103375 Tutkimus

Arviointitutkimus oppimistilojen rakentamiseksi KARTUKE -projektissa, akronyymi AURORA

Arviointitutkimus oppimistilojen rakentamiseksi KARTUKE -projektissa, akronyymi AURORA

AURORAn tehtävänä on arviointitutkimuksen keinoin tukea KARTUKE-hankkeen tulosten hyödyntämistä ja kuntien oppimisverkostojen kehittämistä. AURORAn keskiöön sijoittuu KARTUKE–projektien ja kuntien välisten ”oppimistilojen” edistäminen, oppimistila (learning space) ymmärrettynä monipuolisena organisaatio- ja verkosto-oppimista edistävänä toimintana. Tavoitteena on: 1) kartoittaa Kartukkeen tuloksellisuusverkoston oppimistiloja sekä tutkia sen kautta välitettävien toimintamallien, tasapainotetun mittariston ja strategisen henkilöstöjohtamisen leviämistä ja käyttöönottoa kuntakentässä; 2) kehittää ja kokeilla uusia välineitä ja toimintamalleja oppimistilojen toimivuuden parantamiseksi. Sovellettavat menetelmät: AURORAn keskeinen oppimistilojen kehittämisen metodi on osallistuminen hankkeiden omiin ja yhteisiin työpajoihin ja tuloksellisuusverkoston työkonferensseihin, joiden työskentelyä organisoidaan ns. 360-asteen lähestymistapaa soveltaen. Saman periaatteen mukaisia välineitä kehitetään myös hankkeiden itsearvioinnin ja raportoinnin tarpeisiin. Kysely suunnataan KARTUKE–verkostoissa mukana oleville kunnille sekä vastaavan suuruiselle joukolle verrokkikuntia ja kuntayhtymiä. Tasapainotetun mittariston ja strategisen henkilöstöjohtamisen osalta analyysiä syvennetään paikkakuntakohtaisten case-tutkimusten avulla. Lisäksi AURORAssa hyödynnetään tutkimusverkoston ja muiden tutkimusten ja arviointien tuloksia, kyselyjä ja julkaisuja sitä mukaa kun niitä ilmestyy.

Hankkeen vastuuhenkilö
Robert Arnkil

Aineistoa Materials-välilehdellä.

KUNTIEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT SAATAVA ESIIN

19.2.2007

Aurora-hanke suosittaa kunnille uusia menetelmiä, jotta kuntien hyviä käytäntöjä saisi levitettyä. Levitystyötä edistäisivät parhaimmin nykyistä monipuolisemmat tutkimuksen ja käytännön yhteydet. Tiedonhankinnan rinnalle tarvitaan lisää kontekstilähtöisiä sovelluksia ja toimintatutkimusta. Hyviä käytäntöjä ja niitä tukeva tutkimus edellyttävät investointeja hyvien käytäntöjen raportointiin. Työsuojelurahasto rahoitti Auroraa – Arviointitutkimus oppimistilojen rakentamiseksi ja kehittämiseksi Kartuke-hankkeessa.

Aurora on Sosiaalikehitys Oy:n tekemä arviointitutkimus. Tutkittavana on Kartuke-ohjelman tulosten hyödyntäminen ja kuntien oppimisverkoston kehitys.

Aurorassa keskityttiin niin sanottujen oppimistilojen edistämiseen kuntien välillä. Hankkeessa kartoitettiin Kartuke-oppimistilat ja kehitettiin uusien oppimistilojen toimivuutta parantavia välineitä ja toimintamalleja. Lisäksi tutkittiin Kartukkeen kautta välitettäviä toimintamalleja eli tasapainoitetun mittariston (Balanced Scorecard – BSC), strategisen henkilöstöjohtamisen ja realistisen arvioinnin käyttöönottoa kunnissa.

Sekä Aurora- että Kartuke-hankkeissa korostetaan henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen tärkeyttä, kun arvioidaan kuntien tuloksellisuutta.

Kuntien tuloksellisuutta arvioimassa


Kartuke oli laaja vuosina 2002–2004 toteutettu tutkimus- ja kenttäohjelma. Työsuojelurahasto rahoitti Kartuke-ohjelmakokonaisuutta eri rahoitusmuodoin yli 900 000 eurolla. Ohjelman tarkoitus oli kehittää kuntien tuloksellisuusarviointia tutkimuksen tuella. Hankkeeseen osallistuivat Joensuun, Kuopion, Lapin ja Tampereen yliopistot sekä useat kunnat.

