103124 Tutkimus

Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa

Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa

2003-05-19 00:00:00.0

Hanke perustuu valtakunnalliseen Terveys 2000 –tutkimukseen, joka toteutettiin 2000 – 2001. Hankkeen rahoittivat ja toteuttivat KTL:n johdolla Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Stakes, Tilastokeskus, Työsuojelurahasto ja Työterveyslaitos. Siinä hankittiin 10 000 henkilön otoksesta (18+ vuotiaita) perusteelliset tiedot sairastavuudesta sekä työ- ja toimintakyvystä ja niihin vaikuttavista tekijöistä elinoloissa, työssä ja elintavoissa. Aineisto on rekistereistä saatavin, terveyttä ja toimintakykyä koskevin tiedoin.

Osahankkeen päätavoite on tuottaa ajankohtainen kuva työstä, työoloista ja työkyvystä, selvittää sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ja työn välisiä yhteyksiä ja luoda niin edellytyksiä väestön työkyvyn kohentamiselle. Työtä ja työkykyä koskevan osan kohteina ovat erityisesti työkyvyn ulottuvuudet, pätkätyö, tietotyö ja osaeläkkeellä olevien työkyky sekä nuorten aikuisten työkyky. Työn ja työkyvyn sekä sairauksien välisiä riippuvuuksia tutkitaan erityisesti henkilöillä, joilla on eri tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, mielenterveysongelmia ja verenkiertoelinten sairauksia. Mielenterveyttä käsittelevä osa koskee myös työuupumusta ja sen suhdetta muihin mielenterveysongelmiin.

Työtä ja työoloja koskevat tulokset esitetään kahdessa perusraportissa ja kolmannessa nuorten aikuisten terveyttä ja työkykyä koskevassa osaraportissa. Aihepiiristä kirjoitetaan useita artikkeleita ja siitä valmistuu väitöskirjoja.

Hankkeen vastuuhenkilö
Arpo Aromaa

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Koulutus ja työtyytyväisyys tukevat työkykyä

2010-12-01 00:00:00.0

Hyvä koulutustausta liittyy kaikenikäisten naisten ja miesten työkykyyn. Koulutustason ja työkyvyn yhteys on selvä jopa vanhimmassa 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Hyvä koulutustaso vähentää monia työhön liittyviä työkyvyttömyyden riskejä ja lisää työkyvyn ylläpitämisen mahdollisuuksia. Voidaan olettaa, että koulutustason kohoamisen ansiosta väestön työkyky jatkaa kohenemistaan.
 
Tämä kävi ilmi Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa -hankkeessa.  Sen toteuttivat ja rahoittivat Kansanterveyslaitoksen johdolla Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Kuntien eläkevakuutus, Stakes, Tilastokeskus, Työterveyslaitos, UKK-insituutti ja Työsuojelurahasto. Mukana oli myös monia yliopistoja.
 
Tutkimus hyödynsi maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista valtakunnallista Terveys 2000 -aineistoa. Se tuotti monipuoliset tiedot työstä, terveydestä, toiminta- ja työkyvystä sekä näiden välisistä yhteyksistä 30 vuotta täyttäneessä väestössä.
 
Erityisesti tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, mitä työelämän keskeiset toimijat voivat tehdä kansalaisten työkyvyn parantamiseksi.
 
Työikäisen väestön itse arvioitu työkyky kohentui 1970-luvun lopusta 2000-luvun alkuun. Myönteinen kehitys kytkeytyi juuri väestön koulutustason muutoksiin.
 
Tutkimuksessa korostui myös työtyytyväisyyden merkitys.  Myönteinen suhtautuminen työhön, motivoituneisuus ja innostus sekä vahva ammatillinen itsetunto liittyvät hyvään työkykyyn. Motivoituneet luottavat myös muita useammin pystyvänsä terveytensä puolesta vielä jatkamaan työssä.
 
Tule-sairauksia ja mielenterveysongelmia

 
Vaikka moneen työhön liittyy nykyisinkin terveyttä vaarantavia tekijöitä, työllä on tutkimuksen mukaan kiistatta myös myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Työ, joka kuormittaa fyysisesti vain vähän ja jossa olosuhteet ovat suotuisat ja turvalliset, pitää jo sinänsä yllä hyvää terveyttä.
 
