107241 Tutkimus

Löytyykö työstä koherenssia? - Argumentoiva Delfoi-tutkimus työelämän muutosvoimista ja kontingensseista

Löytyykö työstä koherenssia? - Argumentoiva Delfoi-tutkimus työelämän muutosvoimista ja kontingensseista

18.12.2007

Työn koherenssi/kontingenssi -hanke jatkaa vuoden 2007 Työ murroksessa -hanketta, jonka aikana kartoitettiin kansalaisten työelämänäkemyksiä uuden valtakunnallisen surveyn avulla sekä eriteltiin työelämän pidemmän ajan kehitysnäköaloja asiantuntijahaastattelujen avulla. Tässä hankkeessa tarkennetaan ensimmäisellä haastattelukierroksella esiin nousseita kysymyksenasetteluja argumentoivan Delfoi-prosessin mukaisesti sekä luodaan kattavampi kuva työelämään - erityisesti työn ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen ja mielekkyyteen - kohdistuvista muutospaineista. Kuva työelämän murroksesta on muutamassa vuodessa muuttunut melko nopeasti ja kokonaisvaltaisesti esimerkiksi kansainvälisen työpaikkakilpailun sekä ihmisen toiminnan aiheuttamien ympäristömuutosten osalta, ja on syytä epäillä, että tietynlaisen "koherenssin" ylläpitäminen ja vahvistaminen työssä ja työelämässä on näistä muutoksista johtuen yhä haasteellisempaa. Tämä hanke vastaa osaltaan siihen tiedontarpeeseen, joka kohdistuu meneillään olevan murrosvaiheen ymmärtämiseen sekä tämän murroksen potentiaalisten hyvinvointivaikutusten selvittämiseen. Hanke päättyy 31.12.2009.

Hankkeen vastuuhenkilö
Antti Kasvio

Kestävää kehitystä työelämään

9.9.2010

Työterveyslaitoksen tutkijat soveltavat kestävän kehityksen periaatteita työelämään. He puhuvat työn taloudellisesta, inhimillisestä, sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä. Työelämässä painottuu kaikkien neljän ulottuvuuden samanaikainen huomioon ottaminen. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimushanketta.
 
Tutkijat pitävät ilmeisenä, että niin työelämän laatu kuin työn kehittämistarpeet määräytyvät lähitulevaisuudessa pitkälti kestävän kehityksen näkökulmasta. Työn koherenssi on yhä hankalammin yllä pidettävissä, jos voimavara- ja ympäristöongelmiin ei löydetä ratkaisuja uusilla kestävän työn järjestelyillä. Koherenssilla tutkijat tarkoittavat ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja mielekkyyttä.
 
Koherenssihankkeessa tunnistettiin keskeisiä muutospaineita, joita Suomi lähivuosikymmeninä kohtaa. Tutkijat paneutuivat myös siihen, miten tulevaisuuden työelämässä voi vahvistaa työn koherenssia, kun työn murrokset lisääntyvät.
 
Tutkijat päättelevät, että on olennaista pohtia myös sitä, voiko työn koherenssia vahvistamalla auttaa työntekijöiden ennakoivaa suhtautumista työelämän muutoshaasteisiin. Työelämän toimijoilta näet odotetaan mahdollisimman joustavaa ja tarkoituksenmukaista toimintaa epävarmoissa oloissa.
 
Työn murros jatkuu, samoin tutkimus
 
Koherenssitutkimus jatkoi vuoden 2007 Työ murroksessa -hanketta (106292), jossa haastateltiin 22:ta asiantuntijaa työelämän muutospaineista ja niiden hyvinvointivaikutuksista. Tutkijaryhmä teki murroshankkeen haastatteluista laadullisen kyselylomakkeen 2008. Tähän Delfoin toiseen kierrokseen vastasi vain puolet eli yksitoista ensimmäisen kierroksen asiantuntijaa.
 
Tutkijat täydensivät uusia Delfoi-vastauksia alan tuoreella kirjallisuuskatsauksella ja koherenssihankkeessa syntyneillä käsitteellisillä innovaatioilla. Näin syntyi Antti Kasvion ja Timo Räikkösen Kohti kestävää työelämää -kirjanen.
 
