103350 Tutkimus

Kosminen ja UV-säteily lentoemäntien ammattialtisteina

Kosminen ja UV-säteily lentoemäntien ammattialtisteina

10.11.2003

Matkustamohenkilökunnan reittikirjanpitoa ei ole ennen 90-lukua aiemmalta ajalta. Tämä vaikeuttaa retrospektiivistä kosmisen säteilyn altistumisarviointia. Kosmisen säteilyn määrää koskevan annosarvioinnin toteuttaminen vaatii lentoyhtiöiden reittijakauman kartoittamista eri vuosina. Tietoja käytetään pohjoismaisen yhteistutkimuksen analysointiin, minkä vuoksi tiedot kerätään eri lentoyhtiöiltä (Finnair, SAS, Icelandair). Lentohenkilöstön syöpävaaraa koskevissa tutkimuksissa ei ole saatu kiistatonta näyttöä kosmisen säteilyn aiheuttamasta syöpävaaran suurenemisesta. Ihosyövän osalta ilmaantuvuustutkimusten tulokset ovat yhdenmukaisia eli osoittavat muuta väestöä suuremman riskin. UV-säteily aiheuttaa 80-90% ihosyövistä eli on ilmeinen ehdokas ihosyöpäriskin selittäjäksi. Työssään lentohenkilöstö ei kuitenkaan altistu UV-säteilylle, vaan altistuminen tapahtuu ilmeisesti työn luontoisetuihin kuuluvien ilmaisten etelän matkojen kautta. Tästä ei kuitenkaan ole empiiristä näyttöä. Ionisoivan säteilyn vaikutusta ei voi kokonaan sulkea pois, sillä mm. sädehoidon on tutkimuksissa osoitettu suurentavan ihosyövän riskiä. Suomalaisille lentoemännille ja satunnaisotannalla valituille vertailuhenkilöille tehdään postikysely, jossa selvitetään UV-altistusta. Tätä varten kerätään tiedot etelänmatkojen määristä eri aikoina, ihon palamiskerroista, aurinkosuojavoiteiden käytöstä ja solariumkäynneistä. Samalla selvitetään ihotyyppi ja melanooman sukuanamneesi.

Hankkeen vastuuhenkilö
Anssi Auvinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

LENTOHENKILÖSTÖN SÄTEILYRISKIT ARVIOITAVINA

7.5.2007

Säteilyturvakeskuksen hankkeessa on kerätty yksityiskohtaista tietoa, joka selventää ultaraviolettisäteilyn, kosmisen säteilyn ja sekoittavien tekijöiden merkitystä ihosyövän synnyssä. Tutkimusjoukkona on lentokoneiden matkustamohenkilöstö. Työsuojelurahasto on tukenut tutkimus- ja kehityshanketta.

Lentohenkilöstö altistuu työssään kosmiselle säteilylle ja heidät on luokiteltu säteilytyöntekijöiksi 1990-luvulta alkaen. Lentohenkilöstöllä on muuta väestöä suurempi ihosyöpävaara, mutta sen yhteys suoraan ammatilliseen altistumiseen on avoin.

Kosmisen säteilyn määrän annosarviointi vaatii lentoyhtiöiden reittijakauman kartoittamista. Tietoja käytetään pohjoismaisen yhteistutkimuksen analyysiin. Tiedot oli määrä kerätä Finnairilta, SAS:ltä ja Icelandairilta. Tietojen saannissa oli ongelmia, eikä koko aineistoa ole analysoitu loppuraportissa.

Keskimääräinen vuosittainen säteilyannos laskettavissa


Reittijakauma kartoitettiin lentoyhtiöiden aikatauluista vuosina1960–1995. Reittitiedot on kerätty matriisiksi kyseisiltä vuosilta viiden vuoden välein ja jokaiselle matriisin reitille on laskettu kosmisen säteilyn annos EPCARD-ohjelmistolla, saksalainen GSF oli yhteistyökumppanina. Lisäksi lentoyhtiöistä hankittiin lentohenkilöstön määrätiedot ja lentohenkilöstön määrä yhdellä lennolla.

Yhdistämällä reittikohtaiset annokset lentohenkilöstön määriin eri aikoina, saadaan laskettua keskimääräinen yksilön vuosiannos. Ainakin Finnairilta oli saatavilla henkilön työuran aloitus- ja lopetusajat, joten heiltä voitiin laskea koko työuran annos.