Kartuke-hanke sai kahdenlaisia hyviä tuloksia. Ensiksi saatiin tietoa tuloksellisuusmenetelmistä, henkilöstöstrategioista ja arviointimenetelmistä. Tulokset näkyvät tutkimustietona, tapausraportteina, artikkeleina ja tilapäisinä projektiorganisaatioina. Toisen asteen tulokset näkyvät uutena toimintakykynä kunnissa ja niiden verkostoissa, tiedeyhteisö mukaan lukien.

Sekä Kartuke - että Aurora-hankkeissa päädyttiin korostamaan henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeyttä tuloksellisuusarvioinnin käyttöönotossa ja kehittämisessä.

Aurora-tulosten mukaan Kartuke-hankkeet osallistuttivat henkilöstöä tyypillisesti enemmän kuin sitä edeltäneet kehittämishankkeet.

Kunnissa arvostetaan johdon palavereja, ei tiedotustilaisuuksia


Kuntien edustajat arvostivat toimialan johdon ja esimiesten palavereja parhaiksi paikoiksi keskustella tuloksellisuusarvioinnista. Muita hyviä keskustelutilaisuuksia kuntien edustajien mielestä oli luottamushenkilöiden ja johtoryhmän välillä sekä kehityskeskusteluissa ja työpaikkakokouksissa.

Perinteisiä foorumeja, kuten tiedotustilaisuuksia, koulutuksia ja eri henkilöstöryhmien yhteispalavereita ei arvostettu hyviksi paikoiksi keskustella tuloksellisuusarvioinnista.

Kartuke-hankkeessa yhdisteltiin johtamismalleja ja eri järjestelmiä. Tämän myötä kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota kunnan henkilöstön voimavaroihin ja johtamiskäytäntöihin.

Tyytyväisimpiä kunnissa on oltu työyhteisöjen nykytilassa yhteistoiminnan toteutumiseen, työpaikan kehittämistyöhön osallistumiseen ja kehityskeskusteluihin.

Tätä vastoin arviointitietoon pohjautuvaan työn tuloksista palkitseminen ei kuntien edustajien mukaan onnistunut, ei myöskään koulutus, jota tarjotaan kunnissa käyttöön otettaviin malleihin perehtymiseksi.

Mallikunnat näyttävät mallia


Auroran mukaan kunnat voi jakaa neljään ryhmään Kartukkeen ja BSC:n käyttöönoton mukaisesti.

Tuloksellisuusarvioinnin myötä parhaimmin kehittyivät kunnat, joissa käytettiin sekä Kartuke-ohjelmaa että BSC-mallia. Vähiten edistyivät Kartuketta tuntemattomat ja BSC-mallia käyttämättömät kunnat. Näiden käyttöönoton myötä kehittäminen aktivoitui kunnissa.

Myös tuloksellisuusarviointi parantui monin tavoin: Esimerkiksi toiminnan seurausten pohdinta lisääntyi sekä toiminta- ja taloussuunnittelu ja raportointi- ja seurantakäytännöt kehittyivät.

Lisäksi Kartuke- ja BSC-kunnissa tunnettiin tyytyväisyyttä omaan ja työyhteisön toimintaan vaikuttaviin kehityskeskusteluihin tavallisemmin kuin muissa kunnissa. Sama pätee strategioiden konkreettisuuteen suhteessa organisaation tavoitteisiin sekä kunnassa järjestettävään uusiin malleihin perehdyttävään koulutukseen.

Auroran tulokset vahvistavat aiempia tuloksia, joiden perusteella henkilöstön tilaan vaikuttava kehittäminen kannattaa kunnissa.
Niissä kunnissa, joissa on pidetty kehittämishankkeiden määrää liiallisena, on arvioitu kehittämishankkeiden vaikutukset työyhteisöön myönteisemmiksi.

Kartuke oli monin tavoin tärkeä askel kuntien kehittämistyössä, ja sen tulosten käsittely on edelleen käynnissä. Auroran olennaisin sanoma on se, että kuntien ja muiden kuntatoimijoiden keskinäistä hyvien käytäntöjen oppimista pitäisi monin tavoin vahvistaa. Myös tutkimuksen ja käytännön työn kehittämisen vuoropuhelussa tarvitaan uusia askelia.

Vertaisoppimista syytä tukea


Olennainen elementti olisi vertaisoppimisen vahvistaminen, jota tuettaisiin tutkimuksella ja oppimismenetelmien kehittämisellä. Tätä tarvetta on omiaan vahvistamaan edessä oleva kuntien rakenteen ja palvelujen muutos, joka nostaa muun muassa seudullisuutta.

Vertaisoppimisen tehostamisella voisi kuroa umpeen vallitsevaa kehittämiskuilua kehittämiseen osallistuvien ja osallistumattomien kuntien välillä.