Tutkimusryhmäläiset ovat julkaisseet hankeaikana monia kansallisia ja kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleja. Tutkijat ovat yleensäkin esitelleet tutkimusteemoja aktiivisesti. Osa tuloksista ilmestyy aikanaan osana Timo Räikkösen sosiaalipolitiikan väitöskirjaa.
 
Luonnonvarojen loppuminen pakottaa kestävään kehitykseen
 
Delfoin toisen kierroksen vastaajat pitivät perusongelmana sitä, että maapallolla käytettävissä olevat luonnonvarat ja ekologisen järjestelmän sopeutumiskyky eivät riitä länsimaisten kulutustottumusten leviämiseen maailmanlaajuisesti.
 
Työelämässä päähaaste on suurten työelämän muutosten toteutus mahdollisimman hallittavasti. Tähän koherenssihankkeen tutkijat vastaavat keskeisellä tutkimustuloksellaan, joka on kestävän työn malli. Se soveltaa kestävän kehityksen periaatteita työelämän muutosten hallintaan.
 
Taloudellinen kestävyys: kilpailukykyä, mutta säällisesti
 
Taloudellisen kestävyyden tavoittelu merkitsee muun muassa pyrkimystä sen varmistamiseen, että kaikki nykyisen taantuman jäljiltä synnytettävät työpaikat ovat aidosti kilpailukykyisiä. Toinen perusedellytys on se, että ihmiset kykenevät työllään turvaamaan itselleen ja perheelleen säällisen toimeentulon.
 
Enemmistö Delfoi-vastaajista luotti Suomen kilpailukykyyn. He näkivät suomalaisen yhteiskunnan vahvuudeksi kyvyn sopia asioista siten, että kaikki osapuolet otetaan huomioon. Tämä edistää toimialat ylittävien kansallisten ratkaisujen tekemistä. Mallin katsottiin myös mahdollistavan pitkäjänteisen toimenpiteiden suunnittelun. Työntekijöille toivottiin vahvaa ääntä sopimusten teossa.
 
Inhimillinen kestävyys: kykyjen hyödyntäminen riuhtomatta
 
Töiden inhimillinen kestävyys tarkoittaa sitä, että työntekijä pystyy täysin käyttämään osaamistaan ja myös kehittää valmiuksiaan. Työn tulostavoitteet, työolot ja työn koettu mielekkyys pitää johtaa sellaisiksi, että ihmiset jaksavat tehdä työtään ja pysyvät työkykyisinä normaaliin eläkkeelle jäämiseensä asti.
 
Suurin osa asiantuntijavastaajista haluaa parantaa työelämän laatua nykyistä kokonaisvaltaisemmin, jotta kansalaiset hakeutuisivat aktiivisesti työelämään ja pysyisivät töissä mahdollisimman pitkään. Suomen menestyminen edellyttää laadukasta työelämää, erityisesti, kun siirrytään kohti innovaatioperusteista kilpailua. Toisaalta jotkut asiantuntijat painottivat, että myös aktiivinen joutenolo ja harrastaminen lisäävät yhteiskuntamme hyvinvointia.
 
Sosiaalinen kestävyys: kaikille reiluudella
 
Työelämän sosiaalisen kestävyyden turvaaminen merkitsee muun muassa sitä, että kaikki työikäiset ja -kykyiset tuntevat panostaan tarvittavan. Samalla ihmisten pitää kokea työlle tekemiensä uhrausten ja saamiensa palkintojen järjestyvän oikeudenmukaisesti. Kolmas päävaatimus on, että minkään ihmisryhmän työnteon mahdollisuuksia ei järjestetä jonkin toisen ihmisryhmän – kuten seuraavien sukupolvien – kustannuksella.
 
Vastanneiden Delfoi-viisaiden valtaosa katsoo, että tulevaisuudessa ei kyetä tarjoamaan mielekästä työtä kaikille; tarvitaan myös uusia työelämään osallistumisen ja säällisen toimeentulon muotoja. Asiantuntijat näkevät, että perinteinen palkkatyö ja sitä pönkittävät järjestelmät ovat liian kapeita luodakseen inhimillisen elämän edellytyksiä. Väestön koulutustason nousu ja osaamisvaatimukset takaavat sitä, että ei synny työtöntä liikaväestöä.
 
