Puettavaa teknologiaa työntekijän tueksi

Puettavasta teknologiasta ergonomisen työn mahdollistajana, ulkoisesta tukirangasta ja kuormitusta mittaavasta älyvaatteesta kuullaan ja keskustellaan Työsuojelurahaston suorassa nettilähetyksessä torstaina 29. lokakuuta 2020 klo 9–10.30. Pääset lähetykseen tämän linkin kautta.

Puettavalla teknologialla voidaan arvioida esimerkiksi fyysistä ja henkistä kuormitusta, fyysistä aktiivisuutta sekä palautumista. Mittausbuumissa yhä useampi hyvinvointitietoinen kuluttaja seuraa askelmääräänsä ja tarkkailee unensa laatua.

Mutta miten puettavaa teknologiaa hyödynnetään työterveyshuolloissa ja työpaikoilla? Siitä ei ole ollut selvää käsitystä, suosituksia eikä näyttöä hyödyistä, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola.

Niinpä Työterveyslaitos teki Työsuojelurahaston tuella tutkimuksen, jossa selvitettiin puettavan teknologian käytön tilannetta vuonna 2019 työterveyshuolloissa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä. Selvityksessä tehtiin sähköinen kysely työterveyshuollon edustajille. Lisäksi yhteensä 24 teemahaastattelussa kuultiin teknologiayritysten, työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden edustajia sekä henkilöstöjohtajia.

Käyttöönotto varsin varhaisessa vaiheessa 

Kyselyyn vastanneista 57 prosentin työpaikka käyttää asiakkaillaan puettavaa teknologiaa. Suurin osa teknologiaa käyttävistä ilmoitti, että käytössä on vain yksi teknologia. Vain noin 10 prosentilla oli kokemusta erilaisista teknologioista. Sykevälivaihtelun mittaaminen hallitsee tällä hetkellä työterveyshuollon mittaustoimintaa. Valtaosa mittauksista on kertaluonteisia ja kohdistuu vain pieneen työntekijäjoukkoon.

Rauttolan mukaan teknologian käyttöönotossa ollaan varsin varhaisessa vaiheessa ja kaukana siitä, että sitä käytettäisiin systemaattisesti osana työpaikkaselvityksiä, ergonomian parantamista sekä työkykyriskien ennaltaehkäisyä ja työkyvyn ylläpitoa.

– Puettava teknologia on vielä ohuesti tuotteistettua työterveyshuollon tarpeisiin. Hinta ja käytettävyys sekä tarkkuus, toistettavuus ja luotettavuus rajoittavat käytön yleistymistä. Voi pohtia, ohjaavatko teknologioiden käyttöä saatavilla olevat käyttökelpoiset laitteet vai työterveyshuollon asiakaskunnan tarpeet, Rauttola sanoo.

Tutkimuksessa annettiin suosituksia edistämään ratkaisujen käyttöä ja sillä saavutettavia hyötyjä. Kaikkien tahojen esimerkiksi tulee olla selvillä mittaamisen tavoitteista. Eettisiin kysymyksiin pitää kiinnittää erityistä huomiota. Mitatun tiedon ammattimaiseen tulkintaan ja prosesseihin pitää niin ikään suunnata huomiota.

Ulkoinen tukiranka työtä keventämään

Ari-Pekka Rauttola esittelee Tutkimus tutuksi -lähetyksessä myös toista Työterveyslaitoksen hanketta. Tutkimuksessa selvitetään kädet koholla työskentelyn keventämistä keinotekoisen ulkoisen tukirangan, eksoskeletonin, avulla.

Suomessa lähes 230 000 työntekijää, yhdeksän prosenttia työvoimasta, työskentelee useita tunteja päivässä kädet hartiatasolla tai sen yläpuolella. Asennustyöt, maalaaminen sekä rakennus-, auto- ja metalliteollisuuden tehtävät ovat tyypillisiä kädet kohoasennossa tehtäviä töitä – samoin kuin hammaslääkärin ja parturi-kampaajan työt.

Kädet koholla työskentely on yhteydessä niska-hartiaseudun vaivoihin, esimerkiksi olkapään pinneoireyhtymään.

– Subjektiiviset kokemukset eksoskeletonista ovat myönteisiä. Mitattu tieto vaikutuksista on sen sijaan äärimmäisen vähäistä, ja sitä me hankimme tässä tutkimuksessa, Rauttola kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia Työsuojelurahaston tukemasta tutkimuksesta saadaan loppuvuonna 2021.