Tulokset osoittavat, että epäedulliset työhön liittyvät tekijät aiheuttavat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistön (tule) ongelmia sekä mielenterveyden oireita työuupumuksesta vakaviin masennusoireisiin.
 
Työhön liittyvä liiallinen tai virheellinen kuormitus lisää selkäkivun, iskiasoireyhtymän, niska-hartiaoireyhtymän, olkapään, kyynärpään ja ranteen seudun rasitussairauksien sekä polven ja lonkan nivelrikon vaaraa.
 
Siksi tuki- ja liikuntaelinten terveyden edistämisen yhden painopisteen on oltava työikäiseen väestöön, työympäristöön ja työelämään kohdistuvissa toimissa. Jokaiselle työntekijälle pitäisi turvata työpisteen, työkalujen ja työmenetelmien riittävä ergonomia ja sitä varten asiantuntijan apua.
 
Työuupumus on hälytysmerkki
 
Tutkimuksen mukaan työuupumus työpaikoilla on hälytysmerkki, joka viittaa terveydelle ja työkyvylle haitalliseen työkuormitukseen.
 
Työuupumuksen ehkäisemiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi työoloihin on tarvittaessa tartuttava hanakasti ja kehitettävä niitä terveyttä edistävään suuntaan.
 
Työikäisiä psyykkisesti kuormittuneita potilaita tutkittaessa pitäisi ottaa huomioon sekä työuupumuksen että sairauksien mahdollisuus.
 
Jotta saavutettaisiin kansallinen tavoite työurien pidentämisestä ja jotta työuupumusta voitaisiin ehkäistä, on tärkeää sopeuttaa työ työntekijän voimavarojen mukaiseksi.
      
Pysyvää toipumista vakavasta työuupumuksesta edistää hoidon lisäksi myös muutos niissä työolosuhteissa, joissa työuupumus on kehittynyt. Työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainottaminen tukee kestävää hyvinvointia, ja työolosuhteiden säännöllinen seuraaminen ja muokkaaminen ovat hyödyksi myös työuupumuksen ehkäisyssä.
 
Työuupumusta ei ole määritelty tautiluokituksissa sairaudeksi, mutta se voidaan liittää sairausdiagnoosiin terveyteen ja työkykyyn vaikuttaneena tekijänä. Tämä olisi suositeltavaa, jotta myös työoloihin kiinnitettäisiin huomiota, kun työuupumus todetaan. Toisaalta työuupumuksen ja masennuksen taustalta olisi muistettava etsiä myös muuhun elämänpiiriin liittyviä tekijöitä.
 
Sosioekonomiset mielenterveyserot suuria

 
Tutkimustulosten mukaan sosioekonomiset mielenterveyserot ovat työssäkäyvien suomalaisten välillä suuria.
 
Pienituloiset työntekijät ovat riskiryhmä, ja he tarvitsevat mielenterveyttä edistäviä ja sen ongelmia ehkäiseviä tukitoimia.
 
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota hoidon riittävään saatavuuteen, jos työssäkäyvällä on alkoholiongelma. Koska myös psykososiaalisilla tekijöillä on selvä yhteys mielenterveyden
häiriöihin, olisi tärkeätä, että psykososiaalisia työoloja arvioitaisiin työpaikoilla ja niiden kehittämiseen kiinnitettäisiin riittävästi huomiota ongelmien ehkäisemiseksi.
 
Työterveyshuollolle ja johdolle haasteita
 
Tutkijat korostavat, että kaikissa työympäristöissä voidaan saavuttaa terveydelle suotuisia tuloksia työterveyshuollon keinoin. Se edellyttää altisteiden ja tapaturmavaarojen vähentämistä tai poistamista.
 
Työterveyshuollon olisi myös kyettävä kehittämään työpaikan toimintatapoja ja ilmapiiriä, vaikka niiden katsotaan usein kuuluvan yksinomaan työnantajan tehtäviin.
 
Tavallista on, että psyykkinen kuormitus aiheutuu työpaikan toimintavoista, joita työnantaja voi monin keinoin säädellä – etenkin, jos työterveyshuolto tarjoaa tähän asiantuntija-apuaan.
 
