115017 Loppuunsaattamisstipendi

Ikäsyrjintä työpaikoilla ja varttuneiden työntekijöiden työurat -väitöskirjatyö

Ikäsyrjintä työpaikoilla ja varttuneiden työntekijöiden työurat -väitöskirjatyö

9.2.2015

Tutkimukseni käsittelee varttuneiden työntekijöiden kokemaa ikäsyrjintää erilaisista näkökulmista. Tutkimus on empiirinen ja sen tavoitteena on tuoda näkyväksi ikäsyrjintäilmiötä sekä määrällisten että laadullisten aineistojen ja tutkimusmenetelmien avulla. Käsittelen ikäsyrjintäkokemusten yleisyyttä, ennustajia ja syrjintätilanteita sekä syrjinnän terveydellisiä seurauksia yhteiskunnan tasolla. Lisäksi käsittelen syrjinnän käytänteitä ja seurauksia sekä syrjintää kokeneiden toimijuutta yksilötasolla.

Määrällisinä aineistoina käytän Tilastokeskuksen Työolotutkimuksia ja tulokset ovat yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin palkansaajiin. Laadullisena aineistona on ikäsyrjintää kokeneilta kerätty kirjoitusaineisto ja siihen pohjautuvat tulokset kuvaavat ikäsyrjintäilmiöön liittyviä tapahtumakulkuja yksilöiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelminä käytän muun muassa sisällönanalyysia, ristiintaulukointia, logistista regressioanalyysia ja negatiivista binomiregressioanalyysia.

Tutkimukseni on artikkeliväitöskirja, joka koostuu neljästä tieteellisestä artikkelista ja yhteenvetoluvusta. Tulokset ovat käytettävissä vuoden 2015 lopulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Niina Viitasalo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Ikäsyrjintä estää pitkät työurat

9.12.2015

Älä hoe mantraa työurien pidentämisestä, jos kuitenkin olet mukana torjumassa, painostamassa, vähättelemässä tai eristämässä ikääntyviä työntekijöitä.

Tutkija, YTM Niina Viitasalon mukaan työpaikoilla esiintyvä ikäsyrjintä on ristiriidassa työurien pidentämiseen tähtäävän politiikan kanssa. Ikäsyrjinnän takia pitkä työura voi jäädä haaveeksi.

Ikäsyrjintää kokeneilla on jopa kaksinkertainen pitkien sairauspoissaolojen riski kolmen vuoden seuranta-aikana.

Ikäsyrjintä näyttäytyy esteenä varttuneiden työllistymiselle ja työpaikkojen vaihtamiselle. Syrjinnän seurauksena työntekijä voi joutua marginaaliin asemaan joko työpaikallaan tai kokonaan työpaikkojen ulkopuolelle.

Viitasalo tutki varttuneita ja ikäsyrjintää työelämässä väitöskirjassaan. Sosiaalipolitiikan alaan kuuluva työ tarkastettiin Tampereen yliopistossa 5. joulukuuta 2015. Työsuojelurahasto tuki työn valmistumista loppuunsaattamisstipendillä.

Tutkimuksen mukaan eniten ikäsyrjintäkokemuksia on yli 55-vuotiailla naisilla: heistä lähes kahdeksan prosenttia on kokenut ikäsyrjintää työssään.

Viitasalo näkee, että työpaikoilla on ikäsyrjinnän kitkemiseksi tarvetta ikään liittyvälle tasa-arvotyölle ja syrjinnän ehkäisemiselle.

Ennakkoluuloisia asenteita, syrjiviä käytäntöjä

Ikäsyrjintä tarkoittaa kronologisesta tai oletetusta iästä johtuvia ennakkoluuloisia asenteita tai syrjiviä käytäntöjä. Se tulee ilmi syrjivinä käsityksinä, tunteina tai käytäntöinä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tai institutionaalisissa rakenteissa.

Ikäsyrjintää on verrattu muihin syrjinnän muotoihin, kuten sukupuoliseen syrjintään tai rasismiin. Ikäsyrjintä eroaa kuitenkin muista syrjinnän muodoista, koska ikäsyrjintää voi kokea kuka tahansa eri elämänvaiheissa.

Ikäsyrjintää esiintyy yksilötasolla, sosiaalisissa verkostoissa, instituutioissa ja kulttuurin tasolla.

Syrjinnästä kirjoittaneet 40-vuotiaista eläkeikäisiin

Vitasalon artikkeliväitöskirja tarkastelee ikäsyrjintää sekä yleisellä että yksilötasolla.

Yleisen tason tulokset pohjautuvat Tilastokeskuksen työolotutkimusaineistoihin ja niihin liitettyihin rekisteriseuranta-aineistoihin.

Yksilötason tulokset pohjautuvat lehti-ilmoitusten avulla kerättyihin 31:een syrjintää kokeneen kirjoitukseen. Kirjoittajat ovat noin 40-vuotiaista eläkeikäisiin. Kaksi kolmesta kirjoittajasta on naisia. Vastaajissa on eri alojen työllisiä, työttömiä ja eläkkeelle siirtyneitä.
 
Muutostilanteet otollisia ikäsyrjinnälle

Naispalkansaajista ikäsyrjintäkokemuksia on eniten ylemmillä toimihenkilöillä ja valtiolla työskentelevillä.

Merkittävin naispalkansaajien ikäsyrjintäkokemusten ennustaja on työntekijöiden tyytymättömyys johtamiseen. Lisäksi muutostilanteet työpaikalla ovat otollisia ikäsyrjintäkokemusten ilmenemiselle.

