100061 Tutkimus

Osaamispääoma ja työkyky - työsuojelun uusi näkökulma

Vaikka työkyky ja osaamispääoma muistuttavat käsitteinä läheisesti toisiaan, ei niiden välisiä yhteyksiä ole selvitetty. Osaamispääomaa käsittelevässä keskustelussa on hyvin rajallisesti tarkasteltu terveyteen liittyviä näkökulmia. Työkykykäsitteen yhteydessä terveys on sen sijaan keskeinen osa-alue. Työkykyä käsittelevässä keskustelussa ei puolestaan ole kyetty osoittamaan työkykyä ylläpitävien hankkeiden ja yrityksen markkina-arvon välistä positiivista korrelaatiota. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työkyky käsitteellisesti sijoittuu osaamispääoman nähden. Asiantuntijahaastatteluihin perustuvan aineiston perusteella käsitteet linkitetään toisiinsa, jolloin saadaan nostettua esiin uusi näkökulma työterveyttä ja -suojelua käsittelevään keskusteluun. Tässä tutkimuksessa: - selvitetään työkykykäsitteen yhteys yrityksen liiketaloudellisen arvoon - tarkastellaan työkykyä ylläpitävien hankkeiden vaikutusta osaamispääomaan - selvitetään osaamispääoman kehittämiseen liittyviä piirteitä, jotka mahdollisesti estävät työkyvyn kehittymistä. Hanke valmistuu heinäkuussa 2001 ja sen tulokset julkaistaan TTL:n julkaisuna.

Hankkeen vastuuhenkilö
Rita Asplund

Aineistoa Materials-välilehdellä.

2.3.2004

Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työkyky käsitteellisesti sijoittuu osaamispääomaan. Käsitteet linkitetään toisiinsa, jolloin saadaan nostettua esiin uusi näkökulma työterveyttä ja -suojelua käsittelevään keskusteluun. Hankkeessa pyrittiin osoittamaan työkykykäsitteen yhteys yrityksen liiketaloudelliseen arvoon selvittämällä työkykyä ylläpitävien hankkeiden vaikutus osaamispääomaan. Toisaalta esiin saattaa nousta myös osaamispääoman kehittämiseen liittyviä piirteitä, jotka mahdollisesti estävät työkyvyn kehittymistä.



Hankkeen keskeinen tutkimusongelma rakentui sen varaan, että työkykyä käsittelevissä keskusteluissa ei ole kyetty osoittamaan työkykyä ylläpitävien hankkeiden ja yrityksen markkina-arvon välistä positiivista yhteyttä. Ilmiö selittyy osaltaan sillä, että talousvaikutusten selvittämiseen pyrkivät tutkimusasetelmat ovat olleet liian laajasti muotoiltuja. Väliin tulevien muuttujien määrä on niin suuri, että tämän yhteyden osoittaminen on ollut hankalaa. Osaamispääoman tarkastelu tämän ketjun osana on merkittävä tarkennus tässä suhteessa, sillä tämän käsitteistön avulla voidaan jäsentää väliin tulevia tekijöitä olennaisella tavalla.



Hanketta on tarkasteltu positivistisen eli kokemukseen perustuvan ja konstruktivistisen eli rakenneseikkoja korostavan paradigman eli ajattelun kaavan avulla. Jaottelu on keskeinen osaamispääoman ja tyky-toiminnan välisen suhteen kannalta siksi, että erityisesti konstruktivistisen paradigman puitteissa harjoitettu tyky-toiminta on merkityksellistä konstruktivistisesti jäsentyvän osaamispääoman kannalta. Tyky-toiminta on silloin organisaation tarkoituksenmukaista kehittämistä. Tämä taas puolestaan on osaamispääoman kannalta merkityksellistä siksi, että sen puitteissa määrittyy koko osaamispääoma.



Positivistisen paradigman varassa sekä tyky-toiminta että osaamispääoman kehittäminen keskittyvät kokonaisuuden sijasta erillisiin ulottuvuuksiin. Koska ilmiöt ovat kokonaisvaltaisia, ei irrallisten osien tarkastelu tuota parhaimpia mahdollisia lopputuloksia.



Tutkimusparadigma, jonka puitteissa ilmiötä tarkastellaan, antaa erilaiset johtopäätökset. Siten myös johtopäätösten käytännön seuraukset poikkeavat olennaisesti. Tästä syystä kirjallisuuteen perustuva jatkohanke nro 102 093 oli perusteltu.

Toimittaja
Ritva Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • ToteuttajaElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
  • Lisätietoja
  • Rita Asplund
    (09) 609 900
  • Toteutusaika
  • 22.3.2000 - 1.6.2001
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 21.3.2000
    16 818.79 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 42 719.73 euroa
  • Tulokset valmistuneet 6.9.2002