101135 Tutkimus

Työuupumuksen arviointimenetelmien kehittämishanke

Työuupumuksen arviointimenetelmien kehittämishanke

Hankkeen päätavoitteena on saada käyttöön uusi apuväline työuupumusta synnyttävien tekijöiden tunnistamista varten. Tavoitteena on validoida suomalaisella aineistolla työkontekstia kartoittava tutkimusmenetelmä (Areas of Worklife Survey, AWLS). Normiaineisto kerätään neljästä eri toimialoja edustavasta organisaatiosta yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Tutkimusaineiston kerääminen on aloitettu keväällä 2001 ja sitä jatketaan syksyllä 2001. Otos tulee olemaan noin 3200 henkilöä, josta seurantatutkimukseen tullaan valitsemaan noin 100 henkilöä. Hankkeessa tarkastellaan sitä, mitkä työkontekstin tekijät ovat keskeisimmin yhteydessä työhyvinvointiin ja mitkä tekijät korostuvat eri työtehtävissä ja eri toimialoilla. Lisäksi tullaan tarkastelemaan erilaisten motivaatiotekijöiden yhteyttä työssä jaksamiseen. Saatujen tulosten perusteella käynnistetään tarvittavia työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä sekä yksilö -että työyhteisötasolla. Tutkimustuloksia hankkeesta saadaan alkuvuodesta 2002.

Hankkeen vastuuhenkilö
Antti Aro

Työuupumuksen arviointimenetelmien kehittämishanke

29.10.2002

Sitä mukaa kuin työn merkitys korostuu, yhä useampi työntekijä kokee itsensä uupuneeksi. Työuupumuksella tarkoitetaan kroonisen stressitilanteen aiheuttamaa vakavaa stressioireyhtymää, jolle on ominaista uupumusasteinen väsymys, kyynistyminen ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.

Työterveyslaitoksen vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet Suomen työikäisestä väestöstä kärsii työuupumusoireista ja noin seitsemän prosenttia vakava-asteisesta työuupumuksesta. Terveys 2000 -tutkimuksessa (2002) vastaavasti todettiin, että kaksi ja puoli prosenttia kärsii vakavasta ja 25 prosenttia lievästä työuupumuksesta.

Työuupumus on monin tavoin yhteydessä psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin heikentymiseen sekä työkyvyn alenemiseen. Työuupumus aiheuttaa huomattavia taloudellisia kustannuksia muun muassa työkyvyn alenemisena, sairauspoissaolojen lisääntymisenä sekä ennenaikaisena eläkkeelle jäämisenä. Työuupumuksen vaikutukset näkyvät työyhteisössä muun muassa heikentyneenä työhön sitoutumisena, työilmapiirin heikentymisenä ja alentuneena tuottavuutena.

Työuupumuksen merkittävien kansanterveydellisten ja -taloudellisten vaikutusten vuoksi on tärkeää saada tietoa siihen yhteydessä olevista tekijöistä.

Nykykäsityksen mukaan työhön liittyvillä tekijöillä on keskeinen merkitys työuupumuksen kehittymisessä. Työuupumusta tuottaa tilanne, jossa työympäristön ja yksilön välillä on pitkäaikaista epäsuhtaa. Useat työuupumuksen tutkijat ovat esittäneet, että työympäristöön liittyvien tekijöiden ohella yksilön motivaatioon liittyvät tekijät olisivat keskeisiä työuupumusprosesseissa.

Tavoitteet

Tutkimuksen päätavoitteena oli validoida työelämän alueita tutkiva menetelmä Areas of Worklife Survey (AWLS). Menetelmällä kartoitetaan niitä työhön liittyviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työhyvinvointiin ja työuupumukseen. Suomesta on aikaisemmin puuttunut arviointimenetelmä, joka kohdistuu työuupumusta synnyttävien tekijöiden tunnistamiseen. Tällaisen menetelmän käyttöön saaminen on tärkeää, jotta työuupumusta voidaan ehkäistä ennalta.

