110117 Tutkimus

Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä

Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä

4.6.2010

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää teollisuusyritysten kokonaisturvallisuutta ja vähentää sairauspoissaoloja edistämällä työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta. Vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat poissaolot ovat merkittävä haaste elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Tutkimusten mukaan työnanantajan toteuttamilla turvallisuustoimenpiteillä voidaan edistää työntekijöiden turvallisuutta vapaa-ajalla. Toisaalta käytännön toimenpiteitä työturvallisuuden edistämiseksi ja poissaolojen vähentämiseksi vapaa-ajan turvallisuuden kautta ei kuitenkaan ole aikaisemmin tutkittu ja tehokkaimmat käytännön toimenpiteet siihen ovat vielä selvittämättä.
Tutkimuksessa kartoitetaan, millaisia käytäntöjä teollisuusyritykset ovat toteuttaneet tai suunnitelleet sairauspoissaolojen vähentämiseksi työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä ja arvioidaan näiden käytäntöjen toimivuutta työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään uusia teollisuusyrityksille soveltuvia toimintatapoja vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen. Tutkimuksen tuloksena laaditaan materiaalikokonaisuus, jossa raportoidaan hyödyllisiksi koettuja kokonaisturvallisuutta parantavia keinoja teollisuusyritysten vapaa-aikaa koskevan turvallisuustyön tueksi. Hanke valmistuu kesällä 2011.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jouni Kivistö-Rahnasto

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuutta kannattaa edistää

30.8.2012

Yrityksillä, jotka ovat ymmärtäneet turvallisuustyön merkityksen, on edellytykset edistää henkilöstön kokonaisturvallisuutta. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimukseen osallistuneet yritykset tiedostavat, että vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstön turvallisuusasenteisiin sekä vähentää työ- ja vapaa-ajan tapaturmia.

Työsuojelurahaston tuella tehty tutkimus osoitti, että yritykset haluavat parantaa henkilöstön vapaa-ajan turvallisuutta. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset olivat myös kiinnostuneita laajentamaan vapaa-ajan turvallisuuden edistämistä ja liittämään sen osaksi turvallisuusjohtamista.

Tutkimuksessa mukana olleet yritykset edustivat työturvallisuusasiansa hyvin hoitavia yrityksiä. Suhtautuminen vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyötä kohtaan voi olla erilainen sellaisissa yrityksissä, joissa työturvallisuuteen ei ole panostettu ja joissa työnantajan ja työntekijöiden välillä ei ole avointa keskustelukulttuuria.

Yksittäisiä toimia tehty

Yritykset olivat jo tehneet yksittäisiä toimia henkilöstön kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi: oli tarjottu ilmaista tai edullista liikuntamahdollisuutta vapaa-ajalla, mahdollisuutta ensiapukurssiin sekä työturvallisuuskoulutusta.

Toimien valikoiminen ja toteuttaminen oli kokeiluluontoista ja perustui omaan ideointiin, eikä taustalla ollut tutkittua tietoa sattuneista vapaa-ajan tapaturmista.

Yritykset eivät juuri olleet seuranneet toteuttamiensa edistämistoimien vaikutuksia eivätkä tienneet, olivatko toimet vähentäneet henkilöstön vapaa-ajan tapaturmia tai kohentaneet työturvallisuutta. Järjestelmällistä toimintatapaa kokonaisturvallisuuden parantamiseksi ei ollut suunniteltu eikä selvitetty poissaolojen syitä.

Työntekijät myönteisiä ja yhteistyöhaluisia

Työntekijät suhtautuivat myönteisesti työnantajan mahdolliseen halukkuuteen parantaa työ- ja vapaa-ajan turvallisuutta.

Työntekijät olisivat tutkimuksen mukaan valmiita myös kertomaan työnantajalle tarkemmin poissaolojensa syistä, kuten esimerkiksi heille sattuneista vapaa-ajan tapaturmista, jos tiedon avulla pyrittäisiin parantamaan henkilöstön kokonaisturvallisuutta.

Lisäksi mukana olleiden yritysten henkilöstö suhtautui erittäin positiivisesti työnantajan tekemään vapaa-ajan turvallisuuden edistämiseen.

Järjestelmällisyys tarpeen

Tämän tutkimuksen perusteella yritysten tulisi kehittää vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöhönsä samaa järjestelmällisyyttä kuin mitä on jo työturvallisuustyössä. Satunnaiset edistämiskeinot, joiden vaikutuksia ei kyetä seuraamaan, eivät oletettavasti tuota parasta mahdollista tulosta. Tarvitaan lisää tietoa edistämiskeinoihin liittyvien päätösten tueksi ja toimintatapaa toteutettujen keinojen vaikutusten seurantaan.

