115200 Tuotteistus

Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa

Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa

7.4.2015

Kasvun pelivara -teoria on esitetty Kari Korpelaisen väitöskirjassa "Kasvun pelivara. Innovatiivisuus, motivaatio ja jaksaminen markkinointiviestinnän yrityksissä" (2005). Monia käsitteitä integroiva teoria selittää asiantuntijan ja asiantuntijaorganisaation vuorovaikutusta, kykyä vastata uusiin haasteisiin ja oppia uutta muuttuvissa olosuhteissa.

Kasvun pelivaran tuotteistuksen tavoite on saada aikaan johtamisen ja seurannan malli, joka auttaa kehittämään organisaatiota kestävällä tavalla. Sen avulla esimiehet oppivat, kuinka kasvun ja innovatiivisuuden edellytyksiä rakennetaan. Näkökulma on proaktiivinen ja yhteistyötä korostava.

Kehittämisohjelma perustuu kasvun pelivara -ilmiön syvälliseen reflektointiin. Toimintamalli on jo itsessään kehittävä (tutkimalla oppiminen). Konseptin rakentelussa hyödynnetään bayes-verkkoa. Toinen työkalu on kehityksen seurannan kuusivaiheinen evaluaatiomalli. Sen avulla toteutetaan
hankkeen iteratiivinen eteneminen.

Tuotteistusympäristö on Helsingin kaupungin opetusviraston ammatillinen koulutus. Viraston työryhmä osallistuu hankkeen suunnitteluun ja käytännön toimenpiteitten ideointiin. Ideakehikkoa työstetään kehittävän johtamisen ohjelmaksi ammatillisen koulutuksen rehtoreista valitun ryhmän kanssa. Myös arviointi toteutetaan yhteistyössä viraston asiantuntijoiden kanssa. Ulkopuolisena asiantuntijana toimii prof. Pekka Ruohotie.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kari Korpelainen

Työkirja tuo esiin kasvun pelivaran ideat

13.10.2015

Tuotteistushankkeen seurauksena syntyi innovatiivinen ja kasvun edellytyksiä edistävä toimintamalli, jossa yksilön ja organisaation intressit hyödyttävät kumpaakin. Kasvun pelivara-mallin avulla organisaatiota voidaan johtaa ja kehittää vuorovaikutteisesti jatkuvan kasvun ideaan nojautuen.

Kasvun pelivara- konsepti tuo organisaation käyttöön uuden välineen ja näkökulman tarkastella työyhteisön kasvuedellytyksiä sekä jäsenten kehittymisvalmiuksia ja sitoutumista. Johtamisen työkirja tuo esiin kasvun pelivaran ideat ja niiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Menetelmää kehitettiin Helsingin kaupungin opetusvirastossa.

Lähtökohtaisesti menetelmässä pyritään helpottamaan johtamistyötä. Jos organisaatiossa paneudutaan kasvun pelivaran hyödyntämiseen ja käytetään hyväksi sen mahdollisuuksia, edistetään esimiesten kehittymistä ja parannetaan henkilöstön jäsenten edellytyksiä ammatilliseen kasvuun ja autetaan heitä jaksamaan työelämän paineissa.

Kasvun pelivarassa assosioidaan ja integroidaan useita näkökulmia ja eri alojen teorioita. Innovatiivisuus ja ammatillinen kehitys ovat siinä keskeisiä. Jaksamista tarvitaan, jotta kasvu olisi jatkuvaa.

Lähitulevaisuuden merkittävimpiä ammatillisen koulutuksen haasteita ovat kehityksen vaikea ennustettavuus, mikä vaikeuttaa suunnittelua, tavoitteiden asettelua ja rahoituksesta päättämistä, johdon esittämien ja muualtakin tulevien kehittämisideoiden lanseeraaminen eteenpäin ja työelämän identiteetin omaksuminen, mikä ammatillisessa koulutuksessa näyttää korostuvan enemmän kuin opettajaidentiteetti.

FT Kari Korpelainen on luonut kasvun pelivara -käsitteen Tampereen yliopiston väitöskirjassaan vuonna 2005. Hän on kehittänyt ja tuotteistanut projektissa johtamisen työkirjan, jossa keskeiset ideat on tuotu esiin. Tuotteistamisprojektissa oli mukana myös muun muassa professori, ammattikasvatuksen asiantuntija Pekka Ruohotie.

