114168 Tutkimus

Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa

Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa

2014-09-18 00:00:00.0

Rakennusten kosteus- ja homevariot aiheuttavat merkittävän terveysriskin rakennetussa ympäristössä sekä työntekijöille että muille rakennuksia käyttäville. Sisäilmaongelmien terveystaloudelliset seuraukset yhteiskunnassa ovat valtavat. Diagnostiset objektiiviset menetelmät sisäilmasairauden tunnistamiseksi ja todentamiseksi ovat vielä puutteellisia. Tutkimuksissa on jo osoitettu inflammaatioprosesseilla ja immunologisilla solupuolustuksen vasteilla olevan keskeinen merkitys oireiden ja sairauksien synnyssä. Monet aiemmin tutkituista vasteenmittausmenetelmistä ovat epäspesifejä eikä niitä voi sellaisenaan käyttää diagnostiikassa.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia soluvälitteisen immuunipuolustuksen basofiilisten solujen osuutta potilaiden inflammaatio- ja immuunivasteessa. Tutkimus on jatkoa TSR:n rahoittamalle reumasairauksien tutkimukselle, jossa osoitettiin lymfosyyttien aktivaatiotestin, homevasta-aineiden ja kiertävien immuunikompleksien keskeinen osuus homealtistuksessa. Tutkimuksemme tavoitteena on kehittää uusi diagnostinen apuväline sisäilmasairauden potilasdiagnostiikkaan. Tutkimuskohteina on kosteusvaurioituneita hoitolaitoksia, kouluja ja paloasemia, sekä niiden vertailurakennuksia. Tutkimus kohdistuu ekä oireileviin että oireettomiin työntekijöihin. Tutkimuksessa on myös psykososiaalinen osio.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa ja tutkimuksen koordinoi T:mi IndoorAid.

Hankkeen vastuuhenkilö
Tuula Putus

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Uusia mittareita kosteusvaurioista kärsiville

2016-12-21 08:04:02.594

Kosteusvaurioille altistuneiden lääketieteellinen tutkiminen etenee. IndoorAir tutkimuskumppaneineen havaitsi, että laskeutuneen pölyn myrkyllisyyttä mittaava E.coli lux-testi todentaa altistumisen hyvin. Uusi immunologisen vasteen mittari FGF21 (fibroblastien kasvutekijä-21) korreloi sekä altistumiseen että oireiluun. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta, jossa tehtiin nämä löydökset.

IndoorAid – Turun yliopiston työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen yritys – sekä Turun ja Helsingin yliopistot alkoivat tutkia 317 henkilön terveydentilaa päteviksi todennetuilla oirekyselyllä. Kliinisesti tutkittiin 175 henkilön veri-, seerumi- ja ulostenäytteitä. Tutkimus valmistui lähinnä IndoorAidin, Turun yliopiston ja Työterveyslaitoksen voimin.

Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään uusia immunologisia menetelmiä homeille ja muille kosteusvauriomikrobeille altistuneille, jotta heitä voisi tutkia kliinisesti. Testatuista menetelmistä useimmat eivät sopineet tarkoitukseen.

Parhaiten altistumista mittasivat viljelyyn perustuvat näytteet rakenteista ja laskeutuneen pölyn E.coli lux-testi. Vasteenmittauksessa vanha mikrobispesifi IgE-määritys seerumista osoittautui luotettavimmaksi menetelmäksi.

Vain kunnon remontti tepsi oireisiin

Kosteusvauriomikrobien altistukseen liittyviä terveyshaittoja todettiin yhtenevästi miehillä ja naisilla. Näitä terveyshaittoja ilmeni kaikissa tutkituissa työympäristöissä, joita olivat hoitoala, akateeminen tutkimus, paloasemat ja koulut.

Useilla työpaikoilla tehtiin seurantakysely oireista, kun tutkitut olivat siirtyneet väistötiloihin tai korjattuihin tiloihin. Seurannoissa todettiin, että ilmanpuhdistimet vähensivät oireita vain hiukan. Sen sijaan vauriokohteiden perusteellinen korjaus vähensi oireita selvästi. Tiivistyskorjatuissa kohteissa oireet eivät juuri lievittyneet tai oireet jopa pahenivat.

Työstressi ja muut psykososiaaliset tekijät eivät selittäneet oireilua, sillä kosteusvaurio-oireita ilmeni myös niissä työpaikoissa, joissa työ oli innostavaa, vaikutusmahdollisuudet koettiin hyviksi, vertaistuki oli erinomaista ja stressiä oli vain vähän.

Tutut viljelymenetelmät toimivat

Kun mikrobinäytteet otettiin vauriopaikoista, altistumisen mittaaminen vakiintuneilla viljelymenetelmillä osoittautui edelleen luotettavaksi.

Viljelyyn perustuvia testejä voi täydentää pölyn myrkyllisyyden mittaamisella. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella näiden menetelmien rinnakkaista käyttöä.

Vasteenmittauksessa FGF21-testi osoittautui kiinnostavaksi vaihtoehdoksi sekä altistumisen että terveyshaittojen objektiiviseen mittaamiseen.

IgE (immunoglobuliini E)-vasta-aineet korreloivat sekä altistuneille että oireileville, mutta muita tulehduksellisia tai myrkyllisiä vasteita ne eivät osoita.

Tarve sekä kyselyille että testeille

Loppuraportissa sanotaan, että oirekyselyjä voidaan käyttää korjausten onnistumisen seurantaan. Täydentävinä tutkimuksina tarvitaan mikrobien viljelyä sekä mikrobien myrkyllisyyden mittaamista.

Allergioita sairastaville pitää tehdä immunologisia lisätutkimuksia, kun halutaan luotettava näyttö herkistymisestä.

Oirekyselyjen lisäksi tarvitaan lääketieteellisiä testejä ainakin siihen asti, että työntekijöiden kuvaamat oireet otetaan vakavasti. Jo ongelman alussa pitäisi vähentää työntekijöiden altistumista esimerkiksi siirtämällä heitä puhtaisiin tiloihin.

 

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Basofiiliaktivaatiotesti (BAT) ja IgD-vasta-aine kosteusvaurioaltistumisen osoittamisessa

114168-loppuraportti-BAT TSR loppuraportti_TP.pdf (836.4 kt )
114168-tiivistelma-BAT_yhteenveto.pdf (97.3 kt )

Tuula Putuksen esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 8.9.2017

Hanketiedot

  • HakijaIndoorAid
  • ToteuttajaIndoorAid
  • Lisätietoja
  • Tuula Putus
    tuula.putus@utu.fi
  • Toteutusaika
  • 2014-05-01 00:00:00.0 - 2015-12-31 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2015-12-31 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2014-05-26 00:00:00.0
    150000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 228000.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2016-12-12 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 1. Työpaikkaratkaisujen vaikutukset
  • -1.3. työympäristön kehittäminen
  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
    -5.3. työperäisten allergioiden syiden ja syntymekanismien tutkimus
    -5.4. fysikaaliset altisteet ja altistuminen
    -5.5. kemialliset altisteet ja altistuminen
    -5.6. biologiset altistseet ja altistuminen (virus, home...)
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen