104029 Stipendi

Unenaikaiset hengityshäiriöt ja suoriutuminen tietokonepohjaisissa tarkkaavaisuustesteissä -käsikirjoitus

Ammattiliikenteen työntekijöiden terveydestä huolehtivilla työterveyshuolloilla on erityinen tarve tunnistaa päiväväsyneet työntekijät. Työterveyslaitoksella toteutettiin vuosina 1997-2001 Työsuojelurahaston tukema laaja tutkimus (Työntekijän psykofyysinen toimintakyky vaativissa liikennetehtävissä VR-osakeyhtiössä: VR-Yhtymä Oy:n työterveyshuollon terveystarkastusten kehittämisprojekti; 95263 ja 97028). Hieman vajaan 300 työntekijän tutkimusaineistossa oli lähes 100 henkilöä, joilla oli eriasteisia uneanaikaisia hengityshäiriöitä. Vakavin unenaikainen hengityshäiriö on uniapneasairaus, johon tiedetään liittyvän toimintakyvyn heikentymistä. Tavallisempia ovat lievät hengityshäiriöt, joiden mahdollisesti aiheuttamat toimintakyvyn muutokset ovat huonommin tunnettuja. Hankkeessa käytettiin useita neuropsykologisia menetelmiä toimintakyvyn arviointiin ja tietokonetestejä tarkkaavaisuuden ylläpidon ja tiedonkäsittelyn nopeuden arviointiin. Tässä hankkeessa raportoidaan yksityiskohtaisesti hengityshäiriöisten työntekijöiden tietokonetestien tulokset. Tulokset korreloidaan muihin terveystietoihin sekä objektiivisiin ja subjektiivisiin vireystilamittareihin. Hankkeessa selvitetään heikon suoriutumisen yhteys hengityshäiriön vakavuuteen ja muihin terveysriskeihin sekä arvioidaan tietokoneohjelmiston herkkyyttä tunnistaa päiväväsyneet työntekijät.

Hankkeen vastuuhenkilö
Ritva Akila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

AMMATTILIIKENTEEN TYÖTERVEYSHUOLLOLLA HAASTEENA VÄSYMYS

Ammattiliikenteessä yksi keskeinen vaaraa aiheuttava riskitekijä on väsymys ja sen vaikutus toimintakykyyn. Väsymys voi liittyä vuorotyöhön ja epäsäännöllisiin työaikoihin mutta myös liikenneturvallisuustyössä toimivien henkilöiden sairauksiin, ilmenee johtava psykologi Ritva Akilan tutkimuksen mukaan.

Uniapnea on yöllinen hengityshäiriö, johon liittyy voimakastakin päiväväsymystä. Väsyneen on vaikea ylläpitää tarkkaavaisuuttaan. Lievempiä yöllisiä hengityshäiriöitä voi olla vaikea tunnistaa, koska henkilö ei välttämättä koe poikkeavaa väsymystä. Väsymyksen puuttumisesta huolimatta toimintakyky tarkkaavaisuutta vaativissa tilanteissa voi olla heikentynyt. Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumisen ja yöllisten hengityshäiriöiden esiintymisen on osoitettu olevan yhteydessä toisiinsa, joten ns. metabolisen oireyhtymän tunnistamisen yhteydessä on tarpeen arvioida myös yöllisten hengityshäiriöiden mahdollisuutta.

Tutkimus on osatyö Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshankkeessa 97028: Työntekijän psykofyysinen toimintakyky vaativissa liikenneturvallisuustehtävissä VR-osakeyhtiössä. Hanke oli Työterveyslaitoksen ja VR Osakeyhtiön yhteishanke, jonka tavoitteena oli kehittää työterveyshuollon terveystarkastuksia VR Osakeyhtiössä.

Tässä osatutkimuksessa selvitettiin yöllisistä hengityshäiriöistä kärsivien liikenneturvallisuustyötä tekevien ammattilaisten suoriutumista tietokoneperustaisessa tarkkaavaisuuden ylläpitoa vaativissa tehtävissä.

