100261 Kehittämisavustus

Neles Automation Networks Oy:n toimitilojen saneeraus ja uudisrakentaminen

Metso Automation valmistaa automaatio- ja informaatioteknologiaa prosessiteollisuudelle. Tampereen toimipisteessä työskentelee 800 henkilöä. 1960-luvulla valmistuneen ja myöhemmin laajennetun rakennuksen saneeraus alkoi vuonna 2000 ja päättyy joulukuussa 2002. Rakentamisen tavoitteissa määriteltiin, että toimitilojen tulee olla työympäristönä haluttu, innostava, siisti ja kuvastaa yrityksen high-tech-imagoa niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Yrityksen työterveyshuollon, Tampereen aluetyöterveyslaitoksen (TaATTL) ja rakennuttajakonsultin Projektikonsultit Oy:n yhteistyönä asetettiin rakentamishankkeelle erityiset työympäristötavoitteet koskien ergonomiaa, valaistusta, sisäilman laatua, ilmastointia ja lämpöoloja sekä ääniympäristöä. Työympäristötavoitteiden eräänä tarkoituksena on suunnata rakentamissuunnittelua sekä laite- ja kalustevalintoja. Työhygieeniset mittaukset ja selvitykset ovat apuna mm. asbestieristeiden purkutyössä, valaisimien valinnassa ja ääniympäristön rakentamisessa. Työympäristösuunnittelussa toteutetaan osallistuvaa suunnittelua, jossa henkilökunnan edustajista, työterveyshuollon ja TaATTL:n sekä rakennuttajakonsultin asiantuntijoista koottu työympäristötiimi on keskeisessä asemassa. Työympäristön asiantuntijan osallistuminen hankkeen suunnittelukokouksiin ja -palavereihin mahdollistaa tiedon kulun työympäristötiimin ja suunnittelijoiden välillä. Työympäristöhankkeesta valmistuu väliraportit ja vuonna 2003 loppuraportti.

Hankkeen vastuuhenkilö
Jaakko Anttiroiko

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Työympäristölle toimiva suunnittelumalli

26.8.2004

Kun Neles Automation Networks Oy (nykyinen Metso Automation Oy) saneerasi vuosina 2000–2002 toimitilansa uutta vastaavaksi työympäristöksi, suunnittelu oli keskeisessä osassa. Tavoitteet työympäristölle, kuten ergonomialle, valaistukselle ja sisäilman laadulle, asetettiin hyvissä ajoin. Näin tavoitteet työympäristölle kyettiin ottamaan huomioon muun suunnittelun osana. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Yhtiö pyrki siihen, että toimitiloista tulisi haluttu, innostava ja siisti työympäristö. Työympäristön pitäisi kuvastaa yrityksen korkeateknologista imagoa niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Uusituissa tiloista on kokemuksia jo kaikilta vuodenajoilta, ja ratkaisuihin ollaan pääosin tyytyväisiä.

Hankkeen osapuolten mukaan aikataulu oli rakennuksen alaan – 34 300 neliömetriä – nähden tiukka. Yhteistoiminta kuitenkin sujui oman henkilöstön töiden ja rakennushankkeen sovittamisessa samaan rakennukseen. Rakennuttaja kiittelee erityisesti sitä, että hankkeen eri vaiheissa työympäristöasioista huolehtivat asiantuntijat. Näin saatiin työympäristöolot paranemaan.

Yritys aikoo järjestelmällisesti hyödyntää tulevissa saneerauskohteissaan nyt kehitettyä toimintamallia ja tavoitteiden asettamista.

Iso yritys suunnitelmallisesti korkean teknologian tyyssijaksi


Neles Automation Networks Oy:n (nykyinen Metso Automation Oy) rakennushankkeessa vuosina 2000–2002 saneerattiin toimitilat uutta vastaavaksi työympäristöksi. Samalla rakennettiin uusia rakennuksia, kuten ruokala, ilmanvaihtohuoneet ja toimistoparvet. Lisäksi varasto- ja lastaustilaa sekä julkisivuja laajennettiin. Hankkeessa on pinta-alaa 34 300 neliömetriä. Metso Automation valmistaa automaatio- ja informaatioteknologiaa prosessiteollisuudelle. Tampereen toimipisteessä työskentelee 800 henkilöä.

Yhtiö pyrki siihen, että toimitiloista tulisi haluttu, innostava ja siisti työympäristö. Sen pitäisi kuvastaa yrityksen korkeateknologista imagoa niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Lopputuloksen pitäisi olla siisti ja asiallinen, ei pröystäilevä. Kustannuksissa painotettiin työtilojen lisäksi asiakkaan kokemaa yrityskuvaa.

Rakennuttajakonsulttina toimi Projektikonsultit Oy ja pääsuunnittelun teki Parviainen Arkkitehdit Oy. Rakennus- ja taloteknisten suunnittelijoiden lisäksi työympäristöasioista huolehtivat Tampereen aluetyöterveyslaitoksen asiantuntijat.

Tiimit tärkeitä suunnittelussa


Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa sovellettiin tiimityöskentelyä. Tiimityöllä varmistettiin suunnittelun tarvitsemien lähtötietojen saanti ja laatu. Näin taattiin myös käyttäjän sitoutuminen hankkeeseen. Hankkeen aikana ja sen jälkeen pidettiin säännöllisesti seurantapalavereita, joissa käsiteltiin jälkihoitoa vaativia asioita ja epäkohtia. Palavereissa sovittiin korjaavista toimenpiteistä, toteuttajista ja aikatauluista.

