109394 Tutkimus

Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä kohorttitutkimuksissa

Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä kohorttitutkimuksissa

2009-12-07 00:00:00.0

Projektin tarkoituksena on koota yhteen merkittäviä eurooppalaisia työstressitutkijoita ja luoda korkealuokkainen aineisto työstressistä ja keskeisistä kansantaudeista yhdistämällä yksilötasolla 13 kohorttitutkimusta kuudesta EU-maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa, Englanti, Ranska ja Tanska.

Aikaisempien yksittäisiin kohortteihin perustuneiden tutkimusten tilastollinen voima ei ole riittänyt selvittämään työstressin ja kansantautien välisen yhteyden luonnetta eri työntekijäryhmissä. Tällä eurooppalaisten kohorttitutkimusten konsortiolla pyritään tunnistamaan työstressin haittavaikutuksille erityisen herkät henkilöstöryhmät sekä tekijöitä, jotka voivat vähentää työstressin haittavaikutuksia.

Tutkimustulokset eri kohorteista kootaan meta-analyysin avulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mika Kivimäki

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työstressi kuormittaa sydäntä, mutta pelättyä vähemmän

2013-01-23 00:00:00.0

Työstressin yhteys sydäntauteihin on odotettua vähäisempi. Työstressi lisää noin 20 prosenttia sydäntautiriskiä, kun aiemmin tämä sairastumisriski on arvioitu jopa 50 prosentiksi. Tulos on peräisin laajasta eurooppalaisesta tutkimuksesta, jossa Suomea edusti Työterveyslaitos. Työsuojelurahasto rahoitti hanketta.
 
Tutkimuskonsortioon eli monen tutkimuslaitoksen yhteenliittymään osallistui yli 50 työstressin eli työn psykososiaalisten tekijöiden tutkijaa kahdeksasta EU-maasta: Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska.
 
Kyseessä on laajin työstressistä ja keskeisistä kansantaudeista tehty tutkimus. Lähes 200 000 työssäkäyvän seuranta-aineisto luotiin yhdistämällä yksilötasolla 19 kohorttitutkimusta. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 7,5 vuotta. Suuri aineisto auttaa tunnistamaan sairastumisvaarassa olevia työntekijäryhmiä.
 
Tutkimuksista suomalaisia ovat Työterveyslaitoksen kuntasektorin seurantatutkimukset. Niissä on havaittu, että työstressi lisää tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien ja miehillä masennuksesta johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden todennäköisyyttä.
 
Työstressillä viidenneksen lisäriski sydänsairastumiseen

 
Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä -tutkimuksen mukaan työstressin merkitys sydäntautien riskitekijänä on luultua vähäisempi. Jos työstressin voisi kokonaan poistaa, sydäntautitapaukset vähenisivät noin 3,4 prosenttia.
 
Silti työstressi on yhteydessä noin 20 prosenttia kohonneeseen sydäntaudin vaaraan. Tämä lisäriski ei selity stressaantuneiden työntekijöiden elintavoilla tai perinteisillä sydäntaudin riskitekijöillä, kuten kohonneella verenpaineella.
 
Työstressin yhteys sydäntauteihin ei vaihtele sukupuolen, iän, sosioekonomisen aseman tai asuinvaltion mukaan. Työstressi näyttää siis olevan haitallinen työntekijän taustatekijöistä riippumatta.

Pitkät työpäivät ovat yhteydessä lievästi lisääntyneeseen sydäntautivaaraan. Lisäksi työn epävarmuus nostaa lievästi yli 50-vuotiaiden työntekijöiden sydäntautiriskiä.

Liikunnan puute ja tupakointi kuuluvat työstressiin
 
Konsortion tulokset ilmaisevat selvästi, kuinka työstressi on yhteydessä elintapoihin, varsinkin vähäiseen vapaa-ajan liikuntaan ja liikunnan vähenemiseen.
 
Tupakoivilla työstressi näyttää lisäävän poltettujen savukkeiden määrää noin kolmella savukkeella viikossa. Alkoholia kohtuudella käyttävillä työstressi on harvinaisempaa kuin alkoholin suurkuluttajilla tai täysin raittiilla.

