110331 Tutkimus

Kolmannen sektorin palkkatyö - työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmannen sektorin organisaatioissa

Kolmannen sektorin palkkatyö - työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmanne sektorin organisaatioissa

19.11.2010

Kolmannen sektorin organisaatiot työllistävät eri arvioiden mukaan Suomessa n. 80 000 työsuhteessa olevaa palkkatyöntekijää. Samalla kolmannen sektorin palkkatyötä koskevaa tietoa ei ole juurikaan saatavissa.

Hankkeen keskeinen tausta on keskustelu järjestöjen toimintaympäristön ja rahoitusperustan muuttumisesta ja järjestötyön ammatillistumisesta, joka samanaikaisesti kaventaa kolmannen sektorin palkkatyön rahoitusperustaa ja tuottaa jännitteisen asetelman kolmannen sektorin työhön liitetyn aatteellisen ulottuvuuden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on aluksi teemahaastattelujen ja tutkimuskirjallisuuden avulla tarkastella kolmannen sektorin institutionaalista muutosta ja sen seurauksia kolmannen sektorin palkkatyön tekemisen, organisoinnin ja johtamisen edellytyksiin.

Toiseksi kolmannen sektorin työntekijöille ja toimihenkilöille lähetettävällä kyselyllä tutkitaan kvantitatiivisesti kolmannen sektorin työn erityispiirteitä, työn laatua ja työn organisointiin liittyviä kehittämistarpeita.

Projektin tuloksia voidaan hyödyntää kolmannen sektorin työolojen, työn organisointi- ja johtamiskäytäntöjen kehittämisessä. Hankkeen tuloksia julkaistaan tutkimusprojektin kuluessa vuosina 2011-2012.
Hankkeen lopulliset tulokset valmistuvat 2013 alkupuolella.

Hankkeen vastuuhenkilö
Petri Ruuskanen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kolmas sektori ei täytä työelämän laatuodotuksia

19.9.2013

Maailmalta on saatu tuloksia, joiden mukaan kolmannen sektorin työntekijät ovat työhönsä erityisen tyytyväisiä. Toisin on Suomessa. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mukaan kolmannen
sektorin työntekijät kokevat työnsä laadun monilla ulottuvuuksilla heikommaksi kuin muilla sektoreilla koetaan. Työsuojelurahasto rahoitti laajaa tutkimusta.

Organisaatioiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja työorganisaatioiden matalan hierarkiarakenteen on oletettu esimerkiksi joustavoittavan työjärjestelyjä. Myös Suomessa kolmannen sektoreiden työntekijät pystyvät muita itsenäisemmin hoitamaan tehtävänsä ja järjestelemään työaikansa. Silti he voivat käyttää työssä luovuuttaan muita työntekijöitä vähemmän.

Kolmannella sektorilla sekä työsuhteen pysyvyys että työn sisällöt ja määrät ovat epävarmempia kuin muilla sektoreilla. Lisäksi kolmannen sektorin työntekijät kokevat muita enemmän aikapaineita.

Kolmas sektori: viisi prosenttia työvuosista

Tilastokeskuksen yritysrekisteristä tilatun erillisajon mukaan vuonna 2011 kolmannella sektorilla tehtiin palkkatyötä noin 77 000 henkilötyövuotta. Tämä merkitsee viittä prosenttia koko kansantalouden henkilötyövuosista.

Kolmannella sektorilla palkkatyö on 1990-luvun laman jälkeen kasvanut noin 70 prosenttia. Samalla työnantajina toimivien järjestöjen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Järjestöissä tehtyjen henkilötyövuosien kasvu on jatkunut viime vuosiin asti, paitsi vuosina 2006–2007.

Kolmannen sektorin palkkatyön ja palvelutoiminnan laajeneminen on synnyttänyt työmarkkinoille kasvavan, korkeasti koulutetun ja naisvaltaisen asiantuntijaryhmän. He tekevät työnsä yleensä pienissä toimipaikoissa, määräaikaisissa työsuhteissa ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Palvelutuotannossa järjestöjen on yhä useammin kilpailtava sekä muiden järjestöjen että yritysten kanssa. EU-direktiiveistä juontuva hankintalaki velvoittaa esimerkiksi kunnat kilpailuttamaan tietynarvoiset hankintansa. Lisääntynyt kilpailu sekä esimerkiksi työn aikapaineet ja työtehtävien laajeneminen koskevat myös kolmannen sektorin työntekijöitä.

Aineisto kolmannen sektorin ytimestä

Jyväskylän yliopistossa on tarkasteltu kolmannen sektorin muutosta ja kolmannen sektorin palkkatyön nopean kasvun syitä. Hankkeessa myös verrattiin kolmannen sektorin työelämän laatua julkiseen ja yksityiseen sektoriin.

Aineiston keruu aloitettiin haastattelemalla kolmeatoista kokenutta järjestöammattilaista. He edustivat kolmannen sektorin keskeisiä aloja eli sosiaali- ja terveysjärjestöjä, liikunta-, virkistys- ja harrastustoimintaa sekä edunvalvontaa.

Lisäksi kerättiin laaja kyselyaineisto Julkisten ja hyvinvointialojen liitolta, Erityisalojen toimihenkilöliitolta, Akavan erityisaloilta ja Talentialta. Aineisto kerättiin mainittujen järjestöjen niiltä jäseniltä, joita työllistivät joko järjestö, säätiö tai uusosuuskunta.