Aurorassa kehitettiin 360 asteen vertaisoppimisen opas kuntien kehittäjille. Tarkoitus on saada onnistunut toiminta pysyväksi.
Testatussa menetelmässä hyväksi määritellään käytäntö, joka on kaikilla seuraavalla viidellä ulottuvuudella riittävän hyvä.

Toiminnan tuloksellisuutta on katsottava kansalaisen tai asiakkaan kannalta, esimerkiksi hänen osallistumisestaan. Toinen ulottuvuus on horisontaalinen verkottuminen, oppiminen ja kilpailu. Kolmanneksi katsotaan johtamista ja hallintoa, neljänneksi hankkeen sisäistä vuorovaikutusta ja viidenneksi aiemman kokemuksen tai tiedon hyödyntämistä.

Aurorasta kolmenlaiset suositukset


Aurora suosittaa kolmea vaihetta: Ensiksi tarvitaan uusia askelia, menetelmiä ja resursseja sekä kuntien välille että laajemmin. Samaa suositellaan kuntien sisäiseen vertaisoppimiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Edellä mainitun tukeminen vaatii monipuolistamaan tutkimuksen ja käytännön työn yhteyksiä. Perinteisen tiedonhankintatutkimuksen rinnalle tarvitaan lisää kontekstilähtöisiä ja toimintatutkimuksellisia sovelluksia.

Kahta edellistä tukemaan tarvitaan investointeja. Kuntien vertaisoppimista tukisi oppimisen infrastruktuurin kehittäminen hyvien käytäntöjen raportoinnilla ja aktiivisilla tapauspankeilla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Arnkil Robert, Pitkänen Sari, Rissanen Pekka (2006). Oppimistiloja ja rajanylityksiä. KARTUKE-tutkimus- ja kehittämisohjelman arviointi oppimis- ja kehittämistoiminnan näkökulmasta. AURORA-hankkeen loppuraportti. Acta nro 185. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. 299 sivua. ISBN 952-213-157-1.

Tilaukset:
Kuntaliiton julkaisumyynti, puh. (09) 771 2199, faksi (09) 771 2331, julkaisumyynti@kuntaliitto.fi tilausnumero 509148

Evaluation of the Outcome of a Finnish Local Government Performance Evaluation Project

The purpose of the AURORA Project was to promote the utilisation of the results of an extensive research and development programme aimed at developing research-based evaluation of local government performance. Known as the KARTUKE Programme, this endeavour focused on studies and development of the application of a Balanced Scorecard (BSC), strategic human resource management and realistic assessments in the municipal sector. In addition to supporting adoption of the recommendations of the KARTUKE Programme, the AURORA Project also sought to develop local learning networks and promote intermunicipal ‘learning rooms’.

According to the results of AURORA, the various KARTUKE projects have succeeded better in engaging staff than previous development projects. Within the framework of KARTUKE, efforts have been made to co-ordinate management models and systems, with more attention being paid to local personnel resources and management practices.

AURORA indicated that local authorities can be divided into four categories according to their position regarding the introduction of KARTUKE and Balanced Scorecards. Greatest improvement in local government performance was shown by those local authorities in which KARTUKE and the BSC model were implemented, whereas changes were very scarce in the ones that did not master the KARTUKE Programme or use the BSC. In the former, more emphasis is now placed on analysing the effects of operations, and progress has simultaneously been made in operative and financial planning as well as in reporting and follow-up practices. Local authorities using the KARTUKE and BSC models have also observed greater staff satisfaction with personal and working community development discussions. AURORA confirms previous results indicating that local authorities benefit from development measures that improve the position of the staff.

The most essential message conveyed by AURORA is that more emphasis should be placed on mutual learning of best practice in local authorities and other parties engaged in local issues. New measures must also be aimed at enhancing dialogue between research and development efforts and practical work. More effective peer learning might also be the key to narrowing the gap between the local authorities implementing and those not implementing development programmes.

There are three main recommendations derived from the AURORA Project:
- New measures, methods and resources are essential in order to spread the idea of peer learning and best practice within and among local authorities and their partners.
- To reach this objective, more diverse interplay between research and practical work is needed. In addition to traditional research-based procurement of data, there is a demand for applications that are context-based and focused on operational studies.
- An infrastructure supporting peer learning in local authorities must be promoted by improved dissemination of best practice and pertinent ‘case banks’.

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaSosiaalikehitys Oy
  • ToteuttajaSosiaalikehitys Oy
  • Lisätietoja
  • Robert Arnkil
    (03) 628 1529
    (03) 612 1262
  • Toteutusaika
  • 1.1.2004 - 1.12.2005
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.12.2003
    80 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 112 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 23.1.2007

Aiheluokitus