Työstressin yhteys painoindeksiin on monimutkainen: Stressi näyttää yhdistyvän painonlaskuun joillakin työntekijöillä, mutta painonnousuun toisilla. Siten stressaantuneiden työntekijöiden osuus on suurempi sekä alipainoisten että liikalihavien ryhmissä.

Työjärjestelyihin ja vanhimpien työhön huomiota

Tutkijat suosittavat muutamia keskeisiä toimenpiteitä työpaikoille. Työjärjestelyjä ja työn organisointia tulisi tuottavuuden lisäksi tarkastella työstressin ehkäisyn näkökulmasta. Tämä voi osaltaan ehkäistä keskeisiä kansantauteja, kuten sydäntauteja ja diabetesta.

Ikääntyvillä työntekijöillä työn epävarmuuden minimoiminen on tärkeää, koska yli 50-vuotiailla työn epävarmuus on voimakkaammin yhteydessä sydäntauteihin kuin nuoremmilla.

Terveelliset elintavat käyvät lääkkeeksi

Tulokset osoittavat selvästi, että epäterveelliset elintavat ovat selvästi suurempi riski sydäntaudin kehittymiselle kuin työstressi.
 
Stressaantuneiden työntekijöiden sydäntautiriskiä voi vähentää elintapoja parantamalla. Niinpä tutkijat esittävät, että kuormittavaa työtä tekevien työntekijöiden elintapoihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
 
Liikuntaa pitää harrastaa säännöllisesti ja pitää paino kurissa. Niin ikään perinteisiä sydän- ja verisuonitautien riskejä, kuten korkeita verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvoja, pitää ehkäistä ja välttää tupakointia.

Ei syöpäriskiä
 
Joissakin tutkimuksissa on päätelty, että työstressillä ja syövän ilmaantumisella on yhteys.
 
Tässä tutkimuksessa syöpäpelko todettiin aiheettomaksi. Työstressi ei merkitsevästi lisää riskiä sairastua keuhko-, rinta-, eturauhas- tai paksusuolen syöpään.
 
Aiemmin hurjempia tuloksia
 
Tämän tutkimuksen aineisto on yli kaksinkertainen kuin aiemmat työstressistä julkaistut kokoomatutkimukset. Aiempien kohorttitutkimusten tilastovoima ei riittänyt selvittämään työstressin ja kansantautien välistä yhteyttä työntekijäryhmissä.
 
Aiemmat arviot viittasivat siihen, että työstressi olisi yhdistynyt jopa 40–50 prosenttia kohonneeseen sydäntaudin riskiin.
 
Tutkijat arvelevat eron johtuvan tilastoharhasta. Toisin sanoen pienten tutkimusten tulokset suuresta riskistä julkaistaan todennäköisemmin kuin tulokset pienestä riskistä. Voimakkaat yhteydet näyttävät johtuvan myös valikoivasta raportoinnista: On julkaistu vain tutkimuksia, joissa yhteys löytyi.

Tulokset huippujulkaisuissa
 
Hankkeen tähänastiset tulokset on julkaistu lääketieteen johtavissa lehdissä: Lancet ja British Medical Journal; epidemiologian johtavassa lehdessä American Journal of Epidemiology sekä PLoS Medicinen and PLoS ONEn kaltaisissa avoimissa tieteellisissä (open-access) lehdissä.

Hankkeen tulokset on raportoitu kansainvälisten alkuperäisjulkaisujen lisäksi tieteellisissä konferensseissa. Tulokset ovat kiinnostaneet myös mediaa maailmanlaajuisesti.
 
Konsortio jatkaa työtään, ja muun muassa Työsuojelurahasto jatkaa tutkimuksen rahoitusta (112253). Jatkossa pyritään selvittämään muun muassa pitkän eli yli 55 viikkotunnin työn terveysvaikutukset ja työn yhteyttä mielenterveyden kehittymiseen.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä kohorttitutkimuksissa

Kivimaki Mika. 2013. Work-related psychosocial factors and health in subgroups: Individual-participant-data meta-analysis. Final Scientific Report 31/8/2013. The IPD-Work Consortium. New OSH ERA Research Programme. 

