105363 Tutkimus

Esimiesten työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset kehityspolut: 10 vuoden seurantatutkimus esimiestyön muutoksista ja sen seurauksista

Esimiesten työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset kehityspolut: 10 vuoden seurantatutkimus esimiestyön muutoksista ja sen seurauksista

1.12.2005

Hankkeen tavoitteena on tutkia eri organisaatiotasoilla toimivien esimiesten työtä ja hyvinvointia sekä niiden yhteyksiä 10 vuoden seuranta-ajalla (v. 1996-2006). Erityisenä tavoitteena on tutkia sekä työhyvinvoinnin että työpahoinvoinnin kehityskulkuja sekä tarkastella, onko tutkituista esimiehistä löydettävissä erilaisia muutosryhmiä työhyvinvoinnin suhteen (esim. työhyvinvointi heikenty-nyt/parantunut/pysynyt ennallaan seuranta-aikana) ja kuinka muutosryhmät eroavat toisistaan (esim. työtehtävät, työn muutokset, esimiestaso, ikä, persoonallisuus).

Lisäksi pureudutaan kokeneiden ja nuorten esimiesten problematiikkaan. Tutkimuksen lähtökohta on vuonna 1996 toteutetussa laajassa esimiesten kyselytutkimuksessa (N=1035), joka sai jatkoa vuonna 1999. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on jatkaa samojen esimiesten seurantaa vuonna 2006, jolloin ensimmäisestä aineiston keruusta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta.

Seurantakyselyä täydennetään esimiesten syventävillä haastatteluilla sekä uudella nuoriin esimiehiin kohdistuvalla kyselyllä. Hanke päättyy 31.12.2008.

Hankkeen vastuuhenkilö
Taru Feldt

Esimiehen asema johtoportaassa vaikuttaa hyvinvointiin

23.6.2010

Johto voi hyvin, mutta alempien esimiesten hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos tutki mittavassa hankkeessaan esimiehen työtä ja hyvinvointia kymmenen vuoden ajan. Työsuojelurahasto osallistui hankkeen rahoittamiseen.

Nuoret esimiehet kokivat vuonna 2006 työilmapiirin paremmaksi kuin nuoret esimiehet kymmenen vuotta aiemmin. Samaan aikaan koettiin avunsaannin, ilmapiirin avoimuuden ja yhteishengen parantuneen. Työn itsenäisyys ja etenemismahdollisuudet olivat nuorten esimiesten mukaan kehittyneet suotuisasti. Sen sijaan tyytyväisyys palkkaukseen, omalta esimieheltä saatu arvostus ja oikeudenmukainen kohtelu arvioitiin heikommiksi kuin tutkimuksen alussa. Myös työ- ja organisaatiositoutuminen oli heikentynyt tarkastelujakson aikana.

Tutkimuksessa oli viitteitä siitä, että vuonna 1996 esimiehillä oli keskimäärin enemmän vähentyneen ammatillisen tehokkuuden tuntemuksia, mikä on yksi työuupumuksen ulottuvuus. Vahvan kompetenssin tunteen kokevat esimiehet raportoivat enemmän työtyytyväisyyttä kuin ne esimiehet, joiden kompetenssin tunne oli matala.

Parhaiten menee ylemmässä johdossa

Työn voimavarat paranivat kymmenen vuoden aikana ja erityisesti ylempi johtotaso ja korkea koulutustaso olivat yhteydessä hyviin vaikutusmahdollisuuksiin työssä kaikkina tutkimusajankohtina. Ylemmän johdon esimiehet arvioivat myös työpaikan yhteishengen ja avoimuuden paremmiksi kuin muissa esimiestehtävissä toimivat.

Työhyvinvoinnin suhteen havaittiin tarkastelujakson aikana lievää laskua psykosomaattisten oireiden määrässä ja itsearvioidussa stressissä. Yli puolet esimiehistä oli kokenut työn epävarmuuskokemuksia ammattiin valmistumisensa jälkeen, ja näihin esimiehiin kuului suhteellisesti enemmän työnjohdon kuin ylimmän johdon esimiehiä.

Kiinnostava projekti, saavutukset, työn pysyvyys tai ylennys olivat esimiesten mieleen jääneitä positiivisia kokemuksia työelämässä. Myönteiset kokemukset heijastivat myös organisaation menestymistä, muutoksia ja vuorovaikutusta oman esimiehen ja työtovereiden kanssa.

Vaikeiksi koetut työelämänkokemukset nousivat muutoksista tai vaikeista tapahtumista organisaatiossa, työn vaihdosta tai sen menettämisestä tai vaikeuksista, jotka olivat osa työn kuvaa (vaikea tehtävä, työmatka). Vaikeiksi koettiin myös johtamiseen ja terveyteen liittyviä kokemuksia.

Palkan oikea suhde ponnistuksiin parantaa hyvinvointia

Katriina Hyvösen tutkii väitöstyössään nuorten esimiesten henkilökohtaisia tavoitteita. Uutta tietoa saadaan erityisesti työtavoitteita selittävistä tekijöistä ja niiden hyvinvointivaikutuksista. Väitöskirjan kolmesta artikkelista kaksi on valmistunut hankkeen aikana.

