108336 Tutkimus

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) terveyshuollossa - vertailututkimus TANO-toiminnan vaikuttavuuden selvittämiseksi

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) terveyshuollossa - vertailututkimus TANO-toiminnan vaikuttavuuden selvittämiseksi

9.2.2009

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (lyhenne TANO) on työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä työntekijöiden, työnantajien ja työorganisaatioiden muiden toimijoiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia tietoja ja taitoja sekä edistää työterveyttä tukevien asenteiden ja toimintatapojen omaksumista työorganisaatioissa.

TANO- toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi Työterveyslaitos käynnisti vuonna 2003 neljä osatutkimusta sisältävän TANO-tutkimushankkeen. Vertailututkimus on hankkeen neljäs osatutkimus, jossa selvitetään edellisten osatutkimusten avulla kehitetyn TANO-toimintamallin vaikuttavuutta, toimivuutta ja koettua hyödyllisyyttä.

Tutkimuksessa selvitetään, miten TANO-toimintamallin mukainen toiminta vaikuttaa työterveyshuollon henkilö- ja yritysasiakkaiden työterveys- ja turvallisuusosaamiseen ja toimintatapoihin. Tutkimuskohteena ovat lisäksi asiakkaiden kokema hyöty ja työterveyshuollon näkemykset mallin toimivuudesta.

Tutkimus on nk. ennen-jälkeen -tutkimus viidessä työnterveyshuoltotiimissä ja niiden viidessä asiakasorganisaatiossa tapaus-verrokkiasetelmalla. Tutkimusaineisto muodostuu lomakekyselyistä, haastatteluista ja toiminnan dokumenteista.

Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään hyvän TANO-toimintakäytännön kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa työterveyshuoltojen toimintaan sekä osaksi työterveyshuoltojen ja niiden asiakasorganisaatioiden yhteistyötä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Helena Palmgren

Mallikas TANO toimii

24.5.2012

Työterveyslaitoksen vertailututkimus osoittaa, että selvästi kohdennettu TANO (tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus) -toiminta on tuloksekasta. Mallin mukaisen toiminnan koettiin parantaneen työoloja, henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyötä sekä työmenetelmiä. Tutkijat toivovat, että työterveyshuollot alkavat hyödyntää saatuja tuloksia. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.

Suotuisat vaikutukset yhteistyöhön sekä työympäristöön, -menetelmiin ja -välineisiin säilyivät puolen vuoden seuranta-ajan.

Järjestelmällinen TANO lisäsi myös työkyvyn tuen toimintamallien noudattamista työpaikoilla. Työterveyshuoltojen asiakkaat arvioivat, että ne työterveyshuollot, jotka sovelsivat TANO-toimintamallia, paransivat selvästi työhyvinvointia edistäviä toimia. Tämä vaikutus voimistui puolen vuoden seuranta-aikana.

Toimintamalli testaukseen

Työterveyslaitos käynnisti vuonna 2003 neljä osatutkimusta sisältävän TANO-hankkeen. Vertailututkimus on hankkeen neljäs osa, jossa selvitetään edellisten osatutkimusten avulla kehitetyn TANO-toimintamallin vaikuttavuutta. Työsuojelurahasto on rahoittanut myös aiempia osatutkimuksia (103331, 105092 ja 106101).

Kyse on työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta, joka pyrkii lisäämään työorganisaatioiden toimijoiden tietoja ja taitoja työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Lisäksi on tarkoitus edistää työterveyttä tukevien asenteiden ja toimintatapojen omaksumista työorganisaatioissa.

Tutkimus tapaus-verrokkiasetelmassa

Työterveyslaitos teki vertailututkimuksen seitsemässä tapaus-verrokkiyritysparissa ja niiden työterveyshuolloissa. Tutkimukseen osallistui 13 työterveyshuoltoa tai -tiimiä ja 14 asiakasorganisaatioita.

