113083 Tutkimus

Sairaanhoitajien ammattipätevyys ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät

Sairaanhoitajien ammattipätevyys ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät

4.7.2013

Terveysalan suurimpana ammattiryhmänä sairaanhoitajien työllä on merkittävä vaikutus kansalaisten terveydelle. Huolestuttavaa on suomalaisten hoitajien suuri halukkuus työpaikan vaihtoon.

Tutkimushankkeen päätavoitteena on tunnistaa sairaanhoitajien ammattipätevyyden ja työhyvinvointitekijöiden vahvuuksia ja kehittämistarpeita kahden ensimmäisen työvuoden aikana, jolloin alalta poistuma on suurimmillaan (nk. early-exit ilmiö).

Tutkimushanke on Turun yliopiston ja HUSin yhteishanke. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymisestä ja siihen yhteydessä olevista työhyvinvointitekijöistä uran alkuvaiheessa. Tutkimuksessa käytetään kansainvälisesti validoituja ja psykometrisesti testattuja tutkimusintrumentteja. Tutkimusasetelma on kvantitatiivinen, kuvaileva ja vertaileva. Aineistot analysoidaan tilastollisesti.

Tutkimus tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittymisestä ja kuvaa eettistä kuormittavuutta, työhön sitoutumista ja koettua työhyvinvointia uran alkuvaiheessa.

Tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien ammattipätevyyden kehittämisessä sekä terveydenhuollon työympäristöjen ja johtamiskulttuurin kehittämisessä varhaisen alalta poistuman ehkäisemiseksi. Tällä on suuri merkitys myös terveydenhuollon kestävyysvajeen kannalta.

Tutkimustulokset ovat käytettävissä vuoden 2014 lopussa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Riitta Meretoja

Sairaanhoitajan perehdytys kaipaa lääkettä

31.3.2015

Vastavalmistuneita sairaanhoitajia on perehdytettävä työhönsä riittävästi. Pitäisi kehittää perehdytys- ja mentorointimalleja sekä tietoteknisiä sovellutuksia. Näin esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS, joka selvitti sairaanhoitajien ammattipätevyyttä. HUS:n tutkimuskumppanina toimi Turun yliopisto.
 
Sairaanhoitajat ovat terveysalan suurin ammattiryhmä, mutta huolestuttavan moni suomalainen hoitaja haluaa vaihtaa työpaikkaa tai lähteä ammatista.
 
Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimushankkeessa tutkittiin sairaanhoitajia, alan opiskelijoita, osastonhoitajia, työelämäohjaajia ja opettajia. Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisesti ja kirjallisuuskatsauksiin käytettiin sisällönanalyysiä.
 
Päteviä ovat, etenkin vanhimmat
 
Tutkimuksessa päätellään, että suomalaisten sairaanhoitajien ammattipätevyys on hyvä. Pätevimmiksi arvioitiin vanhimmat hoitajat. Sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat pätevyytensä valmistumishetkellä paremmaksi kuin heidän työelämäohjaajansa arvioivat. Arviot kliinisistä taidoista eivät eronneet näin paljon.
 
Mitä korkeammaksi opiskelijat arvioivat harjoitteluyksikön ilmapiirin, ohjaussuhteen työelämäohjaajan kanssa ja sairaanhoitajakoulutuksen antamat valmiudet, sitä paremmaksi he itse arvioivat ammattipätevyytensä.
 
Vastavalmistuneet kokivat itsensä pääosin ammattiin sitoutuneiksi ja työympäristönsä myönteiseksi. Opettajat arvioivat vastavalmistuneiden osaamisen paremmaksi kuin lähiesimiehet.
 
Ammattipätevyytensä korkeaksi kokevat hoitajat arvioivat työhyvinvointitekijät muita myönteisemmiksi.

Esimiehille henkilöjohtamistaitoja
 
Perehdytysremontin lisäksi tutkijat suosittavat, että organisaatioille luodaan parhaaseen tutkimusnäyttöön perustuva hoitotyösuositus, johon otettaisiin mallia kansainvälisistä esimerkeistä.
 
Lisäksi esimiesten henkilöstöjohtamistaitoja ja eettistä johtamista pitää vahvistaa. Näiden takia tulisi kehittää täydennyskoulutusinterventioita.

Esimiehet tarvitsevat erityisosaamista nuorten hoitajien urasuunnittelun ja osaamisen johtamiseksi. Esimieheltä saatu tuki uran alkuvaiheessa vaikuttaa suuresti työhön ja työpaikkaan sitoutumisessa.

