103081 Tutkimus

Hajautetun työskentelyn vaatimukset ja kuormitustekijät

Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää hajautettuun, virtuaaliseen työskentelyyn liittyviä työn piirteitä ja kuormitustekijöitä, niiden yhteyksiä työntekijöiden hyvinvointiin sekä kehittää menetelmä näiden tekijöiden kartoittamiseen. Tutkimus kohdistuu työhön ja sen vaatimuksiin hajautetuissa tiimeissä, projekteissa ja verkosto-organisaatioissa. Tiimit ja projektit nähdään hajautetun organisaation ’perussoluina’. Virtuaaliorganisaatioilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa määräaikaisia tai pysyviä organisaatioita, joiden henkilöstö työskentelee yhteisen toimeksiannon toteuttamiseksi ja tavoitteen saavuttamiseksi eri paikoissa käyttäen apunaan tieto- ja tietoliikennetekniikkaa. Lisäksi näitä organisaatioita saattaa määrittää työskentely eri aikoina ja jäsenten moninaisuus. Hajautetut organisaatiot tarjoavat haasteen työn analysoinnille. Perinteisillä käsitteillä ja menetelmillä ei välttämättä tavoiteta hajautetulle työskentelylle ominaisia vaatimuksia. Toisaalta pitkäaikainen ja perinpohjainen työn vaatimusten ja kuormitustekijöiden tutkimus työstressin yhteydessä tarjoaa hyvän käsitteellisen pohjan verrata ja löytää mahdollisia uusia vaativuustekijöitä. Tutkimusaineisto kerätään useista hajautetuilla tavoilla toimivista yrityksistä dokumentaation, haastattelujen ja kyselyjen avulla. Hanke toteutetaan aineistolähtöisesti työn vaatimuksia ja niiden hyvinvointi-stressiyhteyksiä selvittäen. Tutkimus päätyy mallin ja menetelmän konstruointiin. Toteutus vuosina 2003-2004.

Hankkeen vastuuhenkilö
Matti Vartiainen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

HAJAUTETTU TYÖ LAAJENTAA KUORMITTAVIEN TEKIJÖIDEN KIRJOA

22.3.2007

Liiketoiminta kansainvälistyy ja asiantuntemusta etsitään sieltä, mistä sitä on parhaiten ja edullisimmin saatavilla. Yhä useammat organisaatiot ja niistä muodostuvat verkostot toimivat maantieteellisesti hajautetusti. Teknillisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamisen laboratoriossa tutkittiin professori Matti Vartiaisen johtamassa hankkeessa sitä, miten ryhmien toiminta virtuaalisesti vaikuttaa työn koettuun kuormittavuuteen. Työsuojelurahasto tuki hanketta.

Hajautuneesti toimivissa organisaatioissa ryhmien jäsenet tukeutuvat yhteistyössään pääosin sähköisiin kommunikaatiovälineisiin, kuten sähköpostiin, puhelinkokouksiin ja videokonferensseihin. Tälle virtuaalityöskentelylle on tyypillistä yhteistyön sähköisen välittyneisyyden lisäksi kasvotusten tapahtuvien kohtaamisten vähäisyys. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijät kokevat samoja kuormittavia tekijöitä kuin paikallisissa ryhmissäkin työskentelevät. Sen lisäksi hajautettu työ tuo mukanaan uusia vaatimus- ja kuormittavuustekijöitä.

Eristyneisyys ja sen aiheuttamat yksinäisyyden kokemukset korostuivat kuormitustekijöinä sellaisissa ryhmissä, joissa osa jäsenistä työskenteli yksin maantieteellisesti erillään muista ryhmän jäsenistä. Tutkimuksen mukaan eristyneisyydellä oli vahva positiivinen yhteys stressin kokemuksiin. Hajautuneeseen työhön liittyy usein paljon matkustamista ja se vaikeuttaa merkittävästi vapaa-ajan viettoa. Lisäksi maantieteellinen etäisyys ja aikaerot vaikeuttavat vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Hajautettu työ synnyttää ulkopuolisuutta ja vaatii itsenäisyyttä


Ryhmän jäsenten asemien välille voi hajautetuissa ryhmässä syntyä eroja. Tutkimuksen mukaan yhden ryhmän kohdalla jäsenten koettiin jakaantuvan sisäpiirin ja ulkokehän jäseniksi. Sisäpiirin muodostivat ne, jotka työskentelivät samassa paikassa kuin ryhmän johtaja tai jotka olivat tunteneet hänet pisimmän aikaa. Jos työntekijä oli sijoittunut ulkokehälle, hänen urakehitysmahdollisuutensa olivat epäselvempiä kuin sisäpiirissä olevilla. Samantyyppistä jakaantumista sisäpiiriin ja ulkokehään on havaittu myös paikallisissa työryhmissä määräaikaisten ja vakituisessa työsuhteessa olevien välillä.