Vaikutusten seurannasta tarvittaisiin tutkimusta, jotta voitaisiin arvioida, kuinka hyödyllistä vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyö on yrityksille.

Yritysten tulisi kerätä henkilöstöltään aikaisempaa tarkempaa tietoa esimerkiksi poissaolojen syistä ja vapaa-ajalla henkilöstölle tapahtuvista vaaratilanteista. Yrityksissä tuntui olevan halua tähän, mutta keinot ja taidot poissaolotietojen keräämiseen arvioitiin yrityksissä puutteellisiksi.

Työntekijöiden vapaa-aikaan ulottuvan toiminnan pitää lähtökohtaisesti perustua vapaaehtoisuuteen. Turvallisuusasenteisiin on pyrittävä vaikuttamaan valistamalla ja tiedottamalla asioista, ei puuttumalla eikä rajoittamalla työntekijöiden vapaa-ajan toimintaa. Turvallisen toiminnan ja halun toimia turvallisesti on lähdettävä työntekijöistä itsestään.

Tiedot haastatteluilla ja kyselyllä

Tutkimuksessa haastateltiin 12 teollisuusyrityksen työnantajan ja työntekijöiden edustajia sekä yhden vakuutusyhtiön asiantuntijoita. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina ryhmähaastatteluina. Joissain tapauksissa työnantajan edustajat ja työntekijöiden edustajat haastateltiin erikseen, mutta haastatteluja tehtiin myös siten, että kaikki haastateltavat olivat paikalla samaan aikaan.

Haastatteluissa kysyttiin yritysten työturvallisuuden tasosta, poissaolojen kirjaamiskäytännöistä, suhtautumisesta vapaa-ajan turvallisuuteen sekä toteutetuista vapaa-ajan turvallisuuskäytännöistä.

Vakuutusyhtiön edustajia haastateltiin työntekijöiden vapaa-ajan vakuuttamisesta, työntekijöiden vapaa-ajan vakuuttamisen roolista vakuutusyhtiön toiminnassa sekä tapaturmien tilastoinnista.

Hankkeen ohjausryhmä päätti lisäksi toteuttaa yritysten henkilöstöille suunnatun kyselyn, koska pelkkien haastattelujen avulla ei uskottu saatavan riittävän laajaa otosta ja siten riittävän luotettavaa tietoa yritysten henkilöstöjen suhtautumisesta työnantajan tekemää vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyötä kohtaan.

Kyselyssä selvitettiin henkilöstöjen vapaa-ajan turvallisuuteen liittyvää tietoa, osaamista ja asenteita sekä mielipidettä työnantajan vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskäytännöistä.

Kyselyyn saatiin yhteensä 512 vastausta. Vastaajista 58 prosenttia oli työntekijöitä ja 42 prosenttia toimihenkilöitä. Vastaajista miehiä oli 73 prosenttia ja naisia 27 prosenttia.

Kyselyn perusteella liukastuminen, kompastuminen tai putoaminen tikkailta tai jakkaralta arvioitiin yleisimmiksi vapaa-ajan läheltä piti -tilanteiksi tai tapaturmiksi itselle sekä yleisesti Suomessa. Myös urheilun ja liikenteessä liikkumisen koettiin aiheuttavan vapaa-ajan vaaratilanteita.

Vastaajat arvioivat olevansa tietoisia vapaa-ajan vaaroista, ja suurin osa vastaajista kertoi ottavansa vapaa-ajalla enemmän riskejä kuin työssä. Vapaa-ajasta uskottiin myös aiheutuvan enemmän poissaoloja kuin työtapaturmista.

Kiire, suojavälineiden käyttämättömyys tai puutteelliset suojaimet sekä riskinotosta nauttiminen olivat yleisimpiä syitä riskinottoon ja vaaratilanteisiin. Turvallisuutta ajateltiin kuitenkin usein vapaa-ajalla.

Tuloksista laadittiin tietopaketti

Tutkimuksen aikana kertyneen tiedon, aineiston ja aikaisemmin toteutettujen osatehtävien perusteella laadittiin tietopaketti vapaa-ajan turvallisuuden edistämiskäytännöistä.

Tietopaketissa esitetään edistämiskäytäntöjen lisäksi tutkijaryhmän laatima suositus vapaa-ajan turvallisuuden edistämistoiminnan kulusta yrityksissä sekä toiminnassa huomiota vaativista asioista.

Tietopakettiin on koottu perustieto yrityksissä tehtävästä henkilöstön vapaa-ajan turvallisuuden edistämistyöstä, ja tietopaketin pohjalta yritykset voivat suunnitella ja toteuttaa omiin toimintatapoihinsa parhaiten soveltuvia käytäntöjä.

