Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten taiteilijoiden onnistuneeseen työpolkuun vaikuttavia tekijöitä sekä taiteilijoiden hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Taidetyöhön vaikuttavat työsuhdeuudistukset, organisaatiomuutokset, sukupolvien väliset liikkeet, ammattikuvien muuttuminen ja taide-esteettiset arvostukset. Kasvanut ammattitaiteilijoiden joukko työskentelee kilpailun, kansainvälistymisen ja menestymisen paineissa. Taiteilijat tarvitsevat omaehtoista kurinalaisuutta rakentaessaan ja pitäessään yllä paikkaansa työelämässä.

Tutkimushankkeen tavoitteena on
a) kartoittaa kuvataiteilijoiden, kirjailijoiden ja teatterityön tekijöiden työelämän vaatimuksia,
b) ymmärtää omaehtoisen kurinalaisuuden merkitystä hyvinvoinnille taidetyön erityisyyden kautta, ja
c) selvittää onnistuneen työpolun toteutumisen edellytyksiä.

Taiteilijan työn onnistumiseen ja toisaalta hyvinvoinnin riskeihin liittyviä tekijöitä selvitetään kolmen valitun taiteenalan ammattilaisille suunnatulla laajalla kyselytutkimuksella. Lisäksi aihepiiriä syvennetään yksilö- ja ryhmähaastatteluilla.

Alustavia tutkimustuloksia esitellään vuoden 2012 aikana erilaisissa kongresseissa ja julkaisuissa. Viimeistellyt tutkimustulokset valmistuvat ja julkaistaan vuoden 2013 loppuun mennessä.

Hankkeen vastuuhenkilö

Pia Houni

Tiedote

Taiteilijaa kuormittavat luova työ ja sen reunaehdot

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan taiteilijat pitävät
työtään henkisesti selvästi rasittavampana kuin suomalaiset
työntekijät yleensä. Taiteilijoita kuormittaa luovan työn luonne –
jatkuva uuden tuottaminen ja omasta itsestä ammentaminen.

Monia taiteilijoita ei rasita taiteen tekeminen itsessään vaan
työn reunailmiöt: taloudellisen toimeentulon vaikeudet, taidealan
epävarmuus, työn omaehtoisuus ja laaja vastuu. Taidealalla on kova
kilpailu. Erittäin monien taiteilijoiden työ on epäsäännöllistä, ja
myös työn tekemisen paikat vaihtelevat. Erityisesti kuvataiteilijat
tarvitsisivat lisää tarkoituksenmukaisia työtiloja.

Työterveyslaitos tutki ammattitaiteilijan työtä ja hyvinvointia
Työsuojelurahaston tuella. Tutkimus halusi selvyyttä siihen,
millaisia tietoja ja taitoja 2010-luvun taiteilija tarvitsee
työelämässään. Tietoa haluttiin myös taideammattilaisten
hyvinvoinnin riskikohdista sekä tekijöistä, jotka tukevat
onnistunutta työpolkua.

Suosituksia ja verkkosivusto

Tutkijat tuottivat lukuisia suosituksia siitä, miten
taiteilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan edistää.
Esimerkiksi taloudellista ahdinkoa pitäisi kyetä poliittisin
päätöksin lievittämään.

Taidealan koulutuksessa ja kentällä pitäisi kiinnittää huomiota
työturvallisuuteen, ergonomiaan, kemikaaleihin ynnä muihin työn
erityisiin riskitekijöihin. Etenkin olisi kiinnitettävä huomiota
henkisen väkivallan ja kiusaamisen ehkäisyyn.

Tutkimuksen tuloksista on viestitty laajasti taiteilijoille ja
taidekentän toimijoille. Hyvinvointitietoa on koottu
verkkosivustolle, joka julkaistiin 8. syyskuuta 2014
taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestön Forum Artis ry:n sivuilla,

www.forumartis.fi. 

Tutkimuksen pohjalta on kirjoitettu kirja Taiteilijan työ –
Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa.

Tutkimushankkeeseen liittyi tiedotus- ja koulutushanke (TSR
113048), jossa tuotettiin dokumenttielokuva
Taiteilijan työ,
www.taiteilijantyo.fi.

Ei ”pelkkä duuni”

Tutkimusaineistossa korostuu ajatus, että taiteilijan työ on
kokonaisvaltaista ja läpäisee koko elämän. Työ ei lähtökohtaisesti
voi olla ”pelkkä duuni”. Taiteilijat myös näkevät työpolkunsa
ulottuvan pitkälle yli virallisen eläkeiän.

Tutkimus osoitti, että suomalaisten taiteilijoiden
työllisyystilanteet ja työllistymisen muodot ovat hyvin erilaisia.
Viralliset määritelmät työstä ja työllisyydestä eivät tavoita
taiteilijoiden kokemuksia.

Taiteilijoiden työn subjektiivisuus tuottaa samankaltaisen
näkymän työhön kuin viime vuosien keskustelut uuden työn
rakenteellisista muutoksista.