Hyvösen tutkimus osoittaa, että hyvää työtulosta ja esimiehen työhyvinvointia parantaa se, että palkkio on mahdollisimman hyvä ja suhteessa työn vaatimiin ponnistuksiin. Kun nämä eivät vastaa esimiehen odotuksia, alkavat esimiehet suunnitella työpaikan vaihtoa. Esimiehen kokema työn kuormittavuus on yhteydessä esimiehen henkilökohtaisiin työtavoitteisiin ja hyvinvointiin. Hyvösen väitöskirja valmistuu vuonna 2011.

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen hankkeen tavoitteena oli tutkia eri organisaatiotasoilla toimivien esimiesten työtä ja hyvinvointia sekä niiden yhteyksiä kymmenen vuoden seuranta-ajalla. Erityisenä tavoitteena oli selvittää sekä työhyvinvoinnin että pahoinvoinnin kehityskulkuja ja tarkastella, onko tutkituista esimiehistä löydettävissä erilaisia muutosryhmiä työhyvinvoinnin suhteen. Lisäksi pureuduttiin kokeneen ja nuoren esimiehen problematiikkaan.

Tuloksista kaksi raporttia

Ensimmäinen raportti perustuu kahteen eri tutkimusaineistoon. Raportti tarkastelee nuorten esimiesten työn piirteitä, työasenteita ja kompetenssin tunnetta. Lisäksi tutkittiin käytettyjen kyselymenetelmien psykometrisiä ominaisuuksia ja tarkasteltiin nuorten esimiesten kompetenssin tunteen muuntuvaa vaikutusta työn piirteiden ja työhyvinvoinnin välisissä yhteyksissä.

Molemmissa tutkimusaineistoissa esimiehet olivat korkeintaan 35-vuotiaita ja koulutukseltaan joko insinöörejä tai teknikkoja. Suurin osa oli miehiä. Molemmissa aineistoissa tutkitut työskentelivät useilla eri teollisuuden aloilla.

Toinen raportti tarkastelee esimiehen työn voimavaratekijöitä (vaikutusmahdollisuudet ja työilmapiiri) ja työhyvinvoinnin (psykosomaattiset oireet, itsearvioitu stressi ja työtyytyväisyys) tasoa ja muutoksia kymmenen vuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin esimiesten kokemuksia työuran epävarmuuksista.

Hankkeen tavoitteena oli tutkia esimiesten välisiä eroja työkyvyssä ja siinä tapahtuneissa muutoksissa kymmenen vuoden aikana. Tutkimusajankohta oli 1996-2006. Hanke toi uusia metodologisia näkökulmia työhyvinvoinnin tutkimukseen soveltaen ns. henkilökeskeistä näkökulmaa esimiesten seurantatutkimuksissa.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Esimiesten työhyvinvoinnin myönteiset ja kielteiset kehityspolut: 10 vuoden seurantatutkimus esimiestyön muutoksista ja sen seurauksista

Raportit:
Jokinen Janne, Mäkikangas Anne, Feldt Taru, Kinnunen Ulla, Hyvönen Katriina (2007), Nuoret esimiehet vuonna 1996 ja 2006: Työn ja hyvinvoinnin muutokset kahden kohorttitutkimuksen valossa, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 350, Reports from the department of psycohology university of Jyväskylä ISBN 978-951-39-3032-5 ISSN 0782-3274
105363Raportti350.pdf (349.4 kt)

Hyvönen Katriina, Mäkikangas Anne, Kinnunen ulla, Ruoppila Isto, Feldt Taru (2008), Managers´work and occupational well-being between the years of 1996 and 2006: longitudinal evidence from the Finnma-10 study, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 351, Reports from the department of psycohology university of Jyväskylä ISBN 978-951-39-3422-4 ISSN 0782-3274
105363Raportti351.pdf (340.1 kt)

Julkaisuluettelo 31.12.2009
105363Julkaisuluettelo.pdf (29.4 kt)

Myynti:
Kampus Kirja, (014) 260 3157, kirjamyynti@kampusdata.fi
Jyväskylän Yliopiston kirjasto, Kirjavitriini, (014) 260 3453, kirvit@library.jyu.fi

Hyvönen Katriina. Personal work goals put into context: Associations with work environment and occupational well-being. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 409. Jyväskylä 2011. ISBN 978-951-39-4229-8 (nid.) ISBN 978-951-39-4240-3 (pfd) ISSN 0075-4625
105363Väitöskirja_Hyvönen.pdf (547.4 kt)

Väitöstiedote 7.3.2011 Osaaminen ja eteneminen tärkeää nuorille esimiehille 

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto, psykologian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto, psykologian laitos
  • Lisätietoja
  • Taru Feldt
    (014) 260 1211
    (014) 260 2841
  • Toteutusaika
  • 1.1.2006 - 1.3.2009
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.12.2009
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 1.12.2005
    120 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 192 376 euroa
  • Tulokset valmistuneet 12.3.2010

Aiheluokitus