114391 Tutkimus

Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa

21.11.2014

Hankkeen tavoitteena on tutkia kahden lyhytkestoisen lääkkeettömän intervention vaikuttavuutta vuorotyöntekijöiden unettomuuden hoidossa työterveyshuollossa. Lisäksi tutkitaan unettomuuden arvioinnin menetelmiä vuorotyöntekijöillä ja hoitomuotojen soveltuvuutta työterveyshuollon eri konteksteissa.

Tutkimus toteutetaan vuosina 2015-2017. Siihen valitaan vuorotyöntekijöitä, joilla on pitkäkestoista unettomuutta. Otoskoko on 90-120 henkilöä. Työterveyslaitoksen työryhmä antaa työterveyshuoltojen henkilökunnalle ohjausta arviointi- ja hoitomenetelmistä. Tutkimuspotilaiden arvioinnit ja hoidot tapahtuvat osana työterveyshuoltojen normaalia toimintaa. Interventiot ovat työterveyshoitajan tai -psykologin vetämä kognitiivis-behavioraalinen ryhmäterapia ja pääosin omahoitoon pohjautuva kognitiivis-behavioraalinen terapia, joiden vaikuttavuutta verrataan satunnaistetussa asetelmassa kontrollitilanteeseen (odotuslista).
Tuloksellisuuden mittareina käytetään ensisijaisesti kyselyitä, unipäiväkirjaa, unen objektiivista mittausmenetelmää ja kognitiivisia mittauksia. Kyselyt ja mittaukset tehdään ennen hoidon alkua, hoidon päättymisen jälkeen sekä 6, 12 ja 24 kuukautta hoidon päättymisestä.

Tutkimuksella saadaan lisätietoa unettomuuden arvioinnista ja työterveyshuollossa melko vähällä investoinnilla toteutettavien hoitojen vaikuttavuudesta unettomuuden hoidossa vuorotyöntekijöillä. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2017 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Heli Järnefelt

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Vuorotyöntekijät hyötyvät unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta

22.10.2018

Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että vuorotyöntekijät hyötyvät unettomuuden lääkkeettömistä hoidoista. Ne edistävät hyvää unta ja vireyttä sekä voivat parantaa vuorotyöntekijöiden työssä jaksamista.

Tutkimuksessa vertailtiin viidessä työterveysyksikössä kolmea lääkkeetöntä hoitoa: kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvaa ryhmähoitoa, samaa menetelmää hyödyntävää itsehoitoa ja lyhyttä unen huollon ohjausta.

Tutkimukseen osallistuneet hyötyivät kaikista hoidoista, mutta vaikuttavuudessa oli hoitomuodosta riippumatta yksilöllisiä eroja. Eniten hyötyivät kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa ryhmähoitoa saaneet.

– Nukkumisajalle osuvista työajoista aiheutuvat vuorotyöunihäiriön piirteet olivat osallistujilla yleisiä, mutta tässä tutkimuksessa ne eivät vaikuttaneet hoidosta hyötymiseen. Vuorotyöntekijöillekin kannattaa tarjota unettomuuteen lääkkeetöntä hoitoa, mutta hoidon suunnittelun pitäisi olla yksilöllistä. Lisäksi siinä pitäisi huomioida vuorotyönäkökulma, erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Käytännössä toimivinta voisi olla nettipohjainen, yksilöllisesti muokattava hoitomalli, johon sisältyisi ohjausta ja neuvontaa työterveyshuollossa.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Pitkään jatkuneita uniongelmia

Suomessa joka neljäs työntekijä tekee vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa. Unettomuus on yleinen oire näillä työntekijöillä: noin 40 prosentilla on merkittäviä oireita. Pitkään jatkuessaan uniongelmat altistavat mielen ja ruumiin sairauksille sekä heikentävät työ- ja toimintakykyä.

Tutkimukseen valikoitui 84 vuorotyöntekijää eri aloilta. Yli puolet heistä teki kolmivuorotyötä. Työterveyshuollon vastaanotolle he olivat tulleet unettomuusoireiden takia ja/tai uusiakseen unta edistävän lääkityksensä reseptiä. Unettomuudesta he olivat kärsineet yhdeksästä kuukaudesta 25 vuoteen.

Pureudutaan unettomuuden syihin

Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmin pureudutaan unettomuutta ylläpitäviin ajattelu- ja toimintatapoihin sekä elintapoihin. Menetelmät ovat tutkitusti tehokkaita, mutta tähän asti on ollut epäselvää, miten hyvin ne soveltuvat vuoroja tekeville, jotka eivät työaikojensa vuoksi pysty noudattamaan unettomuuden hoidossa keskeistä säännöllistä unirytmiä.

Tässä tutkimuksessa sekä ryhmämuotoista että itsehoitoon pohjautuvaa kognitiivista käyttäytymisterapiaa saaneiden mieliala parani enemmän, ja he kokivat menetelmillä olleen suurempi parantava vaikutus heidän elämäntilanteeseensa ja olotilaansa kuin unen huollon ohjausta saaneet.

Lisäksi ryhmämuotoista kognitiivista käyttäytymisterapiaa saaneissa oli eniten jatkuvaa unilääkkeiden käyttöä vähentäneitä.

Työterveyshoitajat ja -psykologit kokivat Työterveyslaitoksen antaman kahden päivän koulutuksen riittäväksi ja menetelmien pääosin soveltuvan työterveyshuollon palveluvalikoimaan. He kokivat unettomuuden hoidon palkitsevaksi, ja siitä oli myös tullut paljon kiitosta hoitoa saaneilta.

 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Heli Järnefelt, Mikko Härmä, Nina Lapveteläinen, Terje Leivategija, Kari-Pekka Martimo, Teemu Paajanen, Mikael Sallinen, Riitta Velin, Jussi Virkkala, Christer Hublin. 2018. Vuorotyöntekijöiden unen ja vireyden tukeminen työterveyshuollossa. Tutkimushankkeen loppuraportti Työsuojelurahastolle. 77 sivua.

ISBN 978-952-261-809-2 (nid.)
ISBN 978-952-261-808-5 (pdf)

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Heli Järnefelt
    heli.jarnefelt@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2015 - 31.5.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.8.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.11.2014
    157 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 322 394 euroa
  • Tulokset valmistuneet 27.9.2018

Aiheluokitus