Miksi ammattitaudit vähenevät? Mitkä asiat selittävät alueelliset erot ammattitautien määrissä Suomessa ja kokonaismäärän tasaisen alenemisen

Tiivistelmä

Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) ilmoitettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen kokonaislukumäärä on viimeisten kahdeksan vuoden aikana laskenut puoleen 7000 – 3500. Laskua on kaikissa muissa tautiryhmissä asbestisairauksia lukuun ottamatta. Suhteelliset luvut eli tautien lukumäärä 10 000 työllistä kohti putosi vastaavasti kokonaismäärä 29,3 -17,7 ja vahvistetut ammattitaudit 14,2 -7,2.

Hankkeessa selvitetään lukumäärien laskun syitä. TPSR on tiedot henkilön iästä, sukupuolesta, sairaudesta, työpaikkakunnasta, ammatista ja toimialasta. Muita lukumääriin mahdollisesti vaikuttavia tietoja (esim. työttömyysaste, työterveyshuollon voimavarat ja saatavuus) saadaan Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen eri tilastoista. Analysoimalla ja vertailemalla alueellisesti ja ajallisesti tietoja (spatio-temporaalinen mallinnus) pyritään löytämään selittäjät ammattitautien lukumäärien laskulle.

Tulokset ovat julkistettavissa heti hankkeen päätyttyä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Panu Oksa

Tiedote

Hyvä työterveys ja –turvallisuus vähentävät ammattitauteja

Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt ovat tasaisesti vähentyneet vain viime vuosikymmenen ajan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammattitautien ilmaantuvuuden alenemisen tärkeimpiä syinä lienevät teknologian ja työolojen kehittyminen sekä yhteiskunnan että työpaikkojen panostukset työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miksi ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen määrä on vähentynyt. Määrien vaihteluiden takana on ollut monta tekijää, kuten yhteiskunnan ja yritysten panostukset työolojen kehittämiseen ja työterveyshuoltoon. 

Työpaikkojen ulkopuoliset tekijät, kuten säädösmuutoksina tehdyt lisäykset ammattitautiluetteloon ja seulontatutkimukset, esimerkiksi valtakunnallinen asbestisairauksien seulontatutkimus 1990–92, ovat aiheuttaneet jyrkkiäkin nousuja eri tautien ilmaantuvuuteen.

Tekijä, jota ei voida ohittaa etsittäessä syitä ammattitautien vähenemiseen koko työväestön osalta, on elinkeinoelämän rakennemuutos. Perinteinen teollisuustyö, jossa on ollut paljon altisteita ja eniten ammattitauteja, on seuranta-aikana vähentynyt. Myös maataloudessa työskentelevien osuus on oleellisesti vähentynyt. Maataloustyöhön on liittynyt suuri ammattitautiriski.

Ammattikohtaista tarkastelua vaikeuttavat seurannan aikana tapahtuneet ammattiluokituksen ja -tilastoinnin muutokset. Viime vuosikymmenen ajan ammattitautien ilmaantuvuuden alenemisen tärkeimpinä syinä lienevät teknologian kehittyminen sekä yhteiskunnan ja työpaikkojen panostukset työterveyteen ja -turvallisuuteen.

Yhteiskunta on vaikuttanut ammattitautien löytymiseen ja vähenemiseen lainsäädännön avulla ja muun muassa rahoittamalla työterveyden tutkimus- ja kehittämistyötä.

Tehokas työterveyshuolto hyvä asia

Työpaikat ovat etenkin viimeisten parin vuosikymmenen ajan kehittäneet työturvallisuus- ja työterveyshuoltotyötään. Työterveyshenkilöstön lukumäärä on kasvanut, ja työterveyshuollon kattavuus on lisääntynyt. Tehostunut toiminta, jota on tuettu seulontatutkimuksin, on ensin tuonut esiin alidiagnostiikkaa.

