115421 Tutkimus

Työterveysennuste - yksilöllisen indeksin kehittäminen

25.10.2016

Seuranta-aineistojen avulla on ollut mahdollista määrittää työolojen ja elintapojen yhteys terveyden kehittymiseen. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole riittävästi hyödynnetty kokonaisvaltaisten ennustemallien tekemiseen työntekijän terveyden kehittymisestä. Tutkimushankkeemme hyödyntää laajoja IPD-Work monikohorttikonsortion ja Kunta-alan henkilöstön seurantatutkimusten (Kunta10 ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus) aineistoja, joissa on kerätty tietoja sekä työstä että työntekijöiden terveydestä.
Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää työterveyden odoteindeksi, joka antaa työntekijälle yksilöllisen ennusteen terveistä työvuosista, työkyvyttömyysriskistä ja tiedon niistä muutoksista työoloissa tai elintavoissa, jotka parantaisivat ennustetta.

Tutkimushankkeen ensimmäisessä 2-vuotisessa osassa kehitetään kyseisen ennusteen algoritmi. Ennustemalleista tullaan jatkossa kehittämään helppokäyttöinen, kaikille avoin verkkosovellus ja perusteellisempi työterveyshuollon väline riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden seulontaan terveystarkastuksia ja työyksiköiden konsultointia tehostamaan. Työelämän laatua huomioonottavia sovelluksia, joissa työntekijä saa näyttöön perustuvan ennusteen oman terveytensä ja toimintakykynsä kehittymisestä sekä tiedon työoloista ja elintavoista, joilla tilannetta voi parantaa, ei ole tiettävästi vielä olemassa. Vastaavista riskilaskureista on kuitenkin hyviä kokemuksia terveydenhuollossa muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyössä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mika Kivimäki

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Mikä on työkyvyttömyysriskisi? – Yksilöllinen ennustemalli vastaa

26.9.2018

Mikä on riskisi joutua pitkälle sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle? Miten riskiin vaikuttaisi elintapojen ja työolojen parantaminen?

Työterveyslaitos on kehittänyt laajojen seuranta-aineistojen pohjalta riskiennustemallit, joiden avulla on mahdollista arvioida yksilön riskiä joutua yli 90 päivän sairauspoissaololle ja työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuoden kuluessa. Lisäksi tutkimusryhmä selvitti, miten erilaiset elintapamuutokset tai muutokset työssä vaikuttavat riskeihin.

Aiemmin aiheesta on ollut väestötason tietoa. Hankkeessa kehitetty yksilöllinen riskiennustemalli on tiettävästi ensimmäinen laatuaan. Sen lopullinen käyttöönotto helppokäyttöisinä verkkopohjaisina sovelluksina työterveyshuolloille ja työntekijöille vaatii lisätutkimuksia ja erillisen tuotteistushankkeen.

Yksilölliset riskiprofiilit voivat auttaa räätälöityjen interventioiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Yksittäisen ihmisen käytössä malli lisää tietoisuutta omasta työterveydestä ja sen riskeistä.

Riskilaskurin tuottaneesta tutkimuksesta vastasi Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston professori Mika Kivimäki. Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimusmäärärahalla.

Erottelukykyisiä malleja

Aineistoina hyödynnettiin kahta mittavaa suomalaista kunta-alan henkilöstön seurantatutkimusta – Kunta10 ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimus – sekä validointiin Terveys, hyvinvointi ja ihmissuhteet -seurantatutkimusta (HeSSup) sekä laajoja eurooppalaisia IPD-Work-monikohortteja.

Tulosten mukaan riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle 10 vuoden kuluessa voidaan ennustaa luotettavasti yhdistämällä tiedot seuraavista tekijöistä: ikä, itse arvioitu terveys, edellisen vuoden yli yhdeksän päivän sairauslomien määrä, sosioekonominen asema, kroonisten tautien määrä, univaikeudet, painoindeksi ja tupakointi.

Mallin erottelukyky vastaa jo käytössä olevien sydäntautiriskiä ennustavien mallien erottelukykyä.

Vastaavasti riskiä joutua yli 90 päivän sairauspoissaololle voidaan ennustaa seuraavilla tekijöillä: itse arvioitu terveys, sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, edellisen vuoden yli yhdeksän päivän sairauslomien määrä, kroonisten tautien määrä, tupakointi, vuorotyö, yötyö, painoindeksi ja univaikeudet.

Elintapojen ja työn muuttaminen vaikuttaa

Elintapojen muuttaminen on tulosten mukaan yhteydessä työkyvyttömyyseläkeriskin pienenemiseen. Esimerkiksi ylipainoisten työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen vähensi 4 prosenttia riskiä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tupakoinnin lopettaminen oli yhteydessä 20 prosenttia pienempään riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle kuuden seuraavan vuoden aikana verrattuna henkilöihin, jotka jatkoivat tupakointia. 


Myös työhön liittyvien tekijöiden muuttaminen vähensi työkyvyttömyyseläkeriskiä. Liiallisen työn vaativuuden vähentäminen oli yhteydessä 1–2 prosenttia pienempään työkyvyttömyyseläkeriskiin. Työn hallinnan lisääminen puolestaan vähensi 4–5 prosenttia työkyvyttömyysriskiä.


 

 

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Jaakko Airaksinen, Markus Jokela, Jenni Ervasti, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, Marianna Virtanen, Jussi Vahtera, Mika Kivimäki. 2018. Työterveysennuste. Yksilöllisen indeksin kehittäminen. Työterveyslaitos. 42 sivua.

ISBN 978-952-261-812-2 (nid.)
ISBN 978-952-261-811-5 (pdf)

Tiedon sillan juttu
Mika Kivimäki kehittää yksilöllistä työterveysennustetta

 

 

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Mika Kivimäki
    030 474 2709
    mika.kivimaki@helsinki.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2016 - 31.3.2018
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.3.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.12.2015
    164 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 312 728 euroa
  • Tulokset valmistuneet 1.8.2018

Aiheluokitus