108297 Tutkimus

ProTouch - Toimitusjohtajan työkalu työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden strategialähtöiseen kehittämiseen

ProTouch - Toimitusjohtajan työkalu työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden strategialähtöiseen kehittämiseen

8.12.2008

Hankkeessa kehitetään johtamis- ja viestintätyökalu, jonka avulla toimitusjohtaja voi helposti ja selkeästi kertoa yrityksen menestystekijöiden tilanteesta henkilöstölle. Menestystekijät haetaan yhteistyössä yritysten johdon ja henkilöstön kanssa yhdistäen yritysten strategiat ProTouch -hankkeen kolmeen kehittämisteemaan, jotka ovat työturvallisuus, työn sujuvuus ja tuottavuus.

Kullakin työpaikalla toimitaan osallistuvasti siten, että työryhmien jäsenet edustavat erilaisia koulutus-, ikä- ym. taustoja. Tutkijat työskentelevät työryhmissä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman ja toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina. Yritysten strategia ja arvot ohjaavat menestystekijöiden määrittelyä.

Suorituskykymittaristojen avulla yritysten sisäistä viestintää voidaan tehostaa. Tärkeimpien tunnuslukujen pohtiminen pakottaa myös miettimään, mitkä seikat eniten vaikuttavat taloudellisiin tuloksiin. Vaikka yksimielisyyttä ei saavutettaisikaan, kysymyksen haasteellisuus pakottaa syventämään ymmärrystä organisaation toiminnan lainalaisuuksista ja eri tekijöiden vuorovaikutussuhteista. Tästä näkökulmasta ProTouch -hanke toimii myös koulutusinterventiona.

Hankkeen vastuuhenkilö
Seppo Väyrynen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Yksinkertaistettu suorituskykymittaristo pk-yritysten käyttöön

20.1.2014

Oulun yliopiston työtieteen yksikkö on kehittänyt yksinkertaistetun suorituskykymittariston, joka näyttää soveltuvan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön. Kyseessä on pk-yrityksen ylimmän johdon aktiivikäyttöön tarkoitettu johtamis- ja viestintätyökalu, joka tukee yrityksen strategian toteuttamista käytännössä.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) soveltaminen sellaisenaan koetaan liian raskaaksi ja monimutkaiseksi, mutta toisaalta keskeisiä asioita pitää kuitenkin mitata. Yksinkertaistettuun mittaristoon sisältyy vain kolme näkökulmaa: tuottavuus, työturvallisuus ja työn sujuvuus.

Oulun yliopiston työtieteen yksikkö kehitti suorituskykymittariston yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Työsuojelurahasto tuki hanketta tutkimus- ja kehitysmäärärahalla. Hankkeeseen osallistui useita kohdeyrityksiä. Rahasto on tukenut myös kehittämishankkeita osassa kohdeyrityksiä: Apetit Pakaste (kehittämisavustus 110179) ja Laanilan Voima Oy (kehittämisavustus 110180).

Seurantaan vain tärkeimmät menestystekijät

Työpaikkojen arjessa, tuotannon ja moninaisten kehittämishankkeiden ristipaineessa menestyminen pitkällä tähtäimellä sekä yrityksen strategiasta ja arvoista johdetut tavoitteet ovat vaarassa unohtua. Suoriutumista kuvaavat mittaristot ovat usein liian monimutkaisia tai tarkoitettuja isoille yrityksille toimiakseen tehokkaina viestintävälineinä pk-yrityksissä.

Suorituskyvyn mittaamisessa, joka tähtää yrityksen toiminnan pitkäjänteiseen ja strategialähtöiseen kehittämiseen, päästään yksinkertaisuuteen, kun kymmenien tai jopa satojen muuttujien sijaan seurataan vain tärkeimpien menestystekijöiden kehitystä.

Yrityksen menestystekijät ovat solmukohtia, joissa rahaprosessi, henkilöstön osaaminen, tuotannon ja palveluiden tehokkuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä monet muut tekijät kohtaavat. Tunnuslukujen yksinkertaisuus tukee organisaation sisäistä viestintää tarjoamalla selkeän kielen ja viitekehyksen toiminnan kehittämiselle.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää johtamis- ja viestintätyökalu toimitusjohtajan aktiivikäyttöön. Sen avulla pk-yrityksen toimitusjohtaja ja ylin johto voi helposti ja selkeästi seurata ja kertoa menestystekijöiden merkityksestä ja kehitystrendeistä yrityksen henkilöstölle.

Suorituskykymittariston rakentaminen edellyttää menestystekijöiden ja niihin liittyvien asioiden määrittelyä ja tavoitteiden asettamista, mikä osaltaan tukee yrityksen strategian toteuttamista käytännössä.

Kolme kehittämisteemaa

Tasapainoinen kehittämisote pyrittiin varmistamaan etukäteen valituilla kehittämisteemoilla, jotka olivat tuottavuus, työturvallisuus ja työn sujuvuus. Nämä kehittämisteemat liittävät yhteen yrityksen liiketaloudelliset tavoitteet sekä työympäristön ja henkilöstön hyvinvoinnin pitkäjänteisen kehittämisen.

Hankkeen kohdeyrityksille pyrittiin rakentamaan niiden strategiaan perustuvat suorituskykymittaristot valittujen kehittämisteemojen pohjalta.

Jalkauttavat strategian

Hankkeessa kehitettiin yksinkertaistettuja suorituskykymittaristoja käyttäen lähtökohtana suuryritysten tarpeisiin alun perin kehitettyä tasapainotettua mittaristoa (balanced scorecard).