Mittavälineet mukana

Kehitetty työkirja esittää kasvun pelivaran ja sen hyödyntämisen olennaisen sisällön. Työkirjan liitteenä ovat myös mittavälineet. Niitä on kaksi eri versiota: laaja versio tai varsinainen mittaväline ja kevennetty mobiiliversio. Niiden taustalla ovat alkuperäinen kasvun pelivaratutkimuksen mittaväline ja monilla aloilla käytetty Ruohotien kehittämä kasvuorientoituneen ilmapiirin mittaväline.

Mittavälineitä on kehitelty yhteistyössä sovellusympäristön asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi projektissa on kehitelty seurantajärjestelmä, jonka avulla kasvun pelivaran hyödyntäminen voi tulla osaksi toimivaa käytäntöä. Tuotoksia on evaluoitu sovellusympäristön asiantuntijoiden kanssa.

Mittavälineet testataan, hienosäädetään ja räätälöidään pilotoinnin yhteydessä. Mittaus tapahtuu kyselyn avulla. Sen lisäksi on mahdollista hankkia tapauskohtaisesti laadullista aineistoa.

Kerätyn tiedon perusteella asiakasorganisaatiolle voidaan laatia verkkomalli organisaatiosta ja tarvittaessa eri yksiköistä. Verkkomalli valottaa kasvun pelivaran ydintekijöiden ja sen edellytysten yhteyksiä kohdeorganisaatiossa. Sen avulla voidaan nähdä organisaation erityispiirteet ja se miten kasvun pelivara näyttäytyy kyseisessä työyhteisössä. Näin saadaan näkyville työyhteisön kasvun pelivaran DNA. Tämä on tärkeää, koska se auttaa kohdentamaan innovatiivisuuden ja kasvun edistämiseen tarkoitettuja toimenpiteitä.

Mittaus voidaan toistaa määräajoin tai tarvittaessa mobiilibarometrin avulla. Näin kohdeorganisaatio ja sen johto saa päivitettyä tietoa kasvun pelivarasta ja sen organisatorisista edellytyksistä ja voi olla paremmin selvillä työyhteisön kyvystä vastata uusiin haasteisiin.

Käyttäjän näkökulma huomioon

Projektissa otettiin huomioon vahvasti käyttäjän näkökulma. Tätä varten aineistoa koottiin kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäisen iteraatiokierroksen aikana hankkeeseen osallistuvat asiantuntijat arvioivat kasvun pelivara -mallin merkitystä ja soveltuvuutta oppilaitosympäristöön. Arviointi koski sekä kasvun pelivaran ydintekijöitä että kasvun pelivaraa määrittäviä kasvuedellytyksiä. Lähtötilanteen diagnostisoinnissa kiinnitettiin huomiota nykytilanteeseen: missä määrin osallistuneet kokevat ongelmat eri osatekijöiden osalta omassa työyhteisössään ja minkälaisina he näkivät johdon roolin ja mahdollisuudet puuttua ongelmiin.

Toisen iteraatiokierroksen tavoitteena oli avoimien haastattelun ja kyselyn avulla saada täsmentävää tietoa innovatiivisen johtamisen merkityksestä oppilaitoksissa - kuten koulujen tarpeesta uudistua ja profiloitua, opetuksen kehittämisen haasteista ja oppimisympäristöjen muutostarpeista. Haastatteluissa tuotiin esille meneillään olevia uudistushankkeita koskien muun muassa sisäilmaongelmia ja syntynyttä korjausvajetta, opettajan työn kuormittavuutta, henkilökunnan jaksamista, työterveyttä ja tapaturmia. Henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi on tehty ja tehdään edelleen paljon. Kehittämistyö tukee työyhteisön kasvuedellytyksiä ja luo otolliset lähtökohdat kasvun pelivaran hyödyntämiselle ja innovatiiviselle toiminnalle oppilaitoksissa.

Kolmannessa iteraatokierroksessa oli työpaja, jonne kokoontuivat kaikki hankkeeseen osallistuvat työryhmät. Työpajassa ruodittiin johtamisen tueksi laadittua työkirjaa ja arvioitiin kasvun pelivaran mittaamiseen ja seurantaan kehiteltyjä työkaluja. Osallistujat antoivat myös kirjallisen palautteen senhetkisistä tuotoksista työpajaa seuraavan viikon aikana. Työpajan keskusteluista ja palautteista koostuvaa kolmatta iteraatiokierrosta hyödynnettiin tuotteistuskonseptin viimeistelyssä.