Kaiken takana on ekologia
 
Kaiken perustana on töiden ekologisen kestävyyden vaatimus. Työssä ei saa kuluttaa loppuun rajallisia luonnonvaroja eikä peruuttamattomasti vahingoittaa ympäristöä. Kulutettujen voimavarojen uusiutumisesta on huolehdittava niin, että muille jää vastaava mahdollisuus hyödyntää voimavaroja ja nauttia luonnon monimuotoisuudesta.
 
Työn kestävyydessä oleellista on muutosten systeeminen eli koko järjestelmään vaikuttava luonne. Työ järjestetään kestävästi vain, jos kestävyys on varmistettu kaikilla mainituilla ulottuvuuksilla: taloudellisesti, inhimillisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti.
 
Ympäristöongelmat nousevat myös työelämän keskiöön

 
Suurin osa Delfoi-vastanneista piti mahdollisena sitä, että voimavara- ja ympäristöongelmien hallinta nousee vuoteen 2025 mennessä tärkeimmäksi ilmiöksi työelämän kehityksessä.
 
Useimmat arvioivat, että mittavat päästövähennystavoitteet tuovat äkkijarrutuksen, joka voi tuoda työelämään hallitsemattomia purkauksia. Tällainen kehitys tuonee toisaalta myös täysin uusia toimintatapoja.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Löytyykö työstä koherenssia? - Argumentoiva Delfoi-tutkimus työelämän muutosvoimista ja kontingensseista

 Kalvoesitys
Antti Kasvio & Timo Räikkönen Työn tulevaisuus 10.9.2010 Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa.pdf (989.8 kt )

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla
Kestävää työtä ja Muutoksen kyydissä

Julkaisut
Antti Kasvio & Timo Räikkönen: Kohti kestävää työelämää. Työterveyslaitos 2010. 27 sivua. ISBN 978-951-802-991-8. Myynti: Työterveyslaitos, TTL-Kirjakauppa, puh. 030 474 2543 http://verkkokauppa.ttl.fi 

Kasvio Antti ja Räikkönen Timo. Löytyykö työstä koherenssia? Yhteenveto Työsuojelurahaston tukemana Työterveyslaitoksella 2008-2010 toteutetun tutkimushankkeen
tuloksista (loppuraportti). Työterveyslaitos. Helsinki 30.04.2010.
107241-Löytyykö työstä koherenssia.pdf (171.8 kt )

Kasvio, A. (2008): Työn muutos uuden teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Teoksessa Heiskanen ym. (toim.): Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen. Tampere: Tampere University Press, 149-162

Kasvio, A. (2009): Kolikon kaksi puolta - kasvihuoneilmiön ja työn kehityksen välisten yhteyksien tarkastelua. Työelämän tutkimus 2, 141-146 (2009a)

Kasvio, A. (2009): Kestävä kehitys ja työelämä. Työpoliittinen aikakauskirja 2, 6-15 (2009b)

Kasvio, A. (2009): Onko työ loppumassa - vai vasta alkamassa? Tieteessä tapahtuu 4-5, 33-37 (2009c)

Kasvio, A (2010): Työelämän muutos ja tulevaisuus (S. Virtasen ja I. Kandolinin kanssa). Teoksessa Kauppinen, Timo ym. (toim.): Työ ja terveys Suomessa 2009. Työterveyslaitos: Helsinki, 9-44, (2010a)

Kasvio, A. (2010): Uusi tulkinta työn lopusta. Arvio teoksesta Richard Donkin: The Future of Work. London: Palgrave MacMillan 2009. Työelämän tutkimus 1, 94-95 (2010b)

Kasvio, A.: Hyvinvoinnin perustojen murenemisesta kestävä työelämä. Futura 1/2010, 17-28 (2010c)

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Antti Kasvio
    030 474 2510
    antti.kasvio@ttl.fi
    030 474 2779
  • Toteutusaika
  • 1.1.2008 - 1.6.2010
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.6.2010
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 18.12.2007
    90 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 183 934 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.9.2010

Aiheluokitus