105457 Kehittämisavustus

Kainuun maakunnan ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kehittämishanke (ATPU-projekti)

Kainuun yhdeksän kunnan ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän laitoksissa tarjotaan päivittäin noin 14 000 lounasateriaa ja siivottavien kiinteistöjen pinta-ala on yli 300 000 m2. Näissä, ns julkishallinnon tukipalvelutehtävissä työskentelee yhteensä yli 450 alan ammattilaista. Kainuun hallintokokeilun myötä vastuuhenkilöiden piirissä on syntynyt ilmeinen tarve yhteiselle kehittämishankkeelle, jonka avulla voidaan nyt tuotettavat ateria- ja puhtaanpitopalvelut kehittää laadukkaiksi ja kilpailukykyisiksi yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta. Hanke toteutetaan työyhteisöjen ja organisaatioiden yhteistoiminnallisena kehittämisprosessina yhdeksän kunnan ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimijoiden toimesta. Hankkeessa on mukana kolme ulkopuolista kehittäjää (Sirpa Syvänen/Optimast Oy, Antti Kokkonen/Onnenpari Oy ja Pirjo Erätuli/JHL), jotka ohjaavat hanketta, osallistuvat kehittämisryhmiin, erilaisten selvitysten tekemiseen, materiaalin hankintaan ja analysointiin, koulutus-ja kehittämistilaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja raportointiin. Tavoitteena on luoda optimaalinen toimintamalli tulevaisuuden palvelujen tuottamiselle. Loppuraportissa kuvataan kehittämistavoitteet, kehittämisprosessin kulku, tulokset ja vaikutukset sekä annetaan suositukset jatkotoimenpiteistä. Hanke valmistuu 31.12.2007 mennessä ja se toimii julkisten, maakunnallisten ateria- ja puhtaanpitopalvelujen kehittämisen pilottina.

Hankkeen vastuuhenkilö
Leena Keränen

KAINUUSSA KEHITETTIIN ATERIA- JA SIIVOUSPALVELUJA YHTEISVOIMIN

2008-02-02 00:00:00.0

Kainuun kuuden kunnan, Kainuun maakunta -kuntayhtymän KASS Ravintokeskuksen ja Ristijärven vanhaintukisäätiön laitoksissa tarjotaan päivittäin noin 14 000 lounasateriaa ja siivotaan kiinteistöjä yli 300 000 neliömetriä. Näitä palveluja haluttiin kehittää yhteisesti entistä kilpailukykyisemmiksi ja laadukkaammiksi ATPU-projektin avulla. Hankkeen myötä yhteistoiminta on syventynyt, palvelujen laatu ja tuloksellisuus on lisääntynyt ja työhyvinvointi on parantunut. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Kun Kainuun maakunta –kuntayhtymä perustettiin vuonna 2005, ateria- ja puhtaanapitopalvelut jäivät kuntien tuotettaviksi ja maakunnan on tarkoitus ostaa palvelut kunnilta. Palvelujen tuottajat kokivat ennen hankkeen alkua epäkohdaksi sen, että maakunta ei ollut määritellyt ostamilleen tuotteille laatukriteerejä. Palvelujen tuotantoprosesseissa, volyymeissa ja hinnoissa oli kuntien välillä huomattavia eroja eikä yhteistyötä juurikaan ollut.

ATPU-projektin tavoitteena oli, että kunnallisesti tuotetut palvelut olisivat vertailukelpoisia muiden palvelun tuottajien kanssa. Yhteistyössä kehitettiin uutta toimintamallia Kainuun ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Samalla työntekijöiden ja esimiesten ammatillista osaamista ja työhyvinvointia parannettiin.

Työhyvinvoinnista kysely, työpaikkojen perustehtävät selville


Hanke toteutettiin yhdeksän kunnan sekä Kainuun maakunta –kuntayhtymän henkilöstön ja organisaatioiden voimin. Hankkeessa oli mukana myös kolme ulkopuolista kehittäjää.

Kehittäminen ylsi koko Kainuun tasolta yksittäisten esimiesten ja työntekijöiden tasolle. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden sekä yhteistoiminnan ongelmia kartoitettiin työhyvinvointikyselyllä. Jokaisessa kunnassa sovittiin yhteisesti, mitkä ovat ateria- ja puhtaanapitopalveluja tekevien työpaikkojen ja tiimien arvot, perustehtävät ja pelisäännöt. Myös asiakaspalvelun onnistumista pohdittiin kunnolla. Joissakin kunnissa pelisääntöjen noudattamisen tueksi työstettiin puuttumisen polut ja seuraamusjärjestelmät.