Kysely toteutettiin touko–kesäkuussa 2011 internet- ja postikyselynä. Vastausprosentiksi tuli 22 ja netto-otokseksi 1 412. Tutkijat vertasivat aineistoa Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja päättelevät aineiston edustavan varsin hyvin kolmannen sektorin rakenteita.

Muilla sektoreilla parempi työtyytyväisyys

Suomessa kolmannen sektorin työntekijät ovat useilla työtyytyväisyyden mittareilla arvioituina tyytymättömämpiä työhönsä kuin julkisen tai yksityisen sektorin työntekijät. Matala työtyytyväisyys voidaan siten nähdä ainakin osin seurauksena ongelmallisesta työelämän laadusta.

Kolmannen sektorin työntekijät kokevat selvästi muita useammin myös työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmallisena. Keskeisimmät syyt ovat kolmannen sektorin epäsosiaaliset työajat, kiire ja kokemus työn ennakoimattomuudesta.

Kolmannella sektorilla työntekijät arvostavat kuitenkin myös työn yleishyödyllistä ulottuvuutta. Tämä lisää koettua työn imua.

Vapaaehtoisuus törmää rakenteisiin

Vapaaehtoiset voivat olettaa palkkatyöntekijöiltä vapaaehtoisuuden eetosta. Toisaalta organisaatiot ovat joutuneet kilpailutilanteeseen, joka pakottaa ne tehostamaan toimintaa. Nämä seikat tuovat työrooleille ristiriitoja. Rahoituksen lyhytjänteisyys ja projektityöt vähentävät toiminnan ennustettavuutta.

Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa saadut tulokset viittaavat siihen, että kansalaisyhteiskunnan logiikalla organisoituneet järjestöt yhä useammin toimivat palvelutuottajina julkisen sektorin hankintaketjussa, mikä voi heikentää työelämän laatua.

Palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan sekoittuminen kolmannen sektorin organisaatioissa voi hankaloittaa työntekijän ja työnantajana toimivan vapaaehtoisorganisaation välejä. Työntekijä tuntee, että työtä on vaikea hallita. Tähän johtavat kolmannen sektorin palkkatyöhön liittyvä näkymätön työ, epäselvät tehtäväkuvat ja vapaaehtoistoiminnan logiikka.

Näin kolmannen sektorin työ näyttäytyy tekijöilleen heikentyneenä työelämän laatuna, joka voi vähentää palkkatyöntekijöiden työtyytyväisyyttä sekä kykyä tasapainottaa työtä ja muita elämänalueita.

Johtamista kehitettävä, hallintoa tutkailtava

Tulosten mukaan työ rasittaa kolmannella sektorilla erityisesti johtajia ja heitä, jotka tekevät paljon yhteistyötä vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Kolmannella sektorilla työn organisointi koetaan selvästi muita työmarkkinoita useammin ongelmana. Niinpä työntekijät kolmannella sektorilla muita useammin harkitsevat työpaikan vaihtoa.

Tutkijat kehottavat pohtimaan, kuinka voisi lisätä kolmannen sektorin voimavaroja siten, että työntekijät hallitsisivat työtään paremmin. Lisäksi tulisi kehittää organisaatioiden johtamiskäytäntöjä, jotta ne sovittaisivat paremmin yhteen vapaaehtoistoimijoiden ja palkkatyöntekijöiden työn.

Kolmannen sektorin palkkatyön ymmärtäminen edellyttää myös järjestöjen hallinnon tarkastelua luottamuselinten ja jäsenistön näkökulmasta. Näin olisi helpompi ymmärtää vapaaehtoistoimijoiden ja palkkatyöläisten suhteita sekä toisaalta järjestöjen hallitusten ja toimivan johdon suhteita.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmä pyrkii virittämään yhteiskunnallista keskustelua palkkatyön erityispiirteistä. Loppuraportti julkaistiin työ ja elinkeinoministeriön Työ ja yrittäjyys -julkaisusarjassa. Tuloksia on julkaistu tai niitä julkaistaan sekä koti- että ulkomaisissa lehdissä ja tiedetapahtumissa, joissa keskitytään työelämätutkimukseen ja kolmanteen sektoriin. Tuloksista tiedotetaan myös Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisessa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kolmannen sektorin palkkatyö - työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmanne sektorin organisaatioissa

Ruuskanen Petri, Selander Kirsikka, Anttila Timo. 2013. Palkkatyössä kolmannella sektorilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 20/2013 ISSN 1797-3554, ISBN 978-952-227-776-3 (painettu) ISSN 1797-3562, ISBN 978-952-227-777-0 (verkkojulkaisu)
http://www.tem.fi/files/37094/TEMjul_20_2013_web_27062013.pdf

110331LoppuraporttiTEMjul_20_2013_web_27062013.pdf (2556.2 kt)

Selander Kirsikka, Ruuskanen Petri, Anttila Timo. 2012. Työn ja perheen ristiriidat kolmannen sektorin palkkatyössä. Työelämän tutkimus 10 (3), 209-227

Tutkimus tutuksi -tapaaminen 20.9.2013
Tutkimus tutuksi -tapaamisen 20.9.2013 esittelykalvot.pdf (370.8 kt )

Multimedia- ja radio-ohjelmat TSR-kanavalla  

Hanketiedot

  • HakijaJyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • ToteuttajaJyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
  • Lisätietoja
  • Petri Ruuskanen

    petri.ruuskanen@jyu.fi
  • Toteutusaika
  • 1.1.2011 - 1.12.2012
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.1.2013
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.11.2010
    158 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 226 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 20.8.2013

Aiheluokitus