Työpajassa käyty keskustelu samoin kuin kirjalliset palautteet antavat positiivista vahvistusta kasvun pelivarakonseptista, työkirjan tarpeellisuudesta ja sisällöstä sekä mittaamisen ja seurannan työkaluista. Samalla ne tuottivat arvokkaita virikkeitä ja parannusehdotuksia viimeistelyä varten.

Tuotteistamisessa sovelletaan ABC-ajattelua:
A-tason lähtökohta on Kasvun pelivara -käsite ja ne keinot, joilla Kasvun pelivaraa voidaan rakentaa. Konseptin soveltaminen ja johtamisen keinot voivat jonkin verran poiketa organisaation toimialan tai jonkin muun kontingenssitekijän.
B-tasolla säädetään käytettävät keinot ja välineet vastaamaan esimerkiksi kyseisen toimialan luonnetta. Tätä helpottaa se, että kasvuorientaatiota on tutkittu useissa eri alojen organisaatioissa.
C-tasolla tapahtuu räätälöinti yksittäiselle asiakkaalle.Tämä perustuu kasvun pelivaraa jäsentävinen mallien tulkinnalle kunkin kohdeorganisaation tai yksikön osalta.

Tuotteistusprojektissa tuotetaan ammatillisen koulutuksen rehtoreita varten ohjelma. Konsepti koostuu valmiuksien kehittämisohjelmasta, tarvittavista materiaaleista ja seurannan työkaluista. Konseptin suunnittelijat toimivat ohjelman toteutuksen tukena.

Toimittaja
Terhi Friman

Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa

Loppuraportti
Korpelainen Kari, Ruohotie Pekka. Kasvun pelivaran hyödyntäminen työelämän organisaatioissa. Loppuraportti. 31.8.2015.

115200-loppuraportti-115200Loppuraporttil310815.pdf (421.3 kt)

Esite
Miksi kasvun pelivaraa tarvitaan?
© Kari Korpelainen ja 2 K Consulting Oy.

115200-Esite-Kasvunpelivara.pdf (529.4 kt)

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi -tapaamisen video 22.4.2016
Tutkimuksesta palvelutuotteeksi - kolme esimerkkiä

Kari Korpelaisen esitys Tutkimus tutuksi -tapaamisessa 22.4.2016.pdf (1514 kt )

Organisations’ Margin for Growth Depends on Dynamics of Personal Factors and Organisational Characteristics

20.5.2016

Finnish project finds that a management system built around McClusky’s Theory of Margin may have commercial potential as an organisational development tool. The productisation project was financially supported by the Finnish Work Environment Fund.

The organisational consultants 2 K Consulting Ltd set out to create an operational model whereby the concept of individual and organisational growth margin forms the foundation for continuous interactive management and improvement. The model focuses on the interplay of motivation, innovativeness and well-being at work. This approach opens up novel points of view on the way work is carried out in expert organisations.

The research took place at the Department of Education of the City of Helsinki. The characteristics of the target organisation were assigned a key role in the development exercise by performing three iteration cycles. The first iteration cycle focused on the suitability of the margin of growth approach to the educational institution setting. In the second iteration cycle, interviews and surveys were carried out to collect data on the significance of innovative management in educational institutions. The third iteration cycle evaluated the tools for measurement and follow-up of the margin for growth in the organisation in a workshop and by written feedback from the working groups involved in the development programme. The main outputs included a management workbook, measuring tools based on the concepts of margin of power (essentially the ratio between the load of obligations and the level of personal resources) and growth-oriented climate and a follow-up scheme allowing the model to be integrated into the best practice of the organisation.

The experience gained from the project allows practical piloting of the system in various target organisations. The Bayesian network of factors affecting motivation, innovativeness and well-being at work will be separately interpreted by a specialist team in tailoring a development programme for each target organisation.

 


Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • Hakija2 K Consulting Ltd Oy
  • Toteuttaja2 K Consulting Ltd Oy
  • Lisätietoja
  • Kari Korpelainen
    kari.m.korpelainen@gmail.com
  • Toteutusaika
  • 1.3.2015 - 31.8.2015
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 31.8.2015
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 24.3.2015
    40 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 70 556 euroa
  • Tulokset valmistuneet 9.9.2015

Aiheluokitus