Osallistujapareista kolme edusti kunnallista päivähoitoa tai kunnallista kotihoitoa tai molempia. Yrityspareista yksi oli hotelli- ja ravintola-alalta, toinen pari oli painotalo ja autoliike sekä kolmantena parina konekorjaamo ja metalliyritys. Kunnista tutkittiin myös esimiesryhmiä. Alueista olivat edustettuina niin Etelä-, Itä- kuin Länsi-Suomi.

Tutkimusaineisto koostuu lomakekyselyistä, haastatteluista ja toiminnan dokumenteista. Ensiksi haastateltiin kaikkien osallistuvien työterveyshuoltojen ja niiden asiakasyritysten edustajat, ja tehtiin lomakekyselyt asiakasyritysten henkilöstölle.

Tämän jälkeen tapaustyöterveyshuoltojen edustajat koulutettiin soveltamaan TANO-mallia tapausyrityksissä. Noin vuoden kuluttua tehtiin ensimmäiset mittaukset tapausyrityksissä samansisältöisinä kuin alkumittaukset. Lisäksi haastateltiin tapausyritysten ja -työterveyshuoltojen edustajia TANO-toimintamallin hyödyllisyydestä.

Toiset mittaukset toteutettiin puoli vuotta intervention päättymisestä. Kunkin intervention puolivälissä seurantakäynnillä tavattiin kaikkien osallistujien edustajat. Tällöin selvitettiin suunnitellun toiminnan toteumista tähän suunnitelluilla TANO-seurantamatriiseilla.

Verrokki- ja tapaustyöterveyshuolloissa tehtiin samat mittaukset. Toisten mittausten jälkeen verrokkityöterveyshuoltojen henkilöstö koulutettiin TANO-toimintamallin käyttöön.

Työterveyshuoltojen edustajilta kertyi 85 ja asiakasorganisaatioilta 192 haastattelua. Kyselylomakkeita palautettiin 1 322, ja vastausprosentiksi tuli 63,3. Muuhun aineistoon sisältyvät TANO-matriisit ja -seurantamatriisit, seurantakäyntien muistiinpanot ja työterveyshuoltojen toiminnan dokumentit.

Ensimmäinen näyttö työterveyshuollosta

Tutkimus on Suomessa ensimmäinen tapaus-verrokkiasetelmassa tehty vertailututkimus työterveyshuollon vaikuttavuudesta. Samalla ensimmäisen kerran työterveyshuollon vaikuttavuudesta saatiin tutkimusnäyttöä.

Tulokset ovat tärkeitä työterveyshuoltojen toiminnalle ja koulutukselle. Niitä pitäisi Työterveyslaitoksen tutkijoiden mukaan ohjata tässä vertailututkimuksessa testatun TANO-toimintamallin käyttöön. Tutkijat päättelevät, että myös muuta työterveyshuollon toimintaa pitäisi kehittää tähän suuntaan.

Käsikirja työterveyteen sekä koulutusta ja viestintää

Työterveyslaitos tekee TANO-toiminnasta käsikirjan työterveyshuoltojen käyttöön. Tuloksia hyödynnetään myös työterveyshuollon perusteoksessa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö.

Kun Työterveyslaitos kouluttaa työterveyshuoltoja, ne saavat uutena aineistona tässä hankkeessa käytettyjä TANO-matriiseja esimerkiksi työkyvyn tukemiseen. Tulokset leviävät myös Työterveyslaitoksen viestinnästä.

Lisäksi TANO-toiminnasta on tulossa oma täydennyskoulutus. Nykyiseen työterveyshuollon pätevöitymiskoulutukseen sisältyvää TANO-koulutusta kehitetään tämän tutkimuksen suuntaisesti.

Vertailututkimuksesta kirjoitetaan sekä kansallisia että kansainvälisiä julkaisuja tiede- ja ammattilehtiin.