Tutkimuksen toisena keskeisenä tavoitteena oli tutkia, miten toisaalta yksilön motivaatio ja toisaalta työkontekstin tekijät ovat yhteydessä työuupumukseen.

Tehtävät ja menetelmät

Tutkimuksessa kerättiin 1 800 henkilön normiaineisto ja 393 henkilön seuranta-aineisto. Hankkeeseen osallistuivat Suomen Posti Oyj, Jyväskylän yliopisto, Päijät-Hämeen keskussairaala sekä Telia Mobile Ab, Suomen sivuliike. Aineisto kerättiin kustakin organisaatiosta harkinnanvaraisina näytteinä. Mukaan otettiin sekä yksiköitä, joiden toimintaympäristö oli muutoksessa että yksiköitä, joiden toimintaympäristö oli melko vakaa.

Taustatietoja kerättiin seuraavista tekijöistä: ikä, sukupuoli, alaisten lukumäärä, ammatillinen koulutus, kokemusaika nykytehtävässä, työtilanne, työttömyysjaksot, lomautusjaksot, työmatkan pituus, työn laatu, työtyytyväisyys, siviilisääty, lasten lukumäärä ja ikä, taloudellinen tilanne, ammattiryhmä (johto, asiantuntijat, työntekijät) ja työsuhteen laatu.

Koettuja työhön liittyviä tekijöitä arvioitiin Areas of Worklife Survey -menetelmällä (AWLS), joka mittaa kuutta koettua työelämän aluetta: työmäärää, vaikutusmahdollisuuksia, palkitsemista, yhteisöllisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja arvojen yhteensopivuutta.

Menetelmän rinnalla käytettiin työuupumusta arvioivaa Maslachin työuupumusmittaria Maslach Burnout Inventory (MBI-GS), jolla saadaan tietoa kolmesta työuupumuksen osatekijästä: emotionaalisesta uupumuksesta, kyynistymisestä ja ammatillisesta itseluottamuksesta.

Tulokset

Hankkeessa validoitiin ja normitettiin uusi Areas of Worklife Survey -menetelmä (AWLS). Rakenneyhtälömallien avulla saatiin tukea menetelmän perustana olevan kuuden faktorin teoreettiselle mallille. AWLS:n asteikkojen luotettavuuskertoimet olivat hyvin tyydyttäviä (Cronbachin alfa .70).

Työuupumusta esiintyi samassa määrin kuin Työterveyslaitoksen aiemmin tekemässä selvityksessä. Lievää työuupumusta ilmeni 54,3 prosentilla vastaajista ja vakavaa 5,2 prosentilla, joten oireettomia oli 40,5 prosenttia. Esiintyvyydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja miesten ja naisten välillä eikä siviilisäädyn perusteella. Alle 30-vuotiaat olivat yliedustettuina lievän työuupumuksen luokassa ja yli 50-vuotiaat vakavan työuupumuksen luokassa. Vailla ammatillista koulutusta olevat olivat yliedustettuina niin lievän kuin vakavan työuupumuksen luokassa.

Tutkimuksessa löydettiin voimakas yhteys työhön liittyvien tekijöiden ja työuupumuksen välillä. Menetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysiä. Sen jälkeen kun ikä, sukupuoli ja ammatillinen koulutus oli kontrolloitu, työhön liittyvät tekijät lisäsivät uupumusasteisen väsymyksen selitysosuutta tilastollisesti merkitsevästi (36 %), niin ikään kyynisyyden selitysosuutta tilastollisesti merkitsevästi (41 %) ja viimein ammatillisen itsetunnon heikentymisen selitysosuutta tilastollisesti merkitsevästi (22 %).

Hankkeessa saatiin myös uutta tietoa motivaatiotekijöiden merkityksestä. Kun työuupumusta tarkasteltiin henkilökohtaisten tavoitteiden näkökulmasta, havaittiin, että kuormittavat työtavoitteet, jotka eivät edisty, ovat voimakkaasti yhteydessä työuupumukseen. Lisäksi perhetavoitteiden kuormittavuus lisää sekä miesten että naisten työuupumusta.