Yrityksen henkilöstön ja työterveyshuollon, Tampereen aluetyöterveyslaitoksen sekä rakennuttajakonsultin asiantuntijoista koottu työympäristötiimi oli työympäristön suunnittelussa keskeinen tekijä. Kun työympäristön asiantuntija osallistui suunnittelukokouksiin ja -palavereihin, tieto kulki työympäristötiimin ja suunnittelijoiden välillä.

Työympäristötiimi asetti tavoitteet ergonomialle, valaistukselle, sisäilman laadulle, ilmastoinnille, lämpöoloille ja ääniympäristölle. Työympäristötavoitteilla pyrittiin suuntaamaan rakennussuunnittelua sekä laite- ja kalustevalintoja. Työhygieenisiä mittauksia ja selvityksiä hyödynnettiin asbestieristeiden purkamisessa, valaisimien valinnassa ja ääniympäristön rakentamisessa.

Hankkeessa noudatettiin tarveselvityksen ja arkkitehtikilpailuohjelman tavoitteita. Suuret lasipinnat ovat oleellinen osa ratkaisua. Ne mahdollistavat näköyhteyden useista työtiloista ulos ja näin lisäävät luonnonvaloa, jonka puute oli eräs vanhojen syvärunkoisten tehdashallien ongelmista. Työympäristön termiselle sisäilmastolle asetettiin tavoitetasoksi Suomen sisäilmastoyhdistyksen S2-luokka soveltuvin osin.

Yhteistoiminnan, sitouttamisen ja tiedottamisen runkona toimi yksitoista tiimiä, jotka koostuivat asiantuntijoista ja henkilöstön edustajista. Tiimit toimivat koko projektin ajan ja tiedottivat asioista työyhteisöissään. Virallinen tiedottaminen hoidettiin intranetissä.

Tavoitteisiin pääosin yllettiin


Monivuotisen rakennushankkeen aikana puolet henkilöstöstä oli evakossa ja toinen puoli teki päivittäiset työnsä hyvässä yhteisymmärryksessä rakennusurakkaväen kanssa. Urakkasopimuksia solmittiin yli kaksisataa. Työhuippu oli kevättalvella 2002, jolloin urakoitsijoiden työntekijöitä työmaalla oli yli kaksisataa.

Työtilojen ympäristöoloja on todennettu mittauksin ja haastatteluin hankkeen aikana ja seurantajaksolla. Työterveyshuolto ja aluetyöterveyslaitos tekivät työympäristökyselyn helmikuussa 2004. Tuloksien perusteella työympäristössä on pääosin saavutettu ne olot, jotka asetettiin tavoitteeksi. Palautteen perusteella rakennus on kääntänyt takkinsa sisältä ja ulkoa. Rakennuksen imago, toimivuus ja olosuhteet kuvastavat nyt yrityksen high tech -imagoa.

Hankkeen osapuolten mukaan aikataulu oli rakennuksen alaan nähden tiukka. Yhteistoiminta kuitenkin sujui oman henkilöstön töiden ja rakennushankkeen sovittamisessa samaan rakennukseen. Rakennuttaja kiittelee erityisesti sitä, että hankkeen eri vaiheissa työympäristöasioista huolehtivat asiantuntijat. Näin saatiin työympäristöolot paranemaan. Uusituissa tiloissa on jo asuttu kaikkina vuodenaikoina. Näiden kokemusten perusteella ratkaisuihin ollaan pääosin tyytyväisiä.

Yritys aikoo järjestelmällisesti hyödyntää tulevissa saneerauskohteissaan nyt kehitettyä toimintamallia ja tavoitteiden asettamista.

Myös alan tutkijat työympäristökonsulteiksi!


Työympäristökonsultin asema rakentamishankkeissa ei ole yhtä selvä kuin suunnittelijoiden ja muiden perinteisten osapuolien. Toimenkuva määräytyy paljolti työympäristökonsultin kokemuksen ja ammattitaidon perusteella. Konsultin pitää aktiivisesti tarjota tietojaan ja näkemyksiään hankkeen eri vaiheissa.

Työympäristötavoitteisiin tähtäävien yksityiskohtien perustelu on yksi konsultin tärkeimmistä tehtävistä. Onnistunut konsultointi vähentää tavanomaisia työympäristöhaittoja, vaikkakaan ei poista niitä kaikkia. Rakentamista ohjaava budjetti vaikuttaa ratkaisevasti työympäristön tasoon.

Työympäristöasioiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja viihtyvyyteen ymmärretään yhä paremmin. Tämä lisännee monipuolisten konsulttien tarvetta. Hankkeiden työympäristökonsultointien tulosten laajempi hyödyntäminen edellyttää tiedottamisen lisäksi myös lisäresursseja konsultointiin.

Tutkijoille työympäristökonsultointi tutkimustyön ohella antaisi erinomaisen mahdollisuuden soveltaa käytännön rakentamisessa usein heikosti hyödynnettyjä tutkimustuloksia. Konsultoinnista saadut kokemukset puolestaan voisivat vaikuttaa tulevien tutkimusten aiheisiin ja sisältöihin.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaMetso Automation Networks Oy
  • ToteuttajaTampereen aluetyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Jaakko Anttiroiko
    020 483 170
    020 483 171
  • Toteutusaika
  • - 1.12.2002
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 30.8.2000
    33 637.59 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 75 328.01 euroa
  • Tulokset valmistuneet 13.8.2004

Aiheluokitus