100120 Tutkimus

Ikääntyvien työllisyys ja siihen vaikuttavat tekijät

Hankkeen keskeisinä tavoitteina on tutkia mikä selittää ikääntyvien pysymistä vakaasti työelämässä vs. työttömyyttä sekä ikääntyvien työttömäksi joutuneiden uudelleen työllistymistä vs. pitkäaikaistyöttömyyttä tai varhaista eläkkeelle siirtymistä, sekä tässä 1990-luvun aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Tavoitteena on myös selvittää, missä iässä ikä "sinänsä" alkaa olla merkittävä tekijä työmarkkinoilla. Tutkimuksessa otetaan keskeisesti huomioon sosiaalipoliittisten järjestelmien ja niissä tapahtuneiden muutosten vaikutukset, ja tutkimustuloksia pyritään tulkitsemaan järjestelmien kehittämisen kannalta. Pääpaino on ikääntyvien työssä pysymisen ja työttömyyden makrotason tarkastelussa ja "eläkeputken" merkityksessä. Myös aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta työllistymiseen ikääntyvien kohdalla selvitetään. Tutkimus pohjaa laajoihin eri rekistereistä koottuihin tilastoaineistoihin (edustavat väestöotokset), joissa on työssäkäyntiin, työttömyyteen ja erilaisiin taustatekijöihin liittyviä tietoja. Tietoja on nyt vuosilta 1987-98, ja vuoden 1999 tiedot tulevat käyttöön alkuvuonna 2001; yksilöitä voidaan seurata koko aineiston kattaman ajanjakson. Tutkimusraporttiin sisällytetään myös laajahko katsaus relevanttiin kirjallisuuteen. Tutkimusraportti valmistuu vuoden 2001 lopulla.

Hankkeen vastuuhenkilö
SIMO AHO

Aineistoa Materials-välilehdellä.

KÖYHÄT VANHUKSET OVAT PALAAMASSA SUOMEEN

25.6.2002

Vanhusväestön määrä Suomessa kasvaa huimaa vauhtia. Huoltosuhteen eli ”elättäjien” ja ”elätettävien” välisen suhteen vinoutumisesta on tullut kestopuheenaihe.

Oman lisänsä ongelmaan tuo se, että vanhusten köyhyys on palaamassa Suomeen – sen jälkeen, kun siitä parinkymmenen viime vuoden aikana määrällisesti oltiin pääsemässä eroon.

Tulevaisuuden köyhä vanhus on nykyinen ikääntyvä pitkäaikaistyötön, joka sinnittelee minimiturvalla. Heitä Suomessa huomattavan paljon: enää alle puolet työttömistä saa ansiosidonnaista päivärahaa. Vuoden 1998 lopussa 45-54-vuotiaita työmarkkinatuen saajia oli noin 46 500. Monet heistä olivat jo joutuneet turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Heidän työllistymistodennäköisyytensä on hyvin heikko ja he joutuvat ponnistelemaan eläkeikään minimiturvalla. Rikkonaisen työhistorian vuoksi myös eläke on hyvin pieni.

Ikääntyvien ja eläkeläisten köyhyyden lisääntyminen nousi esiin Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen ikääntyvien työllisyyttä käsittelevässä tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan ikääntyvien keskeiset ongelmat työmarkkinoilla koskevat heidän sosiaaliturvaansa. On syytä kantaa huolta siitä, että ikääntyvien turvaksi tarkoitetut järjestelyt (työttömyyseläkeputki) kääntyvät heitä vastaan siten, irtisanomiset kohdistuvat juuri heihin. Toisaalta olisi siis huolehdittava siitä, etteivät yritykset käytä ikääntyvien erityisturvaa köykäisesti hyväksi ja sysää näin kustannuksia yhteiskunnalle. Viime aikojen yritysten omavastuiden muutokset ovat hyvä askel tähän suuntaan. Toisaalta työttömäksi joka tapauksessa jäävien toimeentulon inhimillisestä tasosta on huolehdittava – myös erityisturvan ulkopuolelle jääneiden osalta.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Ilkka Virjo, Simo Aho: Ikääntyvien työllisyys 1990-luvulla. Rekisteritutkimus yli 50-vuotiaiden erityisongelmista työmarkkinoilla. Työministeriö, Helsinki 2002. ISBN 951-735-704-4, ISSN 0787-9458. 97 s. ja liitteet. Tilausosoite: Työministeriö, PL 34, 00023 Valtioneuvosto, puh. (09) 16 006, faksi (09) 1604 8060, http://www.mol.fi

Hanketiedot

  • HakijaTampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus
  • ToteuttajaTampereen yliopisto, työelämän tutkimuskeskus
  • Lisätietoja
  • SIMO AHO
    (03) 215 7263
    (03) 215 7265
  • Toteutusaika
  • 1.6.2000 - 28.2.2001
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 24.5.2000
    50 456.38 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 148 393.56 euroa
  • Tulokset valmistuneet 10.4.2002