Koulutuksella ja tutustumiskäynneillä kartoitettiin palvelujen organisoitumista ja seudullisen yhteistoiminnan muotoja. Osaamiskartoituksen avulla selvitettiin, millaista osaamista eri ammattiryhmillä on ja miten sitä tulisi kehittää. Eri ryhmille päälliköistä esimiehiin, tiimiesimiehiin ja työntekijöihin sovittiin, mitkä ovat juuri heidän ydinosaamisalueensa ja tavoitteensa.

Tiedonvälitys oli tärkeää koko hankkeen ajan. Informaatiotilaisuuksia järjestettiin koko henkilöstölle, tiedonkulun tehostamiseksi tehtiin tiedotussuunnitelma ja jokaiseen kuntaan nimettiin tiedotusyhdyshenkilöt.

Palvelut parempia, henkilöstö tyytyväisempää


Kehittämistyön tuloksena yhteistoiminta koko maakunnassa, kunnissa ja työpaikoilla on lisääntynyt ja tullut entistä avoimemmaksi ja luottamuksellisemmaksi. Kaikissa kunnissa on saatu käyntiin työpaikka- ja työpistepalaverit ja ne ovat vakiintuneet osaksi yhteistoimintaa. Ammatillista yhteistyötä on lisätty ja osaamista on vaihdettu erilaisissa asiantuntijaryhmissä.

Palvelujen taloudellisuus, tuloksellisuus ja laatu ovat parantuneet. Ateriapalvelujen tuotteistamisella saatiin sovittua yhtenäinen kustannusrakenne ja määriteltyä tuotteet. Samalla päästiin tarkastelemaan palvelujen kustannuseroja ateria- ja puhtaanapitopalveluissa. Yhteisen arvioinnin ja kehittämistyön seurauksena palvelujen hintaerot saatiin kaventumaan ja kustannukset laskemaan.

Kokonaistuottavuus on kasvanut kun työprosesseja, käytettäviä raaka-aineita ja reseptejä on yhdenmukaistettu. Perustehtävien ja asiakaskeskeisyyden korostamisen sekä työprosessien laaja-alaisen kehittämisen koetaan vaikuttaneen myönteisesti palvelujen laatuun. Samalla asiakastyytyväisyys on parantunut. Projekti on lisännyt myös kainuulaisten ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kilpailukykyä.

Samalla kun yhteistoiminnallisuus ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta on kevennetty, työhyvinvointi on lisääntynyt. Ammatilliset asiantuntijaryhmät on koettu toimiviksi keskustelun ja sosiaalisen tuen foorumeiksi.

Tuloksia työhyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistoiminnan kehittämisellä


Eri kuntien vastuukehittäjinä oli yhteensä kolme ulkopuolista asiantuntijaa. Dosentti Sirpa Syvänen Optimast Oy:stä vastasi Kajaanin kaupungista ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän KASS Ravintokeskuksesta; Kuhmosta, Sotkamosta ja Ristijärven vanhaintukisäätiöstä vastasi työyhteisökehittäjä Pirjo Erätuli JHL:stä ja Hyrynsalmi, Paltamo ja Suomussali olivat Onnenpari Oy:n työyhteisökehittäjä Antti Kokkosen vastuulla.

Kehittämismenetelminä käytettiin moniammatillisia ja edustuksellisia kehittämisryhmiä Kainuun, kuntien ja tiimien tasolla, työkonferenssia, työhyvinvointikyselyä, ennakoivaa dialogia, temaattisia koulutustilaisuuksia, yksilökirjeitä, työkuormituksen pikakyselyä, DiSC työkäyttäytymisprofiileja ja suullista sekä kirjallista prosessiarviointia projektin eri vaiheissa.

Projektissa sovellettiin Sirpa Syväsen kunnallistalouden väitöskirjan Työn paineet ja puuttumattomuuden kustannukset (2003) tutkimustuloksia sekä x-tehokkuusteoriaa. Teoriassa korostuu työhyvinvoinnin, osaamisen ja yhteistoiminnan merkitys tuloksellisuudelle.

Toimittaja
Hanna Kaukopuro

Hanketiedot

  • HakijaKajaanin kaupunki, tekninen palvelukeskus
  • ToteuttajaOptimast Oy
  • Lisätietoja
  • Leena Keränen
    (08) 6155 2241
    (08) 6155 2929
  • Toteutusaika
  • 2006-01-01 00:00:00.0 - 2007-12-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2007-12-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2005-12-01 00:00:00.0
    100000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 200000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2007-12-18 00:00:00.0

Aiheluokitus