Veturinkuljettajat ja liikenneohjaajat tutkimuksen kohteena


Tutkimusjoukko oli 230 VR Osakeyhtiön palveluksessa työskentelevää miespuolista veturinkuljettajaa ja liikenneohjaajaa. He olivat keskimäärin 43-vuotiaita. Tutkimukseen osallistujista kenelläkään ei ollut yöllisen hengityshäiriön tai uniapnean diagnoosia. Yöllinen unihäiriö tunnistettiin laajan unipolygrafian avulla. Poikkeavan päiväaikaisen väsymyksen toteaminen tehtiin Maintenance of Wakefulness Testillä (MWT).
Tutkimushenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään yöllisen hengityshäiriön vakavuutta ilmaisevan apnea-hypopnea -indeksin perusteella. Apnea-hypopnea-indeksi eli AHI kuvaa vajaahengitysten/hengityskatkosten lukumäärä tunnissa. Vertailuryhmän henkilöillä, joilla ei ollut yöllistä hengityshäiriötä (n=136), AHI on alle 5, lievässä yöllisessä hengityshäiriössä AHI vaihtelee välillä 5-15 (n=68), ja keskivaikeassa/vaikeassa yöllisessä hengityshäiriössä AHI on yli 15 (n=26). Tutkimusjoukon henkilöt eivät olleet poikkeavan väsyneitä, ryhmien keskiarvotulokset MWT:ssä olivat kaikki normaalirajoissa.

Merkittävistä yöllisistä hengityshäiriöistä kärsivien ryhmä olivat muita ryhmiä hieman iäkkäämpi ja käytettävissä olleista terveystiedoista kävi ilmi, että heidän verenpaineensa ja painoindeksinsä olivat korkeampia kuin muilla ryhmillä.

Miten tarkkaavaisuutta selvitettiin?


Tarkkaavaisuustehtävässä tutkittavalle esitettiin tietokoneen ruudulla kirjaimia yksi kerrallaan lyhyen ajan. Kolme kirjaimista oli ns. kohdekirjaimia, joihin piti reagoida näppäimen painalluksella. Muut kirjaimet piti jättää huomiotta. Tehtävän kesto oli 15 minuuttia.

Tutkimuksessa haluttiin erityisesti selvittää tarkkaavaisuuden ylläpitoa vaativan tehtävän laadun vaikutusta suoriutumiseen ja koettuun vireyteen. Pitkään jatkuvassa yksitoikkoisessa tehtävässä on aiempien tutkimustulosten valossa riski tarkkaavaisuuden herpaantumisiin ja suoritusten hidastumiseen. Koska liikenneturvallisuustyö voi nopeastikin vaihtua yksitoikkoisesta kiireiseen tilanteeseen, joka edellyttää tarkkaa reagointia sekä nopeata päätöksentekoa, on toimintakyvyn näkökulmasta tärkeätä selvittää hengityshäiriöistä kärsivien suorituskykyä kognitiivisesti vaativammassa tilanteessa. Tällaisia tutkimusasetelmia on julkaistu hyvin vähän.

Tehtävän ominaisuuksia vaihdeltiin niin, että tutkittaville luotiin kiireinen tilanne asettamalla kohdekirjainten osuus 45 %:iin ärsykkeistä, toinen versio samasta tehtävästä oli monotoninen valvontatilanne, jossa tapahtumia oli vähän, vain 15 % ärsykkeistä vaati reagointia. Suoriutumisesta selvitettiin hitaimpia reaktioita ja virheitä tehtävän eri vaiheissa (0-5 min tehtävän aloittamisesta, tehtävän keskivaiheilla 5-10 min kuluttua tehtävän aloittamisesta ja tehtävän loppupuolella, kun aloittamisesta oli kulunut 10-15 min). Virheet voivat olla joko tarkkaavaisuuden herpaantumisia niin, että ei reagoida kohdekirjaimeen ollenkaan tai sitten reagoidaan väärään, esimerkiksi ulkonäöltään samantapaiseen kirjaimeen (esim. M ja H).