Myontec tuotteisti kuormitusta mittaavan älyvaatteen

Myontec Oy on kaupallistanut ensimmäisenä yrityksenä maailmassa kenttäolosuhteisiin soveltuvan älyvaateteknologian työhyvinvointikäyttöön. Ergoanalyysi™-palvelukonsepti on tuotteistettu Työsuojelurahaston tuella. Validointitutkimuksia on tehty muun muassa Jyväskylän yliopistossa.

– Patentoidulla älyvaate-, laite- ja ohjelmistoinnovaatiolla voidaan mitata vaatteeseen sulautetulla langattomalla sensoriteknologialla lihasten suorituskykyä aidoissa olosuhteissa työpaikalla. Mittausdatan avulla voidaan tehdä oikeita ratkaisuja työkuormituksen hallintaan sekä arvioida hankintapäätöksiä ja investointeja, Myontecin toimitusjohtaja Janne Pylväs kertoo.

Aiemmin Myontecin älyvaateteknologiaa ovat käyttäneet maailmalla esimerkiksi huippujalkapalloilijat ja -pyöräilijät, jotka ovat saaneet älysortsien avulla tietoa lihaskuormituksensa ongelmista ja mahdollisesti lisääntyneestä loukkaantumisriskistään.

Suomalaisilla työpaikoilla hankkeita on toteutettu muun muassa elintarvikealalla, kaupan alalla, teollisuuden kokoonpanotyössä sekä rakennus- ja kunnossapitoalalla.

– Myös tuotekehityspuolella on kiinnostuttu teknologian tuomasta lisäarvosta tuotteiden ergonomian lisäämiseksi, Pylväs sanoo.

Mittaamisen eettisiä kysymyksiä

Tutkija Simo Järvelä Tampereen yliopistosta kiinnittää huomion ainakin muutamiin eettisiin kysymyksiin työelämän mittaamisessa.

– Jos esimerkiksi firma tarjoaa työntekijöilleen aktiivisuusmittarin, onko firmalla oikeus saada mittaustuloksia tietoonsa? Lisäksi keskityttäessä yksilön hyvinvoinnin mittaamiseen, onko vaarana, että yksilöä vastuutetaan rakenteellisista ongelmista?

Tulevaisuudessa teknologia voi Järvelän mukaan olla yhä vahvemmin läsnä kaikessa vuorovaikutuksessa. Puettavilla antureilla voidaan esimerkiksi mitata ja visualisoida tunteita reaaliaikaisesti.

– Tällöinkin eettiset kysymykset nousevat esiin. Yksilölle on usein itselleen edullista, että kaikki hänen sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunnereaktionsa eivät ole suoraan esillä.

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaaminen lähetetään suorana nettilähetyksenä torstaina 29. lokakuuta kello 9–10.30 ja voit katsoa sen klikkaamalla tätä linkkiä.

Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Ari-Pekka Rauttola ja Myontec Oy:n toimitusjohtaja Janne Pylväs kertovat tutkimuksistaan. Tampereen yliopiston tutkija Simo Järvelä kommentoi esityksiä ja kertoo älyteknologian hyödyntämisestä työelämässä.

Tilaisuuden lopussa kuullaan paneelikeskustelu, jossa esiintyjät keskustelevat, miten teknologisin ratkaisuin voidaan vähentää työkykyriskejä ja lisätä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja tuottavuutta. Yleisöllä on mahdollisuus kommentoida ja esittää kysymyksiä YouTube-kanavan kommenttikentässä ja Twitterissä hastagilla #Tutkimustutuksi suoran lähetyksen aikana. Paneelikeskustelua vetää Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen.

Lisätietoa:

Ari-Pekka Rauttola, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, puh. 043 825 2563, ari-pekka.rauttola@ttl.fi

Janne Pylväs, toimitusjohtaja, Myontec Oy, puh. 040 507 3979, janne.pylvas@myontec.com

Simo Järvelä, tutkija, Tampereen yliopisto, puh. 040 506 2714, simo.jarvela@tuni.fi

Hankkeet:

118091 Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla työkyvyn ylläpitämisessä, ennakoinnissa ja ennaltaehkäisyssä, 190358 Kädet koholla työskentelyn keventäminen ulkoisen tukirangan avulla, 190433 Myontec Ergoanalyysi, www.tsr.fi