Yksinkertaistettuun mittaristoon haluttiin mukaan näkökulmia, jotka palvelisivat sekä yrityksen että henkilöstön tarpeita ja jotka muodostaisivat järkevän kokonaisuuden. Valitut painoalueet - tuottavuus, työturvallisuus ja työn sujuvuus - ovat konkreettisia. Niitä hyödyntämällä yrityksen strategia voidaan jalkauttaa, ja strategiasta on myös helpompi keskustella.

Kuhunkin yritykseen perustettiin työryhmä, joka yhteistyössä tutkijoiden kanssa rakensi ja otti käyttöön suorituskykymittarin jokaiselle kehittämisteemalle. Työryhmiin pyrittiin saamaan eri ammattialojen ja organisaatiotasojen edustajia yrityksistä. Tutkijat työskentelivät työryhmien jäseninä tuoden keskusteluun ulkopuolisen näkökulman sekä toimivat työryhmien sihteereinä ja menetelmäasiantuntijoina.

Alkuvaiheessa jokaisessa kohdeyrityksessä arvioitiin lähtötilannetta kyseisillä painoalueilla. Seuraavaksi jokaisessa yrityksessä kootut kehittämisryhmät peilasivat valittuja teemoja omaan lähtötilanteeseensa ja tulevaisuuden visioihinsa pyrkien tunnistamaan strategiset menestystekijät joita yrityksessä halutaan kehittää ja viedä eteenpäin. Jokaisen menestystekijän parantamiseksi valittiin kohde, jonka tarkasteluun alettiin kehittää sopivaa mittaristoa. Kehitysryhmien piti päästä konsensukseen ensinnäkin siitä, mitä halutaan mitata ja seuraavaksi siitä, miten valittua asiaa halutaan tai edes pystytään mittaamaan järkevällä ja yrityksen toimintaa hyödyntävällä tavalla.

Suorituskykymittariston rakentamisen, muokkaamisen ja käyttöönoton tueksi järjestettiin tarvittaessa henkilöstökoulutusta ja -valmennusta. Kehitettyjen mittareiden integrointi johdon työkaluksi ja sisäisen viestinnän apuvälineeksi vaati oman panoksensa, ja mittareiden täydellinen hyödyntäminen jääkin yritysten jokapäiväiseksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen.

Henkilöstö mukaan

Sekä kohdeyritysten johto että henkilöstö pitivät yksinkertaistettua suorituskykymittaristoa toimivana, ja sen arvioitiin vaikuttavan positiivisesti tuottavuuteen

Mittariston koettiin konkretisoivan yrityksen strategiaa sellaiseen muotoon, että henkilöstön on sitä helppo ymmärtää. Mallin rajoittumista kolmeen näkökulmaan pidettiin myös positiivisena, koska se helpotti sisäistä keskustelua sekä asioiden hahmottamista ja muistamista.

Suorituskykymittareiden rakentamisen ja käytön koettiin luontevalla tavalla mahdollistavan henkilöstön osallistumisen työympäristön ja -prosessien kehittämiseen.

Hankkeen perusteella suorituskykymittaristoissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti sisäiseen viestintään ja henkilöstön osallistumiseen. Viestinnässä tulisi hyödyntää suorituskykymittariston tuottamia tietoja. Sisäisen viestinnän kehittäminen onkin haasteena monelle pk-yritykselle etenkin, jos sitä halutaan hyödyntää suorituskykymittariston tapaan jokapäiväisenä työkaluna.

Suorituskykymittaristojen kehittämisessä ja käyttöönottamisessa olisi jatkossa syytä tutkia tarkemmin eroja erikokoisten tai eri aloilla toimivien yritysten välillä.

Tämän hankkeen neljä kohdeyritystä toimivat kaikki eri toimialoilla, ja toimialojen tuomat erot näkyivät sekä suorituskykymittaristoille annetuissa vaatimuksissa kuin yrityskulttuurissa ja henkilöstön osallistumisalttiudessa.

Jos tavoitteena on rakentaa yleinen tasapainotettu mittaristo, joka sopii mahdollisimman monelle toimialalle, tämän hankkeen pohjalta yleistä mallia ei vielä pystytä muodostamaan.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

ProTouch - Toimitusjohtajan työkalu työturvallisuuden, tuottavuuden ja työn sujuvuuden strategialähtöiseen kehittämiseen

Autio Tommi, Räisänen Venla, Vorne Jarmo, Sinisammal Janne, Naumanen Paula. 2013. ProTouch – Strategia käytäntöön. ProTouch –h ankkeen loppuraportti. Työtieteen hankeraportteja No. 34. Oulun yliopisto. SBN 978-952-62-0174-0 (painettu) ISBN 978-952-62-0175-7 (PDF) ISSN 1459-5850

108297-loppuraportti-Hankeraportti no34 - ProTouch FINAL.pdf (447.1 kt)

Katso myös:
110179 Kehittämisavustus ProTouch 3
110180 Kehittämisavustus ProTouch 2

Hanketiedot

  • HakijaOulun yliopisto, tuotantotalouden osasto, työtieteen yksikkö
  • ToteuttajaOulun yliopisto, tuotantotalouden osasto, työtieteen yksikkö
  • Lisätietoja
  • Seppo Väyrynen
    08 553 2936
    seppo.vayrynen@oulu.fi
    08 553 2904
  • Toteutusaika
  • 1.1.2009 - 31.12.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.11.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.12.2008
    60 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 163 500 euroa
  • Tulokset valmistuneet 23.12.2013

Aiheluokitus