114043 Muu stipendi

Suomalaisten toimittajanaisten kokemukset tasa-arvosta 1960-luvulta 2000-luvulle

Suomalaisten toimittajanaisten kokemukset tasa-arvosta 1960-luvulta 2000-luvulle

17.2.2014

Hanke on pitkittäistutkimus, joka kattaa ajallisesti toimittajan ammattikunnan sukupuolirakenteessa tapahtuneen muutoksen vuosikymmenet. 1960-luvun alussa enemmistö toimittajista oli Suomessa miehiä, mutta tämän jälkeen ammatti on naisistunut vähitellen. Vuodesta 1995 lähtien toimittajakunnassa on vallinnut naisenemmistö.

Ammattialan muuttuminen naisvaltaiseksi ei ole kuitenkaan tehnyt siitä tasa-arvoista. Yhä edelleen miestoimittajilla on yliedustus toimitusten johtoportaassa ja naiset jäävät jälkeen myös palkkauksessa.

Toimittajan ammattikunnassa käydyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelun ohella tutkimuksessa tarkastellaan laajempaa työelämän tasa-arvoilmiötä. Toimittajan ammatti toimiikin esimerkkitapauksena, jonka avulla selvitetään, minkälaisia merkityksiä sukupuolelle annetaan suomalaisessa työelämässä, ja miten nämä merkitykset ovat muuttuneet 1960-luvulta nykypäivään.

Pitkittäisaineiston avulla tutkimuksessa kehitetään myös uusia ja entistä moninaisempia välineitä työelämän tasa-arvo-ongelmien havaitsemiseen ja niiden ratkaisemiseen.

Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu haastatteluista, arkistolähteistä ja aikalaisteksteistä. Hanke on osa suomalaisten ja ruotsalaisten toimittajanaisten tasa-arvokokemuksia vertailevaa post doc -projektia, jonka arvioitu valmistumisaika on keväällä 2017.

Tutkimuksesta vastaa FT Heidi Kurvinen.

Hankkeen vastuuhenkilö
Heidi Kurvinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Tasa-arvon harhaan ei voi tuudittautua toimituksissakaan

9.10.2015

Toimittajien ammattikunnan ajatellaan lähtökohtaisesti kannattavan tasa-arvoa, ja siksi sukupuolesta ja tasa-arvosta voikin olla hankala puhua toimituksissa. Kaikkihan vaikuttaisi päällisin puolin olevan melkoisen hyvin ammattiryhmässä, jossa sukupuolten tasa-arvo on toteutunut jo 1960-luvulla paremmin kuin monilla muilla aloilla.

Ammattialan muuttuminen naisvaltaiseksi vuoden 1995 jälkeen ei sekään kuitenkaan ole tehnyt siitä tasa-arvoista, sanoo tutkija Heidi Kurvinen. Edelleen miestoimittajilla on yliedustus toimitusten johtoportaassa, ja naiset jäävät palkkauksessa jälkeen.

Kurvisen mukaan tasa-arvossa ei sitä paitsi ole kysymys vain helposti nähtävistä ja mitattavista asioista, kuten urakehityksestä ja palkkauksesta, vaan myös asenteista, jotka usein tiedostamattomina aiheuttavat toimituksissa naisten ja miesten erilaista kohtelua – ja heijastuvat lisäksi mediateksteihin.

Kurvinen on tutkinut suomalaisten toimittajanaisten kokemuksia tasa-arvosta 1960-luvulta nykypäivään osana väitöskirjan jälkeistä post doc -tutkimustaan.

Työsuojelurahasto tuki stipendillä tutkimusta, joka tuotti tasa-arvoindikaattoreita sovellettavaksi myös muiden ammattialojen tarpeisiin.

Kurvisen väitös vuodelta 2013 käsitteli sukupuolen merkityksiä 1960- ja 1970-luvun suomalaisessa toimittajakunnassa. Työssä hän käsitteli myös tasa-arvokysymyksiä.

Mahdollisuuksien tasa-arvoa

Kurvisen aineisto koostuu 63:n eri vuosikymmeninä aloittaneen suomalaisen toimittajanaisen haastattelusta.Lisäksi hän on käynyt läpi Suomen Sanomalehtimiesten liiton/Suomen Journalistiliiton julkaiseman Sanomalehtimies/Journalisti-lehden vuosikerrat 1960-luvulta nykypäivään ja perehtynyt aiheeseen liittyvään arkistoaineistoon.

Tulokset osoittavat toimittajanaisten tasa-arvokäsitysten pohjanneen kaikkina vuosikymmeninä ajatukseen niin kutsutusta mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Ammattia on pidetty ja pidetään edelleen tasa-arvoisena, koska naiset ja miehet tekevät toimituksissa samaa työtä.

Saman työn määritelmä on kuitenkin muuttunut hienosyisemmäksi, sillä toimittajanaisten mahdollisuudet työskennellä erikoistoimittajina ja toimitusten johtotehtävissä ovat parantuneet tutkimusjakson aikana.

Arjen eriarvoistavia käytäntöjä

Kurvisen keskeisenä johtopäätöksenä on se, että työpaikkojen tasa-arvokeskustelua tulisi käydä aiempaa moninaisemmin.

Tietoisen syrjinnän lisäksi keskusteluissa olisi otettava aiempaa vahvemmin huomioon arjen käytännöissä vaikuttavat eriarvoistavat käytännöt, jotka ovat usein hienovaraisia ja piilossa.