Jos työntekijä koki epävarmuutta omasta ammatillisesta osaamisestaan, hajautettuun työhön liittyvä itsenäisyys koettiin kuormittavana. Työkokemuksen karttuminen ja mahdollisuus itse hallita omaa työtään auttoivat säätelemään autonomian vaatimuksia. Työntekijät kokivat johtamisen vähäisen kontrolloivuuden olevan merkki luottamuksesta, ja tämä lisäsi merkittävästi työtyytyväisyyttä. Haastatteluissa työntekijät kuvailivat omaa toimintaansa hyvin itsenäiseksi, ja he toimivat itse oman työnsä kontrolloijina.

Aikaero ja kulttuurien erilaisuus kuormittavat globaaleja ryhmiä


Globaalisti toimivien ryhmien haasteeksi nousevat lisäksi aikaerosta johtuvat ongelmat. Kun työtä tehdään eri aikaan, yksisuuntaisen kommunikaation määrä lisääntyy. Aikaeron vuoksi ei myöskään synny mahdollisuutta täysin spontaaneille tapaamisille. Tutkimukseen osallistuneita kuormitti myös se, että heidän edellytettiin joustavan työajoissaan ja työpuheluita saattoi tulla hyvin myöhään.

Aikaeron lisäksi kiire ja matkustaminen vähensivät spontaanien tai kasvotusten tapahtuvien tapaamisten määrää ja lisäsivät näin yhteistyön ja koordinoinnin ongelmia. Suomessa toimivilla ryhmillä oli mahdollisuus tavata useammin, mutta globaalisti toimivissa ryhmissä matkabudjetit eivät sallineet ryhmien kokoontumista kuin kerran tai kaksi vuodessa. Myös kiireellisten kysymysten käsittely oli vaikeaa, kun ryhmän jäsenten kiinni saaminen ei onnistunut. Tämä hidasti yhteisten asioiden hoitamista ja turhautti monia tutkimukseen osallistuneita. Samoin hiljaisen tiedon jakaminen on virtuaalisesti toimittaessa vaikeata.

Kulttuurierot koettiin globaaleissa ryhmissä sekä rikastuttavina että kuormittavina. Kielierojen lisäksi ajattelu- ja toimintatapojen eroavuudet vaikeuttivat viestintää ja ryhmätyön koordinoimista. Kulttuurierojen yhteyttä stressiin on tutkittu hajautetussa työssä toistaiseksi erittäin vähän.

Virtuaaliryhmien tutkimus on vielä vähäistä


Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hajautetun ja virtuaalisen työn piirteitä, niiden vaatimuksia ja kuormitustekijöitä ja vaikutuksia henkilöstön hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin aluksi analysoimalla virtuaalitiimikyselyn aineistoa, joka kerättiin vuosina 2002 – 2003 Virtuaaliorganisaatioiden toimivuus ja kehittäminen –verkostohankkeen aikana. Kysely ei kuitenkaan tuonut uutta tietoa hajautettujen ryhmien kuormitustekijöihin.

Tutkimusta jatkettiin ja syvennettiin laadullisesti toteutetulla tapaustutkimuksella, jossa aineisto kerättiin haastattelu- ja kyselymenetelmillä. Hajautetuissa organisaatioissa työskentelyn ja sen hyvinvointivaikutusten tunnistaminen on vielä alkutekijöissään. Erityisesti globaalisti hajautetuissa ryhmissä on runsaasti tarvetta jatkotutkimukselle.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kokko Niina, Vartiainen Matti. (2006). Hajautetun työskentelyn vaatimukset ja hyvinvointitekijät. Report 2006/2. Teknillinen korkeakoulu, Espoo. 119 s.
ISBN 951-22-8131-7 (painettu), ISBN 951-22-8132-5. Pdf-tiedostona.

Tilaukset:
Jaana Vuopala, puh. (09) 451 4877, jaana.vuopala@tkk.fi
Leena Mellavuo-Aarnio, puh. (09) 451 2846, leena.mellavuo-aarnio@tkk.fi
Annikki Huttunen, puh. 050 439 4241, annikki.huttunen@tkk.fi

Hanketiedot

  • HakijaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, työpsykologia ja johtaminen
  • ToteuttajaAalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, työpsykologia ja johtaminen
  • Lisätietoja
  • Matti Vartiainen
  • Toteutusaika
  • 1.6.2003 - 1.12.2004
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 9.6.2003
    70 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 113 666 euroa
  • Tulokset valmistuneet 17.1.2007

Aiheluokitus