Työssäkäynnin ohessa tapahtuva läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen, hyvien työpaikkakäytäntöjen kehittäminen

Hanketiedot

Hankenumero
113281

Hakija
Suomen omaishoidon verkosto

Toteuttaja
Suomen omaishoidon verkosto

Lisätietoja
Mia Silfver-Kuhalampi
mia.silfver@helsinki.fi

Toteutusaika
1.1.2014 - 31.8.2015

Työsuojelurahaston päätös
21.2.2014
100 000 euroa

Kokonaiskustannukset
127 504 euroa

Tulokset valmistuneet
31.8.2015

Tiivistelmä

Työ ja terveys Suomessa 2012 -selvityksen mukaan runsas neljännes (28 %) työssäkäyvistä huolehtii työnsä ohella apua tarvitsevasta omaisesta tai läheisestä tämän korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Kauppisen ja Jolankin (2012) tutkimuksen mukaan omia vanhempiaan työn ohessa hoivaavilla oli enemmän väsymystä, stressioireita ja ennenaikaisia eläkkeelle siirtymisen ajatuksia kuin ei-hoivaavilla.

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten työpaikkakäytännöt voivat helpottaa läheishoivan ja työssäkäynnin yhteensovittamista. Tutkimuksessa myös kartoitetaan keinoja, joilla hoivaajien työssä jaksamista voidaan tukea työuran eri vaiheissa. Myös työhön paluun prosesseja hoivavelvoitteiden päättyessä selvitetään.

Tutkimusmenetelmänä käytetään fokusryhmähaastattelua ja survey-kyselyä. Tutkittavat rekrytoidaan Suomen Omaishoidon verkoston ja Terhokodin kautta. Lisäksi haastatellaan osallistujien työpaikkojen edustajia työpaikkojen hyvistä käytännöistä. Tuloksia jaetaan ja työstetään osallistavien ryhmätyömenetelmien avulla. Lopuksi joukkoistamisen prosessia hyödynnetään uusien näkökulmien saamiseksi.

Yhteistyötä tehdään alan kansainvälisten tutkijoiden kanssa tulosten jakamiseksi ja vertailemiseksi erilaisissa yhteiskunnallisissa konteksteissa. Väestön ikääntymisen myötä työssäkäynnin ja hoivan yhteensovittaminen on kasvava yhteiskunnallinen haaste. Tulokset julkaistaan tieteellisinä artikkeleina ja kirjana. Lisäksi laaditaan käytännönläheinen Tietokortti hyvistä työpaikkakäytännöistä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Mia Silfver-Kuhalampi

Tiedote

Työssäkäynti ja läheishoiva – joustavat työkäytännöt tarpeen

31.8.2015

Suomessa liki kolmannes työssäkäyvistä hoivaa apua tarvitsevaa
omaista tai läheistä tämän korkean iän, sairauden tai vamman
vuoksi. Hoivavastuu on jopa 700 000 suomalaisten työssäkäyvän
arkea. Etenkin keski-ikäiset naiset tasapainottelevat työn ja
hoivan ristiaallokossa.

Väestön ikääntyminen ja vanhuspalveluiden rakennemuutokseen
sisältyvä kotihoidon korostaminen tekevät epävirallisen hoivan ja
työssäkäynnin yhteensovittamisesta alati kasvavan yhteiskunnallisen
haasteen.

Läheis- ja omaishoivan ja työssäkäynnin yhdistämistä selvitti
tuore tutkimus, joka tehtiin Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden
laitoksella Työsuojelurahaston rahoituksella.

Tutkimus luo syventävän näkemyksen omais- ja läheishoivan
moninaisista tilanteista ja kurkistaa tilastojen taakse: keitä
hoivaajat ja hoidettavat ovat, millaista hoivakuormitus on, miten
työssäkäynnin ja hoivan yhdistäminen on koettu ja mitkä tekijät
ovat helpottaneet tai vaikeuttaneet yhteensovittamista.

Syväluotauksen tulos on kirja Työssäkäynti ja läheis- ja
omaishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Sen ovat
toimittaneet VTT, dosentti, tutkimusjohtaja
Kaisa Kauppinen ja VTT, tutkijatohtori
Mia Silfver-Kuhalampi.

– Hoivaajien työssä jaksamista ja jatkamista tukevat joustavat
työkäytännöt ja myötätuntoinen ilmapiiri työpaikoilla, mikä
hyödyttää myös työurien pidentämisen tavoitteita, Kauppinen
sanoo.

– Myötätunto ja arjen huomaavaisuus eivät ole keneltäkään pois
vaan myönteisenä voimavarana niiden on havaittu lisäävän työn
tuloksellisuutta ja ylipäätään kaiken henkilöstön työhön
sitoutumista.

Vahvasti sukupuolittunutta

Tietoa tutkimusta varten kerättiin verkkokyselyin sekä
fokusryhmä-, yksilö- ja parihaastatteluin. Tärkeänä apuna
aineistonkeruussa oli Suomen omaishoidon verkosto
jäsenjärjestöineen – keskeisenä yhteistyökumppanina Muistiliitto.
Mukana oli myös muita omaisjärjestöjä, kuten Leijonaemot ry, jonka
edustajat toivat esiin erityislasten vanhempien kokemukset
omaishoidon ja työn järjestelyissä.

Tutkimuksen mukaan työssäkäyvät hoivaavat useimmin omia tai
puolison vanhempia. Muita huolehdittavia ovat oma puoliso,
erityishoivaa vaativa lapsi tai muu sukulainen tai läheinen.