Varhaistukea uupumisen uhkaamille
 
Vaikka tässä tutkimuksessa saatiin sairaanhoitajista pääosin myönteisiä tuloksia, erityishuomiota tulisi kiinnittää riskiryhmään, joka arvioi ammattipätevyytensä muita matalammaksi eikä juuri nähnyt työympäristöään myönteisesti.
 
Hoitajille, jotka harkitsevat ammatin vaihtoa tai joilla on riski uupua, pitää tarjota varhaista tukea.

Lisäksi pitäisi nykyistä paremmin hyödyntää kokeneiden hoitajien osaamista vastavalmistuneiden mentoreina. Tämä tukisi molemminpuolista ammatissa kehittymistä
 
Paljon julkaisuja ja julkisuutta
 
Loppuraportin julkaisuhetkellä yhdeksän osatutkimusta oli julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi kansainvälisinä vertaisarvioituina julkaisuina, ja lisää oli tulossa. Toukokuussa 2014 Helsingissä järjestettiin aiheesta kansainvälinen tutkijasymposium.
 
Tutkimusryhmän jäsenet ovat luennoineet tutkimuksesta 40 kertaa Suomessa ja ulkomailla. Hankkeessa on julkaistu yleistajuisia ammatillisia artikkeleita ja Eija Ruopan pro gradu -tutkimus (2013). Satu Kajander-Unkurin väitöskirja on valmistumassa.
 
Hankkeelle on laadittu verkko-sivut ja esite. Myös Turun yliopisto ja Tehy viestivät hankkeesta internet-sivuillaan. Yle uutisoi asiasta lokakuussa 2014.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Sairaanhoitajien ammattipätevyys ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät

Riitta Meretoja, Helena Leino-Kilpi, Olivia Numminen, Satu Kajander-Unkuri, Liisa Kuokkanen, Mervi Flinkman, Eija Ruoppa: Sairaanhoitajien ammattipätevyys ja siihen yhteydessä olevat työhyvinvointitekijät. Loppuraportti 15.1.2015. HUS, Turun yliopisto ja Työsuojelurahasto. 24 sivua.
113083 Loppuraportti 15.1.2015.pdf (398.9 kt )

Julkaisut
113083 Julkaisut.pdf (179.4 kt )

Satu Kajander-Unkurin väitöstyö: Nurse Competence of Graduating Nursing Students
https://www.doria.fi/handle/10024/103403

http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/cns/qons/Pages/ncs.aspx

Psychosocial Working Environment and Well-Being at Work are Important Determinants of Nurses’ Professional Competence

18.6.2015

Previous studies have found high numbers of Finnish nurses planning to change workplaces or quit nursing altogether. This is particularly worrying considering the high public investment in nurse education and the ever increasing demand for health-care workers in society. Against this backdrop, more attention should be paid to the role of nurse mentors and supervisors in creating a positive and ethical nursing climate, finds a collaborative study in Finland. The study was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The Hospital District of Helsinki and Uusimaa partnered with the University of Turku, the Union of Health and Social Care Professionals and the Finnish Nurses Association in an extensive research project to investigate the professional competence level of senior nursing students, newly graduated nurses and three age cohorts of practising nurses.

Questionnaire surveys using internationally validated instruments, such as the Nurse Competence Scale and the Practice Environment Scale of the Nursing Work Index, were carried out among senior nursing students, newly graduated nurses, head nurses, nursing instructors and mentors.

Senior nursing students self-assessed their professional competence as good, whereas their mentors considered them slightly less so. Nurse education-based readiness for professional practice, pedagogical atmosphere on the training ward, supportiveness of the supervisory relationship between student and mentor and being in paid employment were the most significant factors associated with nursing competence.

Regarding newly graduated nurses, the following characteristics of the working environment were found to correlate very significantly with nurses’ professional competence: nurse participation in hospital affairs, nursing foundations for quality of care and nurse managers’ abilities, leadership skills and support of nurses. Nurses who worked in the private sector considered their competence to be at a higher level than did nurses who were employed in public health care.

In a comparison of three age cohorts of nurses, the oldest age group scored the highest in professional competence.

Further research in the form of longitudinal studies is warranted to elucidate the development of nursing competence during nurse education and the transition process from a nursing student to a professional nurse.

The project has yielded nine peer-reviewed publications in international journals. The project website can be accessed at http://www.utu.fi/en/units/med/units/hoitotiede/research/projects/cns/qons/Pages/ncs.aspx .

 


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS
  • ToteuttajaHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Yhtymähallinto Tutkimusjohto
  • Lisätietoja
  • Riitta Meretoja
    09 4711
    riitta.meretoja@hus.fi
    09 4717 5401
  • Toteutusaika
  • 1.1.2013 - 15.1.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 15.12.2014
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 17.6.2013
    143 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 193 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 6.3.2015

Aiheluokitus