Tehtävän laatu vaikutti suorituksiin ja kokemukseen tehtävän rasittavuudesta


Monotonisessa tarkkaavaisuuden ylläpitotehtävässä kolmen ryhmän välillä ei ollut suoriutumiseroja. Kiireisessä tehtävässä keskivaikeasta/vaikeasta yöllisestä hengityshäiriöstä kärsivien ryhmän suoriutuminen alkoi hidastua noin 5 minuutin kuluttua tehtävän alusta lähtien, ja hidastuminen voimistui viimeisen 5 minuutin aikana. Virheiden lukumäärissä ei ollut ryhmäeroja kummassakaan tehtävässä.

Kun tehtävän jälkeen tiedusteltiin koettua vireystilaa, kokivat molemmat yöllisistä
hengityskatkoksista kärsivien ryhmät kiireisen tehtävän tekemisen väsyttäväksi. Tämä tulos on mielenkiintoinen, ja se voi kuvastaa vaativan tehtävän aiheuttamaa uupumusta, joka syntyy ylimääräisestä ponnistelusta virheettömään suoritukseen pyrittäessä.

Tulosten käytännön merkitystä arvioitaessa on toisaalta huomioitava, että ryhmien väliset erot olivat melko pieniä. Toisaalta on huomioitava, että melko lyhytkestoiset tehtävät tehtiin päiväsaikaan, ja tutkimusta edelsi keskimäärin yli seitsemän tunnin yöuni unilaboratoriossa. Voidaan esittää oletus, että tutkimuksen löydökset voisivat olla turvallisuusriski työkyvyn näkökulmasta, jos yöllisestä hengityshäiriöstä kärsivällä henkilöllä on muita toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia, työtä tehtäisiin pitkäkestoisesti yöllä tai aamun varhaisina tunteina, jolloin vireystilan ylläpito on vaikeinta.

Suosituksia vireystilaongelmaisten tunnistamiseen ja heidän toimintakykynsä selvittämiseen:


Kun liikenneturvallisuustehtävissä toimivalla henkilöllä on metabolisen oireyhtymän kliinisiä merkkejä, suositellaan harkittavaksi tutkimuksia yöllisen hengityshäiriön selvittämiseksi ja poissulkemiseksi.

Kun liikenneturvallisuustehtävissä toimivalla henkilöllä on yöllisiä hengityshäiriöitä ja/tai metabolinen oireyhtymä, suositellaan toimintakyvyn selvittämisessä unen ja päiväaikaisen virkeyden objektiivisten tutkimusten lisäksi kognitiivista suoriutumisen arviointia.

Kun arvioidaan sellaisen henkilön työkykyä, jolla on yöllisiä hengityshäiriöitä mutta ei päiväaikaista väsymystä, olisi neuropsykologiseen tutkimukseen tarpeen liittää pitkähkö (vähintään 15 minuutin pituinen) tarkkaavaisuuden ylläpidon tehtävä, joka edellyttää tiedonkäsittelyä ja nopeassa tahdissa tapahtuvaa tiedon esittämistä ja vastaamista. Tällaisessa kognitiivisesti vaativammassa tehtävässä suoriutuminen antaa enemmän viitteitä toimintakyvystä kuin monotoninen tarkkaavaisuustehtävä, jossa epäonnistuminen lähinnä vain vahvistaa väsymyksestä johtuvan tarkkaavaisuuden ylläpitovaikeuden olemassaolon.

Teksti: Johtava psykologi Ritva Akila 8.5.2009

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaAkila Ritva
  • Lisätietoja
  • Ritva Akila
    (09) 4747 2373
  • Toteutusaika
  • 1.3.2004 - 1.9.2004
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.9.2004
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 9.2.2004
    3 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 9 460 euroa
  • Tulokset valmistuneet 14.5.2009

Aiheluokitus