Suomalaisille lentoemännille ja satunnaisotannalla valituille vertailuhenkilöille tehtiin postikysely, jossa selvitettiin uv-altistusta. Tätä varten kerättiin tiedot etelänmatkojen määristä eri aikoina, ihon palamiskerroista, aurinkosuojavoiden käytöstä ja solariumkäynneistä. Samalla selvitettiin ihotyyppi ja melanooman sukuanamneesi. Suomen syöpärekisteristä kerättiin tiedot ihosyövistä.

Lentäminen yleistynyt, säteilyannokset kasvaneet


Vuonna 1960 suomalaista lentohenkilöstöä arvioitiin olevan 70, mutta 1995 jo 1 250. Lentohenkilöstön määrä koneessa on vaihdellut suuresti. Vuonna 1960 DC3-koneessa lennolla oli vain yksi matkustamohenkilöstön työntekijä, mutta 1990-luvulla DC10-koneissa 12 työntekijää matkustamossa.

Keskimääräinen laskettu kosmisen säteilyn annos oli Finnairin työntekijällä 0,71 millisievertiä (mSv) vuonna 1960, mutta 2,07 mSv vuonna 1995. Annos suureni selvimmin, kun suihkukoneiden osuus kasvoi lentoliikenteessä 1970-luvulta 1980-luvulle.

Yhdistämällä vuosittainen säteilyannos työuran kestoon, voitiin Finnairin työntekijöille laskea koko uralla kertynyt annos. Esimerkiksi 20 vuoden työura, joka alkoi vuonna 1975 ja päättyi 1995, kerrytti 36,26 mSv säteilyannoksen.

Syöpärekisteristä on saatu ihosyöpätiedot suomalaisesta aineistosta, mutta analyysi on vielä kesken. Lopullisessa aineistossa lentohenkilöstöllä oli seitsemän melanoomaa, 19 basalioomaa ja yksi okasolusyöpä. Uudenmaan verrokeilla oli neljä melanoomaa ja viisi basalioomaa sekä koko Suomen verrokeilla yksi melanooma ja kuusi basalioomaa.

Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli lentohenkilöstöllä 54, koko Suomen verrokeilla 48 ja Uudenmaan verrokeilla 53.

Myös vapaa-ajan auringonotto tarkasteltavana


Alustavasti tutkijat toteavat, että UV-käyttäytymisessä ryhmät erosivat toisistaan hieman. Lentohenkilöstöstä 57 prosenttia ilmoitti joskus käyttäneensä solariumia, Uudenmaan verrokeista 47 ja koko Suomen verrokeista 42 prosenttia.

Lapsuudessa yli 20 palamiskertaa ilmoitti Uudenmaan verrokeista 68 prosenttia, mutta lentohenkilöstöstä ja koko Suomen verrokeista 49 prosenttia.

Jos ihosyöpävaara johtuu vapaa-aikana saadusta UV-altistuksesta, tiedottaminen on tärkeä vaikutuskeino. Lisäksi yhdellä ammattiryhmällä osoitetun syöpäriskin syiden tunnistaminen on tärkeää ammattitautipäätösten kannalta.

Tulokset julkaistaan kansainvälisissä lehdissä. Lisäksi tuloksista kerrotaan ainakin tiedotteella työntekijäryhmille ja työnantajille. Aiemmista tuloksista on tiedotettu Finnairin sisäisessä lehdessä.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Kosminen ja UV-säteily lentoemäntien ammattialtisteina

Kojo Katja. 2013. Occupational cosmic radiation exposure and cancer in airline cabin crew. STUK A-257. ISBN 978-952-478-783-3 (print) ISBN 978-952-478-787-1 (pdf) ISSN 0781-1705. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1290. ISBN 978-951-44-9070-5 (pdf) ISSN 1456-954X http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9070-5

105401Loppurarportti_stuk-a257_Kojo_väitös_Final_web.pdf (2264.7 kt)

Hanketiedot

  • HakijaSäteilyturvakeskus
  • ToteuttajaSäteilyturvakeskus
  • Lisätietoja
  • Anssi Auvinen
    (03) 2156 883
    (03) 21 56 057
  • Toteutusaika
  • 1.4.2004 - 31.12.2004
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 10.11.2003
    36 500 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 172 200 euroa
  • Tulokset valmistuneet 24.1.2006

Aiheluokitus