveden valmistuttua. Otsonin todettiin hajoavan vedessä nopeasti ja puoliintumisaika vaihteli vedenlaadusta riippuen 15 minuutista tuntiin.

Otsonivesilaitteiston havaittiin alentavan veden happamuutta ja vähentävän veden kovuutta poistamalla vedestä mineraaleja, kuten kalsiumia. Jos otsonivedellä siivouksen teho perustuu vain otsoniin, on laitteiston tuottama otsonivesi tehokasta korkeintaan noin tunnin.

Siivoojat olivat yleensä tyytyväisiä otsonivedellä saavutettavaan puhtauteen, mutta joissakin tapauksissa otsoniveden käyttö romahdutti puhtaustason. Siivoojat pitivät otsoniveden käyttöä turvallisena.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Siivousalan työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi

Hyttinen M., Ruokolainen J., Aarni T., Suontamo T., Korhonen E., Leppänen M., Pasanen P.: Siivoojien työolosuhteet ja siivoustyöhön liittyvien riskien arviointi. Grano Oy, Kuopio 2015. ISBN 978-952.61-1833-8 (nid), ISBN 978-952.61-1834-5 (pdf). 35 sivua.

113272-loppuraportti-SIIVOUSALAN TYÖOLOSUHTEET JA SIIVOUSTYÖHÖN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI_300615.pdf (1517.9 kt)

Cleaning Work Poses Occupational Health Risks

20.5.2016

Harriedness, poor ergonomics and exposure to chemicals are the main risk factors in cleaning work, according to a Finnish study. Cleaners’ experiences of using ozonated water for cleaning were mainly positive, provided that the limitations of the method are understood. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The physically strenuous nature of work and exposure to work-related chemical impurities are among the reasons for the poor health and reduced work ability of cleaners. The Department of Environmental Science of the University of Eastern Finland carried out a study to investigate the working conditions of cleaners and determine the risks associated with different cleaning methods.

A total of 60 professional cleaners working on the premises of two universities, four kindergartens, four schools and a half-way house participated in the study. Working conditions were assessed by risk assessment and symptom surveys (Indoor Air Questionnaire MM-40) and by stationary and personal measurement of cleaners’ exposures to air-borne fine particles and chemical agents.

Almost all the participants reported feeling harried at work. Air exchange rates were found to be insufficient and temperatures too high in some cleaning supplies rooms.

The levels of volatile organic compounds (VOCs) were high, albeit not exceeding occupational hygiene reference values, during stripping and application of floor wax. Air-borne particulate matter reached high levels (inhalable dust averaging 1.0–1.6 mg/m3) during dusting of high areas and mechanical wax removal. The cleaners participating in the study used respiratory protection only during mechanical wax removal, but the results of this study show that respirators should also be used during other highly dust-generating tasks.

The usefulness of ozonated water in cleaning was investigated with apparatus that produced ozone concentrations of 0.4–0.8 mg/l in the cleaning water. The half-life of the ozone was 15–60 minutes, depending on temperature, pH and other factors. In tasks where the cleaning effect was based solely on the ozone content of the water, the effective time of use of the ozonated water was therefore limited to one hour at most after production. Although most of the cleaners surveyed were satisfied with the level of cleanliness achieved with ozonated water, there were cases in which ozonated water-based cleaning caused dramatic deterioration in cleaning outcome.

 


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaItä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
  • ToteuttajaItä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
  • Lisätietoja
  • Marko Hyttinen
    0207 872 211
    marko.hyttinen@uef.fi
    017 163 191
  • Toteutusaika
  • 1.1.2014 - 31.3.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.6.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 11.11.2013
    48 100 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 70 356 euroa
  • Tulokset valmistuneet 11.9.2015

Aiheluokitus