Kehittämistä tarvitaan edelleen

Suomessa sattuu vuosittain lähes miljoona fyysisen vamman aiheuttanutta tapaturmaa. Näistä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus on jopa yli 80 prosenttia.

Viimeisten 20 vuoden aikana koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on kaksinkertaistunut. Työ- ja liikennetapaturmien määrä on puolestaan samalla aikavälillä vähentynyt.

Useissa teollisuusyrityksissä on onnistuttu parantamaan työturvallisuutta ja vähentämään työtapaturmien määrää. Uudeksi haasteeksi yhteiskunnalle sekä työnantajille onkin noussut työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuden edistäminen.

Työpaikalla tehtävällä turvallisuustoiminnalla on mahdollista vaikuttaa myös työntekijöiden vapaa-ajan turvallisuuteen. Tampereen teknillisen yliopiston tutkimuksen tuloksena saatu tieto auttaa yrityksiä parantamaan työntekijöidensä kokonaisturvallisuutta.

Hyödyntämällä tutkimustuloksena saatuja käytäntöjä yritykset voivat pyrkiä vähentämään työntekijöiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Sairauspoissaolojen väheneminen vaikuttaa myönteisesti myös työturvallisuuteen, koska se muun muassa vähentää tarvetta työjärjestelyihin.

Vapaa-ajan turvallisuuteen panostamalla yrityksen on lisäksi mahdollista vaikuttaa työpaikan turvallisuuskulttuuriin, työilmapiiriin ja sitä kautta työhyvinvointiin, koska ottamalla vapaa-ajan turvallisuuden huomioon voidaan lisätä työntekijöiden myönteistä suhtautumista yritystä ja turvallisuustoimintaa kohtaan.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä

Anttila Sanna, Hyytinen Toni, Kivistö-Rahnasto Jouni. 2011. Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä. Loppuraportti.
ISBN 978-952-15-2649-7 
http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011091314796

110117Loppuraportti.pdf (1065.1 kt)

Anttila Sanna, Hyytinen Toni. 2011. Henkilöstön turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan turvallisuutta edistämällä, tietopaketti yrityksille. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere.
http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011090114783

110117tietopaketti-yrityksille.pdf (537.5 kt)

Lehtonen, K. 2010. Työntekijöiden turvallisuus vapaa-ajalla. Kandidaatintyö. Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere.

Hyytinen T. 2012. Promoting safety for leisure time at the workplace - opinions of employers and staff. Proceedings of the 6th International Conference on Working on Safety. Towards Safety Through Advanced Solutions. WOS2012. September 11-14, Sopot, Poland. 

Leisure-Time Safety of Staff to Be Integrated into Companies’ Total Safety Management Schemes

Up to 80% of the almost one million annual physical accidents in Finland take place outside working hours. As accidents affecting staff away from work have nearly as severe consequences for employers as accidents at work, the prevention of leisure-time accidents is beginning to be recognised as an important element in workplace safety programmes. The Finnish Work Environment Fund supported a study to improve occupational total safety management and reduce sickness absence by addressing employee safety away from work.

The Center for Safety Management and Engineering of Tampere University of Technology carried out interviews with employers and staff and conducted a questionnaire survey among the staff of 12 industrial enterprises in Finland to obtain an overview of the methods available to employers for promoting the away-from-work safety of employees. Typical accidents at home and during leisure and their effects on total safety were also investigated. A workshop was held among researchers and representatives of the enterprises participating in the study to develop new ideas for enhancing the total safety of industrial companies.

According to the results, all of the participating companies were interested in promoting leisure-time safety and believed that positive outcomes could be achieved by such activities. Both employers and staff agreed that promoting safety away from work could enhance occupational safety through improved safety culture.

Dozens of practices already in use (such as education on healthy living and free or inexpensive leisure-time insurance policies) as well as new methods for improvement of the total safety of staff (such as first-aid training and flexible working hours) were collated in an information pack [in Finnish] which is freely available on the Internet at http://URN.fi/URN:NBN:fi:tty-2011090114783.

Further study is warranted to determine the actual improvements achieved by leisure-time safety programmes in companies and identify best practice in this regard.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTampereen teknillinen yliopisto, turvallisuuden johtaminen ja suunnitt
  • ToteuttajaTampereen teknillinen yliopisto, turvallisuuden johtaminen ja suunnitt
  • Lisätietoja
  • Jouni Kivistö-Rahnasto
    040 567 4676
    jouni.kivisto-rahnasto@tut.fi
    (03) 3115 2671
  • Toteutusaika
  • 1.5.2010 - 1.9.2011
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2011
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.5.2010
    55 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 91 100 euroa
  • Tulokset valmistuneet 7.6.2013

Aiheluokitus