117066 Loppuunsaattamisstipendi

Silmänliikepohjainen mittari hereilläoloajan arviointiin

8.3.2017

Univaje vaikuttaa ihmisen suoriutumiseen negatiivisesti. Tutkimuksissa on arvioitu, että noin 17 tunnin univaje vastaa 0.5 promillen humalatilaa. Univajeen mittaamiseen työpaikoilla tai kenttäolosuhteissa ei ole tarjolla luotettavaa menetelmää. Väitöskirjatutkimuksessani olen kehittänyt silmänliikepohjaisen, yksilötasolla toimivan hereilläoloajan mittarin. Päätutkimuskysymykseni on voidaanko kentällä (ei laboratoriossa) elektro-okulografia (EOG)menetelmällä mitatuista silmänliikkeistä määrittää ihmisen hereilläoloaika?

Pääainestona väitöskirjassa käytetään Bergenin yliopiston, Norjan Kuninkaallisen laivaston ja Työterveyslaitoksen yhteistyöprojektissa kerättyä aineistoa. Tutkimus suoritettiin Norjan Kuninkaallisen laivaston koulutuskeskuksessa Bergenissä ja koehenkilöinä toimi laivaston upseereita. Silmänliikkeitä mitattiin 60 tunnin univajeen aikana aina 6 tunnin välein EOG menetelmällä silmänliiketehtävässä. Silmänliikkeiden lukumäärän lasku univajeessa osoittautui robusteimmaksi muuttujaksi. Menetelmän toistettavuutta tutkittiin viiden koehenkilön avulla, jotka olivat suorittaneet 60 tunnin univajemittaukset kahdesti.

Alustavien tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitetty mittari on toistettava. Tulokset ovat käytettävissä marraskuussa 2017.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kati Pettersson

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Univajeen mittaamiseen kehitteillä mittari

2.2.2018

Silmänliikepohjaisen mittarin avulla voidaan arvioida ihmisen hereilläoloaikaa ja luoda pohja univajetta mittaavan mittarin jatkokehitykselle, todetaan tutkija Kati Petterssonin väitöstutkimuksessa.

Sakkadisten silmänliikkeiden lukumäärän lasku univajeen funktiona johtuu sakkadien välisten aikojen kasvusta, joka taas viittaa siihen, että henkilöillä on saattanut olla jopa lyhyitä mikrounijaksoja. Silmänliiketehtävässä suoriutumisessa univajeessa on eroja yksilöiden välillä.

Petterssonin tekeillä olevan väitöskirjan tulosten perusteella voidaan todeta, että EOG- menetelmällä mitattujen silmänliikkeiden avulla kyetään arvioimaan henkilön hereilläoloaikaa kentällä. Tulokset luovat hyvän pohjan silmänliikepohjaisen hereilläoloajan mittarin jatkokehitystyölle.

Univaje vastaa humalaa

Univaje vaikuttaa ihmisen suoriutumiseen negatiivisesti. Tutkimuksissa on arvioitu, että noin 17 tunnin univaje vastaa 0.5 promillen humalatilaa. Tällä hetkellä ei ole olemassa mittaria, jolla voitaisiin mitata objektiivisesti ihmisen hereilläoloaikaa tai väsymystä.

Suomen liikennelaki kieltää väsyneenä ajamisen. Onnettomuustapauksissa, joissa kuljettajaa epäillään väsymyksestä, mutta hän ei itse myönnä olleensa väsynyt, tuomio voidaan antaa oikeudessa poliisin arvion perusteella.

Mittaria voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös työntekijöiden toimintakyvyn mittaamiseen esimerkiksi työvuoron alkua turvallisuuskriittisissä ammateissa (esimerkiksi lennonjohto, lentäjät, lääkärit), sekä työtekijöiden koulutuksissa liittyen väsymykseen, toimintakykyyn ja oman toimintakyvyn arvioimiseen väsyneenä.

Tutkimus on Bergenin yliopiston, Norjan Kuninkaallisen laivaston ja Työterveyslaitoksen yhteistyöprojektissa kerättyä aineistoa. Tutkimus suoritettiin Norjan Kuninkaallisen laivaston koulutuskeskuksessa Bergenissä ja koehenkilöinä toimi laivaston upseereita.

Silmänliikkeitä mitattiin 60 tunnin univajeen aikana aina kuuden tunnin välein EOG- menetelmällä silmänliiketehtävässä.

Petterssonin Helsingin yliopiston väitöstutkimus valmistuu kesäkuussa 2018. Työsuojelurahasto on tukenut tutkimuksen tekemistä loppuunsaattamisstipendillä.

 

Toimittaja
Terhi Friman

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kati Pettersson. Saccadic eye movements estimate prolonged time awake. Helsingin yliopisto. 2018.
ISBN 978-951-51-2787-7 (printti)
ISBN 978-951-51-2788-4 (PDF)
ISSN 0356-0961

Univajeen toteamiseen tulossa mittari. Tiedon silta 2018.
 

Hanketiedot

  • HakijaPettersson Kati
  • ToteuttajaPettersson Kati
  • Lisätietoja
  • Kati Pettersson
    kati.hirvonen@ttl.fi
  • Toteutusaika
  • 1.3.2017 - 30.11.2017
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.1.2018
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 13.2.2017
    7 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 7 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 31.1.2018

Aiheluokitus