Haavoittavaa ja epäoikeudenmukaista

Syrjintä tulee esille erilaisina kielteisinä asenteina ja arvostuksen puutteena erilaisissa tilanteissa.

Torjunta rekrytointitilanteessa tai painostaminen eläkkeelle siirtymisessä vaikeuttavat varttuneiden työelämään osallistumista.

Taitojen ja osaamisen vähättelynä tai työpaikan keskeisistä toiminnoista eristämisenä ilmenevä ikäsyrjintä on haavoittavaa ja epäoikeudenmukaista. Torjunta, painostaminen, vähättely ja eristäminen voivat johtaa täysivaltaisen työntekijän aseman menettämiseen kokonaan tai osittain.

Ikäsyrjintäkokemukset muovaavat epävakaaseen työmarkkina-asemaan joutuneiden toimijuutta monin tavoin. Toimijuus rakentuu voimakkaasti työn ja sen puuttumisen kautta. Toimijuus muotoutuu yhtäältä motivoituneen työnhaun, kouluttautumisen ja työkyvyn sekä itsetunnon korostamisen avulla.

Toisaalta pitkään jatkunut epävarmuus ja pettymykset näkyvät toimijuudessa hiipuvana työnhakuna ja työllistymisuskon alentumisena sekä katkeroitumisena.
 
 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Ikäsyrjintä työpaikoilla ja varttuneiden työntekijöiden työurat -väitöskirjatyö

Väitöskirja
Niina Viitasalo. Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä. Suomen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print. Tampere 2015.Acta Universitatis Tamperensis 2114
ISBN 978-951-44-9966-1 (nid.)
ISSN-L 1455-1616
ISSN 1455-1616
Acta Electronica Tamperensis
ISBN 978-951-44-9967-8 (pdf)
ISSN 1456-954X
115017-loppuraportti-Viitasalo Varttuneet ja ikäsyrjintä työelämässä.pdf (2353.8 kt )

Myynti
verkkokauppa@juvenesprint.fi
http://verkkokauppa.juvenes.fi/

Julkaisu luettavissa sähköisenä
http://tampub.uta.fi/handle/10024/98155

Väitöstiedote
115017-liite-Lehdistötiedote Viitasalo Niina.pdf (4.1 kt )

Tiedon silta 2016, s 10-12
Juttu: Ikäsyrjintä jättää pitkän työuran vain haaveeksi

Age Discrimination at Work: Over 55-Year-Old Women in Government Employment Particularly Affected

25.10.2016

The term age discrimination refers to negative stereotypes, attitudes and discriminatory practices that arise from prejudiced perceptions about a particular age group. Age discrimination is manifested as representations, affective behaviour and practices in many forms of social interaction and institutional routines. Age discrimination occurs on individual, social network, institutional and cultural levels.

On 5 December 2015, Niina Viitasalo defended her doctoral thesis on the workplace discrimination of ageing employees. The thesis focuses on the characteristics and predictors of age discrimination at work as individual experiences, in workplace social networks and in institutional structures. The study was supported by a scholarship award from the Finnish Work Environment Fund.

The quantitative data of the study are derived from the Quality of Work Life Surveys by Statistics Finland from 1997, 2003 and 2008 and follow-up data in which the details of employees who reported experiences of age discrimination in these surveys are compared with the sickness absence data for the same individuals between 1996 and 2011 received from the Social Insurance Institution of Finland. Quality of Work Life Surveys are representative of the whole employed population of Finland.

The qualitative data consist of 31 narratives received from people with experiences of workplace age discrimination. The narratives were collected by means of newspaper advertisements, and they were studied by content analysis. The respondents are between 40 years of age and retirement, and two-thirds of them are women.

The results show that women over 55 years of age who are employed in managerial positions in the public sector are most likely to experience age discrimination at work.

Employees who had perceived age discrimination at work were twice as likely as other employees to have extended periods of sickness absence during a three-year follow-up. This finding remained after adjustment for personal, health-related and work characteristics.

Social exclusion practices in the workplace include rejection, coercion, denigration and isolation in everyday interaction. Rejection and coercion tend to lead to elimination of the individual from the employed workforce, whereas denigration and isolation cause marginalisation of the employee in the working community. The narratives indicate that employees subjected to age discrimination often try to overcome the situation by exhibiting motivation to search for employment or undertaking re-training and emphasising their skills or self-esteem. Nevertheless, long-term insecurity and disappointment appears to gradually erode any initiative to seek employment and any confidence in finding a new job.

This thesis study shows that age discrimination may prevent ageing employees from acting as full members of the work community. From the viewpoint of the ageing employee, the government’s push for prolongation of the working careers of the population is in stark contrast to the evidently deep-rooted phenomenon of age discrimination in workplaces and the labour market as a whole. Hence, there is an urgent need for society to seriously invest in equality education and discrimination prevention at work.


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaViitasalo Niina
  • ToteuttajaViitasalo Niina
  • Lisätietoja
  • Niina Viitasalo
    niina.viitasalo@uta.fi
  • Toteutusaika
  • 16.4.2015 - 31.10.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.10.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 27.1.2015
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.12.2015

Aiheluokitus

  • 3. Työyhteisöjen toimivuus
  • -3.4. tasa-arvon edistäminen ja monimuotoisuus voimavarana
    -3.6. ikääntymiset vaikutukset ja mahdollisuudet
    -3.7. työyhteisön muutosten hallinta ja sen kehittäminen
  • 8. Työelämän suhteet
  • -8.1. yhteistoiminnan edistäminen