114396 Tutkimus

Vaikuttava työuupumusinterventio - Systemaattinen katsaus ja siihen perustuva toimintaohje

22.12.2014

Hankkeessa kootaan tiedot työuupumuksen vähentämiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi toteutetuista interventioista sekä arvioidaan erikseen työhön ja yksilöön kohdistuneiden interventioiden vaikuttavuus. Kootun tiedon perusteella laaditaan suomenkielinen ohjeistus työuupumuksen käsittelemiseksi työpaikoilla ja työterveyshuollossa.

Tiedot kootaan systemaattisen katsauksen avulla. Katsaukseen otetaan mukaan ne yksilöön tai työhön kohdistuneet interventiot, jotka on suunnattu työuupumusoireiden vähentämiseen työntekijöillä, joilla on koettu tai todettu työuupumus tai jotka ovat sairauslomalla tai nauttivat jotain muuta etuutta työhön liittyvän psykiatrisen diagnoosin perusteella. Mukaan otetaan kaikki työuupumuksen vähentämiseen tähtäävät yksilöön ja työhön kohdistuneet, ryhmässä tai yksilötasolla toteutetut interventiot. Intervention vaikutusta vertaillaan tilanteeseen, jossa työntekijä ei ole osallistunut interventioon, on osallistunut toisenlaiseen interventioon tai saa tavanomaista hoitoa terveydenhuollossa. Kiinnostuksen kohteena ovat työuupumuksen taso ja työtilanne intervention jälkeen. Katsaukseen hyväksytään satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja kontrolloidut ennen-jälkeen – tutkimukset. Erikseen kerätään samoilla kriteereillä julkaistut laadulliset tutkimukset.

Tulokset julkaistaan 2017, jonka jälkeen tulosten perusteella laadittua ohjeistoa levitetään suomalaisille työpaikoille ja työterveyshuoltoihin.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kirsi Ahola

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Toimintaohjeet työuupumuksen hoitoon

26.4.2017

Työterveyslaitos on koonnut verkkosivuilleen toimintaohjeet työuupumukseen hoitoon. Ohjeet on suunnattu niin työpaikalle, työterveyshuollolle kuin työstä uupuneelle työntekijälle itselleen.

Lisäksi on laadittu työuupumuksen hoidosta koulutusmateriaali sekä työterveyshuolloille että työsuojelukoulutuksiin.

Toimintaohjeet ja koulutusmateriaali tuotettiin tutkimushankkeessa, jossa tehtiin systemaattinen katsaus työuupumusinterventioihin.

Hankkeen tulokset eivät täysin vastanneet toiveita. Työuupumusinterventioiden arviointitutkimukset oli toteutettu kovin vaihtelevasti ja yhteismitattomasti, ja niiden tulokset olivat keskenään ristiriitaisia. Näyttöön perustuvaa hoitosuositusta ei pystytty luomaan. Suosituksia laadittiin sen sijaan laadullisten tutkimusten tulosten perusteella.

Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Oireita neljänneksellä työssäkäyvistä

Työuupumuksella tarkoitetaan työntekijän psyykkisten voimavarojen ehtymistä pitkittyneen työstressin seurauksena. Tutkimusten mukaan siitä aiheutuu haittaa työntekijälle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle.

Työssäkäyvillä suomalaisilla työuupumuksen oireita esiintyi vuonna 2011 noin neljänneksellä, ja vakavia eli viikoittaisia ne olivat 2–3 prosentilla.

Vaikka työuupumusta on tutkittu runsaasti, työuupumuksen käsittelemiseksi ei ole ollut yhteisesti hyväksyttyä toimintamallia työterveyshuolloille ja työpaikoille. Työuupumuksen ehkäisemisen keinoista ja niiden vaikutuksista on koottu yhteenvetoja mutta vastaavaa ei ollut tehty työuupumuksen hoidosta.

Hankkeen tavoitteena oli koota systemaattisen katsauksen keinoin tiedot työuupuneisiin kohdistettujen interventioiden sisällöstä ja vaikutuksista työuupumuksen oireisiin ja työssä jatkamiseen.

Lisäksi haluttiin tehdä johtopäätös interventioiden vaikuttavuudesta meta-analyysin avulla, koota laadullisten tutkimusten anti toipumisesta sekä laatia toimintaohjeita työuupumuksen käsittelemiseksi työterveyshuollossa ja työpaikoilla.

Tutkimuksia vähän, tulokset ristiriitaisia

Systemaattiseen katsauksen valittiin tieteelliset, vertaisarvioidut ja kontrolloidut alkuperäistutkimukset, jotka oli julkaistu aiemmin kuin 24. helmikuuta 2015.

Tutkimukset käsittelivät työuupumusinterventioiden vaikutuksia oireiden vähenemiseen ja työssä jatkamiseen niillä työntekijöillä, joilla oli koettu tai todettu työuupumus.

Systemaattiseen katsaukseen valikoitui ensin 4 430 mahdollista abstraktia ja lopulta niistä 14 tutkimusta, joissa arvioitiin 18:aa interventiota. Tutkimuksista viisi oli tehty Ruotsissa, neljä Hollannissa, kaksi Suomessa sekä Kuubassa, Portugalissa ja Turkissa yksi kussakin.

Interventioista 14 oli yksilöön suuntautuneita, ja neljässä oli yhdistetty yksilöön ja työhön suuntautuvia menetelmiä. Sisällöltään interventiot olivat hyvin erilaisia. Myös arviointitutkimukset oli toteutettu ja raportoitu hyvin vaihtelevasti.