109394Loppuraportti_Final-report31082013.pdf (3096 kt)

Mika Kivimäki, Solja Nyberg, Katriina Heikkilä, Paula Salo, Tuula Oksanen, Jaana Pentti, Jussi Vahtera ja MariannaVirtanen. Psykososiaaliset tekijät työssä ja terveys eri alaryhmissä: Meta-analyysi yksilötasolla yhdistetyissä eurooppalaisissa kohorttitutkimuksissa (IPD-Work -konsortio 2010-2012). Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos 2012. 58 sivua. 

109394FINAL_REPORT_FINNISH.pdf (1434.2 kt)

Tiedoteet
Kokemus työn epävarmuudesta voi lisätä sydäntaudin riskiä. Tiedote 36/2013. Työterveyslaitos 16.8.2013

Työstressin yhteys sydäntauteihin luultua vähäisempi, Työterveyslaitos: Tiedote 70/2012, 6.11.2012
109394TTL-tiedote70-2012_Kivimäki.pdf (63.8 kt)

Sambandet mellan arbetsstress och hjärtsjukdomar är svagare än man trott, Arbetshälsoinstitutet: Pressmeddelande 70/2012, 6.11.2012
109394TTL-meddelande70-2012_Kivimäki.pdf (68.4 kt)

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla

Articles

Kivimäki M, Nyberg S T, Fransson E I, et al. for the IPD-Work Consortium. 2013. Associations of job strain and lifestyle risk factors with risk of coronary artery disease: a meta-analysis of individual participant data. CMAJ 185 (9), 763-769. http://www.cmaj.ca/content/185/9/763
http://www.cmaj.ca/content/185/9/763.full.pdf+html  

Virtanen M, Nyberg S, Batty GD, et al. Perceived job insecurity as a risk factor for incident coronary heart disease: systematic review and meta-analysis. BMJ 2013;347:f4746 
http://bmj.com/cgi/content/full/bmj.f4746

Kivimäki, Nyberg, Batty, Fransson, Heikkilä ym.; IPD-Work Consortium. Job strain as a risk factor for coronary heart disease: a collaborative meta-analysis of individual participant data. Lancet. 2012 Oct 27;380(9852):1491-7. doi:10.1016/S0140-6736(12)60994-5
Abstrakti ja artikkeli.

Mäntyniemi, Oksanen, Salo, Virtanen, Sjösten, Pentti, Kivimäki, Vahtera: Job strain and the risk of disability pension due to musculoskeletal disorders, depression or coronary heart disease: a prospective cohort study of 69 842 employees. Occupational & Environmental Medicine 2012;69:574-581. doi:10.1136/oemed-2011-100411
Abstrakti ja artikkeli.

IPD-Work Consortium Identifies Associations between Psychosocial Occupational Factors and Worker Morbidity and Mortality

IPD meta-analysis finds that job strain and job insecurity are associated with an increased risk of coronary heart disease. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The Individual-Participant-Data Meta-Analysis of Working Populations Consortium (IPD-Work Consortium) was set up to obtain reliable information on the effects of psychosocial work-related factors on chronic diseases, disability and mortality in working populations. Data for the analyses are derived from 17 European cohort studies encompassing 240 000 employed people from Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, the Netherlands, Sweden and the United Kingdom.

The results show that 3.4% of cases of coronary heart disease can be attributed to job strain. This is a significant association although much greater proportions of coronary heart disease are caused by smoking (36%) and lack of exercise (12%).

An increased incidence of coronary heart disease was also found among employees with perceived job insecurity. This association was partly explained by the less favourable socioeconomic status and risk factor profile of this employee group. After adjustment for sociodemographic and coronary risk factors, however, job insecurity still carried a modestly increased risk of coronary heart disease.

No association was observed between job strain and cancer.

Future projects of the IPD-Work Consortium are planned to include analyses of the health effects of long working hours and the association between mental health parameters and work.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Mika Kivimäki
    030 474 2709
    mika.kivimaki@ttl.fi
    030 474 2020
  • Toteutusaika
  • 2010-01-01 00:00:00.0 - 2012-12-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2012-12-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2009-12-07 00:00:00.0
    210000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 425000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2013-06-07 00:00:00.0

Aiheluokitus