– Hoivaavat voivat olla myös niin sanotussa
sandwiched-tilanteessa, eli hoivattavia on kahtaalla: huolenpitoa
tarvitsevat niin omat kouluikäiset lapset kuin esimerkiksi oma
muistisairas vanhempi, Kauppinen sanoo.

Työssäkäyvät hoivaajat ovat useimmin naisia, keskimäärin
viisikymppisiä. Vaikka hoiva on vahvasti sukupuolittunut naisten
tehtäväksi, miehetkin hoivaavat: yleisimmin omaa puolisoaan
eläkeiässä. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan
miesomaishoitajien keski-ikä on 74 vuotta.

Työssäkäynnin ja omais- ja läheishoivan yhteensovittaminen
koskettaa erityisesti keski-ikäisiä naisia ja vaikuttaa heidän
työrooleihinsa ja työssä kehittymiseensä.

 Myönnytykset nakertavat työuralla
etenemistä

– Hoivavastuu vaatii usein työhön liittyviä myönnytyksiä, jotta
voi paremmin huolehtia apua tarvitsevasta. Dramaattisimmillaan
myönnytykset ovat työstä pois jättäytymistä tai esimerkiksi
vastentahtoista työajan lyhentämistä, Kauppinen toteaa.

– Työssäkäyvistä runsas kolmannes oli joutunut kieltäytymään
uusista tehtävistä, ja puolet oli kieltäytynyt hoivavelvoitteiden
takia työmatkoista tai viikonloppu- ja ylitöistä.

Moni oli myös joutunut kieltäytymään työpaikan sosiaalisista
tilaisuuksista ja niihin liittyvistä epävirallisen yhdessäolon ja
verkostoitumisen mahdollisuuksista.

Kauppisen mukaan myönnytykset ovat omiaan nakertamaan työuralla
etenemistä. Esimerkiksi kehityskeskusteluissa pitäisikin tukea
työuraa eri vaiheissa ja esimerkiksi etsiä tapoja, miten palata
kokoaikaiseksi hoivavaiheen helpottuessa tai päättyessä.

Hoivaajat haluavat suoriutua työstä hyvin

Tutkimuksessa korostui, että työ on hoivaajille merkittävä asia:
se on henkireikä hoivan täyttämässä arjessa. Toimeentulon lisäksi
se mahdollistaa sosiaaliset suhteet ja itsensä toteuttamisen
ammatillisessa roolissa.

– Hoivaajat ovat vahvasti sitoutuneita työhönsä ja pyrkivät
suoriutumaan siinä hyvin. Haastatteluissa heitä harmitti ajatus,
että he olisivat taakaksi työyhteisölle. Ei kukaan halua leimautua
työpaikkansa heikoksi lenkiksi, Kauppinen sanoo.

Tietokortissa hoivaystävällisiä käytäntöjä

Hoivaajat ovat hyvin tietoisia siitä, että työtoverit saattavat
ärsyyntyä, jos hoivaaja joutuu usein vastaamaan hoidettavaansa
koskeviin puheluihin tai lähtemään äkillisesti työstä pois, kun on
sattunut jotakin.

– Työpaikoilla olisikin hyvä olla jonkinlainen ”puhelinetiketti”
liittyen puheluihin ja keskeytyksiin, jos niitä työaikana kertyy
paljon. Muutenkin työpaikalla on hyvä kirjata yhteisiä sääntöjä,
jotka koskevat yleisemminkin työn ja yksityiselämän
yhteensovittamisen tilanteita.

Tutkimustulosten pohjalta luotiin hoivaystävällisen työpaikan
tietokortti.

Hoivaystävällisyyteen kuuluvat joustavat työkäytännöt, kuten
liukuva työaika, työaikapankki, lyhennetty työaika, etätyö,
vuosilomapäivien säästäminen, vuorotteluvapaa ja poissaoloista
sopiminen lähijohdon kanssa.

– Yhteisiä käytäntöjä on hyvä kirjata esimerkiksi työsuojelu-
tai tasa-arvo-ohjelmaan. Niitä on myös hyvä päivittää tarvittaessa,
Kauppinen sanoo.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Julkaisu Kaisa Kauppinen, Mia Silfver-Kuhalampi (toim). Työssäkäynti ja omais- ja läheishoiva – työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015:12. Unigrafia, Helsinki 2015. ISSN-L1798-9124 ISSN 1798-9124 (painettu) ISSN 1798-9051 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-51-1015-2 (nid) ISBN 978-951-51-1016-9 (pdf) Avaa

Kirjan myynti Yliopistopainon kirjamyynti: http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi. http://kirjakauppa.yliopistopaino.fi/

books@yliopistopaino.fi. mailto:books@yliopistopaino.fi Avaa

Avaa

Avaa

TSR-kanavalla video Tutkimusjohtaja Kaisa Kauppinen kertoo, millaisillatyöpaikkakäytännöillä läheishoivan ja työssäkäynnin yhdistämistävoidaan helpottaa. Miestään työn ohessa hoivannut Eija Orpana puhuu omasta kokemuksestaan.Läheis-ja omaishoiva työssäkäynnin ohessa. Miten se onnistuu?. https://www.tsr.fi/tsr-kanava/kanava/-/view/39633

Live-lähetys Youtubessa. https://youtu.be/yjv7Pbcy6aE?t=794