Yksittäisten tutkimusten tulokset olivat keskenään ristiriitaisia: Jotkut interventiot onnistuivat vähentämään työuupumuksen oireita tai nopeuttamaan työhön paluuta, mutta toisissa oireet vähenivät ja työhön paluu onnistui sekä koe- että kontrolliryhmässä.

Tukea vaiheittaiseen toipumiseen

Meta-analyysiin valikoitui kaikkiaan vain neljä tutkimusta. Tulosten perusteella yksilöön kohdistuva interventio ei takaa työuupumuksen oireiden lievittymistä. Yhdistettyjen interventioiden vaikutuksista ja interventioiden vaikutuksista työhön paluuseen ei saatu tarpeeksi tuloksia yhteenvedon muodostamiseksi.

Systemaattisessa katsauksessa mukaan valikoituneiden artikkelien ja keskeisten työuupumusjulkaisujen lähdeluetteloista etsittiin laadullisia tutkimuksia työuupumuksesta toipumisesta ja työhön paluuta edistävistä tekijöistä.

Laadullisten tutkimusten tuloksista koottiin yhteenveto tekijöistä, joiden on todettu edistävän työuupumuksesta toipumista ja työhön paluuta.

Tulosten perusteella työuupumuksesta toipuminen tapahtuu vaiheittain. Työterveyshuollon henkilöstö voi edistää työntekijän toipumista tukemalla työntekijän siirtymistä vaiheesta toiseen. Työntekijän näkökulmasta havaittiin tärkeäksi, että hän ottaa vastuun omasta hyvinvoinnistaan. Lähiesimiehellä on keskeinen rooli työssä jatkamiselle. Etenkin käytännöllinen ja konkreettinen tuki oli havaittu tärkeäksi.

Tutkimushankkeesta on kirjoitettu kansainvälinen tieteellinen artikkeli Burnout Research -lehteen. Hankkeen tuloksia esitellään kansainvälisesti myös Work, Stress and Health 2017 -kongressissa kesäkuussa 2017 Minneapolisissa Yhdysvalloissa.

Toimintaohjeet ja loppuraportti, katso Materials-kohta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kirsi Ahola, Salla Toppinen-Tanner, Johanna Seppänen. Vaikuttava työuupumusinterventio. Systemaattinen katsaus ja toimintaohjeita. Loppuraportti. 38 sivua. Työterveyslaitos 2016.
ISBN 978-952-261-690-6 (nid.)
ISBN 978-952-261-689-0 (pdf)

Artikkeli:
Ahola K, Toppinen-Tanner S, Seppänen J. Interventions to alleviate burnout symptoms and to support return to work among employees with burnout: systematic review and meta-analysis. Burnout Research 2017;4:1-11.

Toimintaohjeet:
https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/tyouupumuksen-hoito/.

 

Fruitless Search for Best Practice in Treating Burnout

13.6.2017

Symptoms of burnout were encountered in about a quarter of the employed population in Finland in 2011, with 2–3% suffering from these symptoms weekly.

Systematic reviews have been carried out to compile findings of burnout prevention studies whereas studies dealing with the treatment of burnout have so far not been systematically analysed. To remedy this situation, the Finnish Institute of Occupational Health reviewed the literature to obtain an overview of the nature and effects of interventions conducted on individuals with burnout, perform a meta-analysis of the efficacy of these interventions and draw up guidelines on handling burnout for occupational health service providers and workplaces.

The study shows that the burnout intervention regimens applied to date are, at best, modest in efficacy compared with conventional care or passive follow-up. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

For the review, studies of interventions focusing on the individual or the work, or both, were considered. Criteria to be fulfilled for inclusion in the review were comparison of the intervention with conventional care or no care (e.g. patient on waiting list) and assessment of the level of burnout using the same assessment tool both before and after the intervention. The study design had to be a randomised controlled trial or a controlled before-and-after study. As a separate study element, qualitative studies of recovery from burnout were examined and their findings condensed into guidelines for handling burnout in the workplace.

A total of 4 430 potential studies were reviewed, among which only 14 studies, containing 18 analysable interventions, met the inclusion criteria. Fourteen of these interventions were aimed at individuals, and four were combinations of individual-focused and work-focused measures.

The most common individual-based intervention was cognitive-behavioural therapy. Other methods included a peer-support group, physical (posture, breathing and mind focus) training and light therapy.

The results of four randomised controlled trials that were considered most similar with regard to burnout measures, the focus of the intervention and the use of controls were subjected to a meta-analysis.

The analysis indicated that interventions focusing on the individual did not yield added value in terms of symptom reduction, compared with conventional care or no treatment at all. Thus, recovery from burnout cannot be guaranteed after an individual-based intervention. Overall, such interventions do not provide a basis for formulating guidelines on effective management of burnout.

A universally accepted definition of burnout and a standard protocol for its assessment are urgently needed to allow adequate evaluation of the various treatment approaches.

On the basis of the literature on qualitative studies, recovery from burnout can be enhanced by

- occupational health staff supporting the individual in moving through the different stages of recovery;

- the individual assuming personal responsibility for his/her well-being;

- practical, concrete support from the individual’s immediate supervisor.

As symptoms of burnout often lead to reduced work ability and a period of sick leave, it would appear prudent to adopt return-to-work adjustments after serious burnout.

Further research into burnout-related interventions should also consider the input-benefit ratio of the methods used.

The results of the study were used to compile an educational package entitled “Managing Burnout” (in Finnish only) for use in occupational health courses and in workplace safety training.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Kirsi Ahola
    030 474 2492
    kirsi.ahola@ttl.fi
    030 474 2552
  • Toteutusaika
  • 1.1.2015 - 31.12.2016
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2016
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.12.2014
    55 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 106 652 euroa
  • Tulokset valmistuneet 22.2.2017

Aiheluokitus