Työterveyshuollon aktiivista otetta tarvitaan myös, kun tuetaan sairastuneen tai vammaisen henkilön jatkamista työssä. Työ ja työterveyshuolto yhdessä voivat edistää terveyttä myös tukemalla edullisia elintapoja ja vähentämällä kansantautien tunnettuja vaaratekijöitä.
 
Terveyden kannalta huonoihin työoloihin ja työtapoihin voidaan usein vaikuttaa olennaisesti organisaation ja sen johdon käytettävissä olevien keinoin. Johdon ymmärrystä näissä asioissa on edelleen lisättävä, mikä edellyttää koulutusta ja työterveyshuollon vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä.  Työpaikan mahdollisuuksia terveyden edistämisessä on tutkimuksen mukaan käytetty liian vähän.  

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa

Aromaa Arpo, Koskinen Seppo (toim.) Suomalaisten työ, työkyky ja terveys 2000-luvun alkaessa. Raportti 11/2010. Helsinki 2010. vISBN 978-952-245-245-0 (painettu) ISSN 1798-0070 (painettu) ISBN 978-952-245-246-7 (verkko) ISSN 1798-0089 (verkko)
103124Loppuraportti.pdf (1061.7 kt)


S. Heistaro (ed.): Methodology report. Health 2000 Survey. Publications of the National Public Health Institute B 26, 2008. http://www.terveys2000.fi/doc/methodologyrep.pdf

A. Aromaa, S. Koskinen (eds.): Health and functional capacity in Finland. Baseline results of the Health 2000 Health Examination Survey. Publications of the National Public Health Institute B12, 2004. http://www.terveys2000.fi/julkaisut/baseline.pdf

 

Extensive Survey of Finns’ Health, Work Ability and Well-Being at Work at the Start of the 2000s

The Health 2000 Project studied the work, work ability and health of the entire Finnish population aged 30 years and over by interviews, questionnaire surveys and comprehensive health examinations. The project covered a wide spectrum of aspects of health and illness and their determinants, functional status and the need for and access to care, help and rehabilitation.

A comparison with the findings of the Mini-Finland Survey, which was carried out in 1978—1980, indicated substantial improvement in self-assessed work ability over two decades. The change was especially marked among women in the 45 to 54 age group and among men in the 45 to 64 age group.

There was a significant correlation between educational level and work ability; this is true even in the 65 to 74 age group. High educational level reduces many of the risk factors for work disability and improves the prospects of maintaining good work ability. With the rising general level of education, it can be assumed that the work ability of the Finnish population will continue improving.

The results showed that adverse work-related factors above all cause musculoskeletal problems and mental health effects ranging from burnout to serious depressive illness. Job burnout is an alarm signal which suggests that a person’s work strain has reached a point where health and work ability are compromised. There are great differences among Finns in mental health according socioeconomic status. This study confirmed that low-income people are at risk in this respect and should be targets for support measures promoting mental health and preventing mental illness.

In general, the study found the following groups to be at risk in terms of work ability: people with a low level of education, agricultural workers, part-time employees, unemployed people, men who are living alone, widows and the oldest employed women. The long-term unemployed, in particular, tend to have lower work ability than those who have a job. The work ability of people with a family is better than that of people who live alone.

Positive health effects can be attained in any work environment by the efforts of the occupational health service. In addition, working conditions and practices that impact adversely on health can often be effectively addressed by measures at the disposal of the work organisation and its management.

Despite the fact that many jobs are still associated with health hazards, work also has undeniable positive health effects. Good practices and good, warm and decent management and humane leadership are conducive to good work outcome and good health.

Ageing of the population poses new challenges for promotion of work ability. There is an increasing number of people in the final stages of their working life; the individual resources of aging employees need to be supported and job characteristics, working cultures and age attitudes attended to if satisfactory work ability is to be maintained.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaKansanterveyslaitos
  • ToteuttajaKansanterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Arpo Aromaa
    020 610 8770
    arpo.aromaa@thl.fi
  • Toteutusaika
  • 2003-01-01 00:00:00.0 - 2006-03-01 00:00:00.0
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 2010-06-30 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2003-05-19 00:00:00.0
    160000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 1860280.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2010-06-09 00:00:00.0

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.1. työterveyteen vaikuttavat tekijät