TANO-toimintamallin käyttöä on määrä seurata Työterveyshuolto Suomessa -tutkimuksessa, joka tehdään kolmen vuoden välein.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (TANO) terveyshuollossa - vertailututkimus TANO-toiminnan vaikuttavuuden selvittämiseksi

Helena Palmgren, Päivi Jalonen, Simo Kaleva ja Kaija Tuomi. Vaikuttava TANO-toiminta. Vertailututkilmus työterveyshuollon tietojen antamisesta, neuvonnasta ja ohjauksesta (TANO) asiakasyrityksissä. Työterveyslaitos, Helsinki 2012. 159 sivua. ISBN 978-952-261-173-4 (nid.), ISBN 978-952-261-174-1 (pdf).

108336-loppuraportti-TANO-vertailututkimus 2012.pdf (717.6 kt)

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla  

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 25.5.2012

Helena_Palmgren_TANO_tutu25052012.pdf (314.2 kt) 

Ulla_Kauppinen_TANO_tutu25052012.pdf (301.3 kt)

Maria_Ahola_TANO_tutu25052012.pdf (556.8 kt)

Kaija_Kuivasmaki_TANO_tutu25052012.pdf (977.2 kt)


Atkins S, Palmgren H, Kaleva S, Jalonen T, Tuomi K. 2010. Health education and communication in occupational health services: An effectiveness study. In: Abstracts, programme, participants. 4th Symposium on Work Ability 6-9.6.2010 Tampere, Finland.

Atkins S.A, Palmgren H, Jalonen P, Kaleva S, Tuomi K.  Employee expectations of occupational health services: A qualitative study. In: Abstracts, programme, participants: 15th Conference of the European Association of Work and Organizational Psychology Maastricht, May 25–May 28, 2011; 139.

Atkins S.A, Palmgren H, Jalonen P, Kaleva S, Tuomi K.  Health education and communication in occupational health services: An effectiveness study. In: Abstracts, programme, participants: 15th Conference of the European Association of Work and Organizational Psychology Maastricht, May 25–May 28, 2011; 141.


Atkins S, Palmgren H, Jalonen K, Kaleva S, Tuomi K. 2010. Työterveyshuollon tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus. Työterveyslääkäri 4/2010, s. 108-112.

Atkins S, Kauppinen U. 2011. Mainettaan parempi vuorotyö. Sektori. 2011, s. 14-15.

Case-Control Study Confirms Effectiveness of Systematic Informing, Counselling and Advising in the Occupational Health Service

The last in a series of four research projects, this study was devoted to determining the effectiveness, utility and functionality of the model of good informing, counselling and advising (ICA) practice developed in the previous projects (Finnish Work Environment Fund project nos. 103331, 105092 and 106101).

A case-control study was carried out among 13 occupational health service (OHS) teams and 14 of their customer organisations. The personnel of the OHS teams and the representatives of their customer organisations were interviewed and the staff of the customer organisations were surveyed by questionnaire at the start of the study, at 12 months and at 18 months. The representatives of the case OHS teams were trained to apply good ICA practice in an intervention scheme at the case customer organisations between the baseline and first follow-up. The study material totalled 277 interviews and 1 322 returned questionnaires.

Strictly focused and systematic ICA activity proved to be effective and productive. Activity in line with Good ICA Practice had the greatest impact on staff co-operation with the occupational health service, on the working environment and on work methods and tools. These effects were retained at the 18-month follow-up.

This study is likely to have been the first case-control investigation into the effects of occupational health care in Finland, and it was the first time research evidence of such effects had been obtained.

A handbook on ICA activity will be produced for use by OHS personnel. In addition, ICA matrices and instructions for their use will be made available on the website of the Finnish Institute of Occupational Health.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus
  • Lisätietoja
  • Helena Palmgren
    030 474 2643
    helena.palmgren@ttl.fi
    030 474 2651
  • Toteutusaika
  • 1.9.2008 - 30.6.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 30.12.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 9.2.2009
    160 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 336 115 euroa
  • Tulokset valmistuneet 5.4.2012

Aiheluokitus