Tutkijat esittävät havainnon, joka on poleeminen ja
paradoksaalinen: taiteellinen työ ei perustaltaan olekaan
muuttunut. Sen sijaan muu työ on muuttunut ikään kuin taiteellisen
työn kaltaiseksi. Taiteen kaltaisuus on valunut työelämään uutena
työnä, joka on henkilökohtaistunutta ja estetisoitunutta ja
mielletään yhä enemmän itsensä toteuttamiseksi.

Ammattimaistumista ja arkipäiväistymistä

Toisaalta taiteilijan ammattikuva on ammattimaistunut ja
arkipäiväistynyt. Se on etääntynyt yhä kauemmas 1800-luvun
romantiikan ajan taiteilijakuvasta, jota mielikuvaa usein vieläkin
vaalitaan.

Suomalaisen työelämän muutokset vaikuttavat myös taidekentän
rakenteisiin. Taiteilijoiden työhön vaikuttavat muutokset liittyvät
muun muassa kilpailun lisääntymiseen, ammattilaisten määrän
kasvamiseen, koulutuksen uudistumiseen, organisaatiomuutoksiin
(esimerkiksi teattereiden siirtyminen osakeyhtiöiksi), uusien
työllistymisrakenteiden muodostumiseen (esimerkiksi osuuskunnat) ja
kansainvälistymiseen.

Taidekentän muutokset vaikuttavat taiteilijoiden työpolun
toteutumiseen yksilöllisten tilanteiden rinnalla. Taiteilijan
työpolun käännekokemuksia ja tähtihetkiä ovat
työskentelyrahoituksen saaminen, merkittävien työtehtävien
onnistuminen, oman taiteellisen työn kehittyminen (uuden
oivaltaminen), julkiset huomiot ja palkinnot.

Työpolun kriisejä saattavat olla taidekentän marginaaliin
jääminen, palautteiden vähyys, hylkäämispäätökset, kiusaaminen
työyhteisössä tai kateus, kuten myös monet yksityiselämän
haasteet.

Taiteilijat ovat kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä elämäänsä ja
työhönsä. He kokevat suhteellisen voimakasta työn imua ja näkevät
myös työhönsä liittyvää arvostusta.

Oman mielen hallintaa ja itsensä johtamista

Työperäiset terveysoireet ovat taiteilijoilla tavallisempia kuin
muilla työntekijöillä. Monet kokevat uupumusta, ahdistusta,
unettomuutta tai masennusta, niska-hartiaseudun kipua tai muuta
liikuntaelinten kipua.

Taiteilijat kokevat oman mielen hallinnan ja johtamisen taitojen
olevan tärkeitä työn toteuttamisessa. He tarvitsevat kykyä arvioida
omaa työtä, muutoksen ja epävarmuuden sietokykyä sekä kykyä
kurinalaiseen työskentelyyn. Tärkeää on myös taito ottaa vastaan
palautetta.

Työn ja muun elämän yhdistäminen on taiteilijoille vaikeaa.
Hyvin monet kokevat joutuvansa laiminlyömään kotiasioita työn
vuoksi.

Työn kokonaisvaltaisuudesta huolimatta taiteilijat kokevat
palautuvansa työstään yhtä hyvin kuin muut suomalaiset työntekijät.
Varsinkin kirjailijat ja kuvataiteilijat pystyvät vaikuttamaan
omaan työmääräänsä huomattavan paljon.

Tutkimustulokset purkavat myyttiä boheemista taiteilijaelämästä.
Suurin osa taiteilijoista nukkuu ja harrastaa kuntoliikuntaa saman
verran kuin muutkin suomalaiset ja käyttää alkoholia
kohtuudella.

Laaja tutkimusaineisto pohjana

Tutkimusaineisto koostui seuraavista osioista: 22 taiteilijan
yksilö-, pari- tai ryhmähaastattelut, 476 taiteilijan
kyselyvastaukset ja osallistuvan havainnoinnin aineisto
työtilayhteisö Artlabista.

Yhteistyötahot olivat seuraavat: Suomen Kirjailijaliitto,Suomen
Näyttelijäliitto, Suomen Taiteilijaseura (Muu ry, Suomen
Kuvanveistäjäliitto, Suomen Taidegraafikot, Taidemaalariliitto,
Valokuvataiteilijoiden liitto), Teatteri- ja mediatyöntekijöiden
liitto (Lavastus- ja pukusuunnittelijat, Suomen teatteriohjaajat ja
dramaturgit, Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto), Artlab
ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineisto

Taiteilijan työ. Taiteilijan hyvinvointi taidetyön muutoksessa. Toim. Pia Houni ja Heli Ansio Työterveyslaitos 2013 ISBN 978-952-261-353-0 (nid.) ISBN 978-952-261-354-7 (pdf) www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/taiteilijan_tyo.aspx. http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/sivut/taiteilijan_tyo.aspx Avaa

www.forumartis.fi

Katso myös tiedotus- ja koulutushanke 113048 Taiteilijan työ. https://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-on-tutkittu/hanke/?h=113048

www.taiteilijantyo.fi