101151 Tutkimus

Ristireaktioiden kokeellinen tutkiminen työperäisessä kosketusallergiassa

Tässä tutkimuksessa kehitetään kokeellisiin malleihin pohjautuvia in vitro ja in vivo menetelmiä, joilla voidaan potilastutkimuksia huomattavasti yksityiskohtaisemmin ja kontrolloidummin tutkia kemikaalien välisiä ristireaktioita ja niiden vaikutusmekanismeja. Tutkimuksen tavoitteena on: 1. Kehittää kokeellinen in vitro menetelmä kemikaaliristireaktioiden osoittamiseksi kosketusallergiassa. Spesifisiin T-soluklooneihin pohjautuvalla laboratoriomenetelmällä voidaan tutkia ja kartoittaa luotettavasti ristiinreagoivia työperäisiä kemikaaleja. 2. Kehittää kokeellinen in vivo malli kemikaaliristireaktioiden tutkimiseksi. Kokeellinen in vivo malli pohjautuu RAG-1 poistogeenisen hiiren, joilla ei ole omia T-soluja, passiiviseen herkistämiseen kemikaalispesifisillä T-soluklooneilla. Mallilla voidaan ainutlaatuisella tavalla tutkia kemikaaliristireaktioiden kliinistä merkitystä sekä identifioida välittäjäaineita, joita voidaan käyttää merkkiaineena erottamaan allerginen ekseema ärsytysekseemasta. 3. Selvittää kehitettyjen in vitro ja in vivo mallien avulla mikä on merkittävän työperäisen kosketusallergeenin nikkelin todellinen ristireaktiokäyttäytyminen kolmen muun tärkeän työperäisen allergeenin kromin, koboltin ja palladiumin kanssa. Kokeellisista malleista saatava informaatio pyritään siirtämään nopeasti palvelemaan käytännön potilastyötä, jolloin työperäisten kosketusallergioiden diagnostiikkaan saadaan uusia välineitä ja diagnostiikan taso ratkaisevasti paranee.

Hankkeen vastuuhenkilö
Harri Alenius

Aineistoa Materials-välilehdellä.

HIIRIMALLI HELPOTTAMAAN KOSKETUSALLERGIAN TUNNISTAMISTA

26.4.2006

Työlääketieteessä on kaivattu uusia laboratoriotutkimusmenetelmiä kemikaaliallergioiden tutkimiseen. Tavoite on luotettavasti todeta altistuneen henkilön sairauden alkuperä ja oireiden aiheuttajat. Työterveyslaitoksen tutkijat kehittivät Työsuojelurahaston tukemassa tutkimushankkeessa koehiirillä lupaavia menetelmiä, joilla kosketusallergian todentaminen onnistuu.

Työterveyslaitos kehitti kokeellista in vitro -menetelmää – elävän organismin tai solun ulkopuolella, tyypillisesti koeputkessa tehtävää tutkimusta. Tällä haluttiin tutkia ristiin reagoivia työperäisiä kemikaaleja. Tutkimuksessa allergeenejä esittelevien solujen lisääminen soluviljelyyn näytti lupaavalta. Ristiin reagoivien kemikaalien tutkiminen in vitro -menetelmällä ei kuitenkaan onnistu kuin muutamalla allergeenilla.

Kemikaalien aiheuttama kosketusallergia diagnosoidaan tällä hetkellä vain potilaan iholla tehtävillä in vivo -testeillä – in vivo tarkoittaa elävässä organismissa tehtävää testiä. Työterveyslaitoksen tutkijat kehittivät in vivo -mallin, jossa voi tutkia kemikaaliristireaktioiden kliinistä merkitystä. In vivolla voi myös tunnistaa välittäjäaineita, joita voi käyttää merkkiaineena erottamaan allerginen ekseema ärsytysekseemasta.

Tutkijat onnistuivat uudessa mallissa siirtämään kosketusallergiaa hiirestä toiseen. Malli avaa tutkijoiden mukaan lukemattomia mahdollisuuksia tutkia T-soluihin liittyviä kosketusallergian mekanismeja. Tutkijat ovatkin käynnistämässä uusia hankkeita, joissa käytetään tässä tutkimuksessa kehitettyä mallia. Tieto pyritään nopeasti siirtämään palvelemaan potilastyötä.

Uuden kosketusallergian hiirimallin tuloksia julkaistaan allergologisissa lehdissä. Alustavasti tuloksia esiteltiin jo Ihotautilääkäriyhdistyksen ihotutkimuksen päivillä Espoossa 2004, EU-konsortion loppukokouksessa Pariisissa 2004, allergia ja työ -päivänä Helsingissä 2005 ja Nordic Scientific Symposiumissa Espoossa elokuussa 2005.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Development of Tests for Cross Reactivity of Chemical Allergens in Occupational Allergic Eczema

13.5.2008

Owing to the shortcomings of epicutaneous testing, the Finnish Institute of Occupational Health carried out a study to develop tests to demonstrate cross-reacting chemical allergens. Balb/c or C57BL6/J mice were sensitised to various chemicals (including oxazolone and trimellitic anhydride). For testing in vitro, their spleen and lymph node cells were isolated and exposed to plain allergens or allergens conjugated to mouse albumin or allergens presented by irradiated antigen-presenting cells (APC) to elicit a proliferative response. For testing in vivo, T cells from the allergen-sensitised mice were transferred into RAG1-/- mice (which lack their own T cells), after which the recipients were challenged with allergens. The inflammatory response was evaluated by histological examination of skin tissue and extraction of mRNA.

Most of the allergens tested were found to be toxic to the cell cultures when added directly or added as albumin conjugates. As APC-mediated exposure produced T-cell proliferation with some allergens but not with others, this method too proved unsuitable for cross reactivity testing. In vivo, however, cross reactions were found to be testable in the RAG1-/- mice on the basis of histology and expression of mRNA of inflammatory mediators such as Th1 and Th2 cytokines, chemokines and chemokine receptors. Recipients of T cells from donors sensitised to oxazolone did not react to trimellitic anhydride, and vice versa. This method opens up numerous possibilities of testing for allergen cross reactivity and other forms of allergic contact hypersensitivity.
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Harri Alenius
    (09) 4747 2175
    (09) 4747 2116
  • Toteutusaika
  • 1.9.2001 - 1.9.2003
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 21.5.2001
    95 867.12 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 279 191.96 euroa
  • Tulokset valmistuneet 16.2.2006

Aiheluokitus