Aineistosta voitiin myös tunnistaa yksilöllisiä motivaatio-orientaatioita, jotka olivat yhteydessä työuupumukseen ja muihin hyvinvointimuuttujiin. Erityisesti voimakkaasti työhön suuntautunut ryhmä oli työuupunutta, kun taas harrastuksiin tai terveyden ylläpitoon suuntautunut ryhmä oli elämäänsä tyytyväinen ja työkykyinen. Itseen suuntautunut ryhmä sen sijaan oli masentunein ja kyynisin.

Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot ovat saaneet tulostensa perusteella palautetta henkilöstönsä jaksamisesta sekä siitä, mihin tekijöihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota, jotta henkilöstön jaksamista edistettäisiin. Jokaiselle vastanneelle annettiin henkilökohtainen kirjallinen palaute omasta jaksamistilanteesta. Vastaajien joukosta poimittiin henkilöt, jotka tarvitsivat työterveyshuollon jatkotoimia.

Hankkeeseen liittyi Medivireen omalla rahoituksella toteutettu kehitystyö, jossa valmisteltiin AWLS-menetelmän käyttöönottoa Medivireessä ja mallinnettiin menetelmään perustuvia organisaation kehittämisprosesseja.

Toimittaja
Liisa Strann

Työuupumuksen arviointimenetelmien kehittämishanke

Työuupumuksen arviointimenetelmien kehittämishanke 2001 - 2002. Yhteenveto ja raportti 12.9.2002. Medivire Työterveyspalvelut Oy, 24 s.

Development of Methods for Estimating Burnout at Work

13.5.2003

The purpose of this project was to validate the Finnish version of the Areas of Worklife Survey (AWLS) and study motivational issues related to burnout at work. The project was carried out jointly by Medivire Occupational Health Services and the Department of Psychology of the University of Jyväskylä, Finland.

According to the contextual theory of burnout, burnout is induced by a prolonged, chronic mismatch in the work context. The most crucial mismatches between the individual and his/her work concern workload, personal control, reward, community, fairness and value congruence. AWLS was originally developed by two pioneers of burnout research, Professors Michael P. Leiter and Christina Maslach. AWLS was designed to measure the individual–environment match in the above-mentioned six areas of working life. It consists of 29 items and produces six latent variables.

The present study was conducted in four separate organisations. Organisational development plans were generated and carried out on the basis of the results. Data concerning each respondent’s individual status was submitted to occupational health staff to facilitate interventions aimed at persons with an elevated burnout score. In two organisations, a follow-up survey was carried out after one year. The research instruments were AWLS, MBI-GS (Maslach Burnout Inventory), WAI (Work Ability Index), BBI (Bergen Burnout Indicator), BDI (Beck Depression Inventory), HOQ (Healthy Organisation Questionnaire), SAQ (Strategy and Attribution Questionnaire), Ryff’s scale on subjective well-being and PPA (Personal Projects Analysis).

Regarding motivation and burnout, four groups of motivational orientation emerged: health-, hobby-, self- and work-related orientations. The respondents belonging to the work-oriented group showed the highest degree of burnout and lowest work ability. Those in the self-oriented group reported the highest level of cynicism and were the most depressed. Finally, those in the hobby and health orientation groups had the highest levels of life satisfaction and work ability.

Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaMedivire Työterveyspalvelut Oy
  • ToteuttajaMedivire Työterveyspalvelut Oy
  • Lisätietoja
  • Antti Aro
    (09) 5423 6001
    (09) 5423 6033
  • Toteutusaika
  • 1.3.2001 - 15.8.2002
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 21.5.2001
    82 412.08 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 122 317.86 euroa
  • Tulokset valmistuneet 3.10.2002

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
  • 5. Työelämän terveysriskit ja kuormitustekijät
  • -5.2. psykososiaaliseen työympäristöön liittyvien terveysriskit
  • 7. Työsuojelu ja työterveyshuolto
  • -7.2. työterveyshuollon ja sen toimintaedellystysten kehittöminen
  • areas of worklife survey , uupumus , exhaustion , preventio , työuupumus , burn-out , arviointimenetelmät , assessment methods , well-being