Vaikka nämä mekanismit on tiedostettu akateemisessa tutkimuksessa jo pitkään, työntekijöiden tasa-arvokäsitykset näyttävät ainakin toimittajien ammattiryhmässä liittävän eriarvoisuuden ennen kaikkea tietoiseen toimintaan.

Esimerkkinä eriarvoistavasta sukupuolittuneesta arjen käytännöstä mainittakoon, että osa 2000-luvulla alalle tulleista koki, että kesätoimittajia ohjataan eri aihepiireihin sukupuolen mukaan.

Sosiaaliset aiheet, kuten päivähoito ja vanhusten olot, lankeavat helposti naispuoliselle toimittajanalulle, vaikka tämä ei kokisi niitä omaksi aiheekseen. Pian sosiaaliset aiheet ovat hänen erikoisaluettaan. Sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset, sillä aihepiirien välillä on toimituksissa usein selkeitä arvostuseroja, ja päätoimittajaksi ei etene sosiaalipuolen aiheista tai viihteestä kirjoittamalla.

Kapeasta tasa-arvokäsityksestä laveaan

Kurvisen toinen keskeinen huomio liittyy tasa-arvokäsityksen kapea-alaisuuteen.

Tasa-arvo käsitetään edelleen ennen kaikkea sukupuolten väliseksi tasa-arvoksi, vaikka haastattelut osoittivat toimittajien olevan tietoisia tasa-arvokeskustelun moninaistumisesta.

Sukupuolen ohella eriarvoistavat käytännöt liitettiin lähinnä ikään.

Kurvinen korostaa, että työelämässä ilmenee eriarvoisuutta paitsi sukupuolen ja iän, myös seksuaalisen suuntautumisen ja etnisen taustan vuoksi. Kaikissa näissä arjen tilanteisiin liittyvä eriarvoistava kohtelu voi olla niin hienovaraista, että sitä ei osata edes huomata.

Tasa-arvoesite käytännön työhön

Kurvinen on toteuttanut yhteistyössä Suomen Journalistiliiton kanssa tasa-arvoesitteen virittämään keskustelua tasa-arvosta ammattialalla.

Tasa-arvo mediasisällöissä ja toimitusten käytännöissä -esite julkaistaan alkusyksystä 2015 liiton verkkosivuilla ja myöhemmin myös paperiversiona.

Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen laajennuksena Kurvinen toteuttaa vertailevan tutkimuksen suomalaisten ja ruotsalaisten toimittajanaisten tasa-arvokäsityksistä. Vertaileva osuus valmistuu kesällä 2017.
 
  

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Suomalaisten toimittajanaisten kokemukset tasa-arvosta 1960-luvulta 2000-luvulle

Artikkelit
Heidi Kurvinen, Sukupuolella sopuilua. Telma-lehti 2/2014.
Heidi Kurvinen, Toimittajanaiset 1960- ja 1970-luvun Suomessa. Mahdollisuudet epätasa-arvoisuuden säröttäjinä? Työelämän tutkimus 3/2014.
Heidi Kurvinen, Ammattikunnan sokea piste? Journalisti 1/2015.
Tasa-arvo mediasisällöissä ja toimitusten käytännöissä. Esite. Suomen Journalistiliitto 2015.
114043-liite-Tasa_arvo_esite_2706-3_lopullinen nettiin.pdf (780.5 kt )

Loppuraportti
114043-loppuraportti-Julkinen loppuraportti Työsuojelurahastolle elokuu 2015.pdf (116.1 kt )

 

Lasikattoon törmää toimituksissakin. Tiedon silta 2016.

 

 

 

 

Gender Equality in Editorial Media Work in Finland

20.5.2016

Heidi Kurvinen researched gender equality in the editorial office setting over a 50-year period. Data for the study was gathered by interviews with 63 women journalists and from the volumes of the professional journal of the Union of Journalists in Finland from the 1960s to the present day and other archive materials.

The Finnish Work Environment Fund supported Heidi Kurvinen’s study with a scholarship award.

The results of the study indicate that women journalists’ perceptions of gender equality have been — and still are — mainly based on the idea of equal opportunities. Journalism as a profession is considered gender-equal, as men and women have similar job profiles in the editorial office, and any judgment of inequality would require evidence of deliberate discrimination. Nevertheless, such crude reasoning tends to obscure subtler gender-based mechanisms in the workplace.

Another key observation was the restricted nature of the concept of equality among women journalists. Although equality is still mainly considered in terms of gender, inequality-generating practices relating to age and ethnic background were also brought up.

On the basis of the findings of the study, a synopsis (in Finnish only) on equality in media work and editorial practices was published on the website of the Union of Journalists in Finland. A peer-review article on the study has been submitted for publication in Gender, Work & Organization.

Further research is warranted to determine whether Finnish perceptions of equality correspond with those prevailing in other Nordic countries. There are plans, therefore, to expand the present study to include a comparison of the experiences and perceptions of Finnish and Swedish women journalists.

 


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaKurvinen Heidi
  • ToteuttajaKurvinen Heidi
  • Lisätietoja
  • Heidi Kurvinen
    heidi.kurvinen@oulu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2014 - 31.12.2014
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.8.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.2.2014
    21 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 25 300 euroa
  • Tulokset valmistuneet 9.9.2015

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.4. tasa-arvon edistäminen ja monimuotoisuus voimavarana
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.2. työmarkkinasuhteet
    -8.3. osallistumisjärjestelmien toimivuus
    -8.4. työ, perhe, vapaa-aika, työaika -suhteet
    -8.5. palkkausjärjestelmät