Työelämän johtamistavat ovat muuttuneet, ja työntekijät ovat nykyään työn vaarojen ja kuormituksen suhteen entistä valveutuneempia. Johtamiseen, työolosuhteisiin ja työterveyteen panostamisen ansioksi voidaan lukea viimeisen vuosikymmenen kestäneen ammattitautien vähenemisen lisäksi alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden aleneminen ja työtapaturmien väheneminen. 

Ammattitautien vähenemisen taustalla olevalle epäsuorasti näkyvälle työolojen paranemiselle ei ole objektiivista näyttöä. Yksittäisten työpaikkojen selvitykset eivät kerry kertomukseksi toimialasta tai alueesta.

Työhygieenisiä mittauksia tehdään, mutta ne kohdistuvat yleensä ongelmakohteisiin eivätkä kuvaa yleistä tilannetta tai muutosta.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan ammattitautien altistumisen seurantaa tulisi kehittää. Selvitys osoitti, että maassamme ei kerry objektiivista tietoa altistumisen tasoista.

FINJEM kaipaa kehittämistä

Tutkimus toi esiin monta uutta kehittämiskohdetta.

FINJEMiä eli työaltistematriisia, Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden laatimaa tietokantaa, tulee kehittää niin, että se palvelee paremmin prosessi-indikaattorina ja ennustaa työolojen ja ammattitautien kehitystä.

Työperäisten sairauksien rekisteriä pitää kehittää paremmin palvelemaan ammattitautien torjuntaa esimerkiksi tunnistamalla ja ottamalla esiin ammatteja, joissa on muita enemmän ammattitauteja, voidaan niihin kohdentaa räätälöityjä torjuntahankkeita. Kattava, hyvin toimiva rekisteri mahdollistaa myös kampanjoiden vaikuttavuuden seurannan.

Altistumisen muutosten seuraamiseksi ja torjuntahankkeiden kohdentamiseksi on välttämätöntä saada rekisteriin tieto niiden työpaikkojen koosta, joissa ammattitauti on todettu.  Rekisteritietojen raportointia tulee lisätä niin, että se sisältää pitkäaikaisten trendien analyyseja. Erikseen voidaan käsitellä ongelmallisten ammattien tilanteet. Rekisterin sisältö tulisi viedä avoimeksi dataksi verkkoon.

Avoin, jokaisen kiinnostuneen käytettävissä oleva Työperäisten sairauksien rekisteri antaa työsuojelu- ja työterveystyöstä kiinnostuneille mahdollisuuden analysoida juuri itseä kiinnostavat ammatit, toimialat ja taudit.

Nykyistä varhaisempi uuden työperäisen sairauden tai uuden altisteen havaitseminen olisi mahdollista hyödyntämällä ammattitauti-ilmoitusta nykyistä tehokkaammin. Viranomaisten ja asiantuntijoiden yhteistyönä voidaan analysoida lääkäreiden ilmoitukset systemaattisesti ja tarvittaessa ryhtyä tarkempiin selvitystöihin. Tämä edellyttää koulutusta ja tiedotusta lääkäreille ammattitauti-ilmoituksen käytöstä.

Työterveyslaitoksen tutkimushankkeessa olivat mukana Panu Oksa, Anja Saalo, Ilpo Mäkinen, Simo Virtanen, Pirkko Kylmäniemi ja Nina Tapola sekä Riitta Sauni, Jukka Uitti ja Jaakko Nevalainen. Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimusta.

Toimittaja
Terhi Friman

Aineisto

Panu Oksa, Nina Talola, Simo Virtanen, Anja Saalo, Riitta Sauni, Jaakko Nevalainen, Jukka Uitti. (2016) Työterveyslaitos ISBN 978-952-261-660-9 (nid.) ISBN 978-952-261-659-3 (PDF) Avaa

Ammattitaudit vähentyneet – silti niitä on liikaa. Telma-lehti 1-2017. https://telma-lehti.fi/ammattitaudit-vahentyneet-silti-niita-liikaa