104083 Tutkimus

Työperäisen allergian aiheuttajien tunnistaminen ja pitoisuuden määritys leipomoissa

Tavoitteet 1.Tunnistaa ja karakterisoida leipomotyöhön liittyvien kotimaisten viljojen pääallergeenit. Puhdistettuja allergeeneja käyttämällä parannetaan diagnostisten testien (ihopistotestit, altistustestit ja IgE vasta-ainetestit) luotettavuutta ja herkkyyttä. 2. Kehittää immunologisia määritysmenetelmiä ja niiden avulla määrittää eri allergeenien osuus vilja-allergian oireistossa. 3. Tutkia leipomoista kerättävistä pölynäytteistä spesifisten allergeenien pitoisuuksia, suhteuttaa tuloksia työhygieenisissä määrityksissä saatuihin allergeenitasoihin ja altistuneiden leipomotyöntekijöiden oireisiin. Menetelmät Proteomiikan ja allergisten potilaiden IgE-vasta-aineden avulla selvitetään viljojen pääallergeeneja. Relevantit allergeenit puhdistetaan ja niiden in vivo reaktiviteetti varmistetaan ihopistelytestillä valikoiduilla potilailla. Kiinnostaville vilja-allergeeneille tuotetaan spesifisiä vasta-aineita koe-eläimissä ja kehitetään allergeenispesifiset immunologiset määritysmenetelmät (ELISA-inhibitio). Leipomopölyn vilja-allergeenipitoisuudet määritetään ELISA-inhibitiolla, jolloin voidaan tulevaisuudessa asettaa työpaikoille tieteellisesti perustellut HTP -arvot kliinisesti tärkeille allergeeneille. Vuonna 2006 valmistuvat vilja-allergeenien karakterisointi ja työhygieenisissä mittauksissa tarvittavat immunologiset menetelmät. Tutkimusta jatketaan ulkopuolisella rahoituksella ja kokonaisuudessaan projekti loppuunsaatetaan vuonna 2008.

Hankkeen vastuuhenkilö
Harri Alenius

Aineistoa Materials-välilehdellä.

LEIPOMOALLERGIALLE UUSIA SYYLLISEHDOKKAITA

2.11.2007

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat löytäneet ja kuvanneet uusia leipurinastmalle tärkeitä allergeeneja. Tutkijat hajottivat jauhopölyä osiin ja tunnistivat niistä allergian aiheuttajia. Työsuojelurahasto on rahoittanut tutkimusta.

Leipomotyöntekijöiden työperäiset hengitystieallergioiden ja ammatti-ihotautien määrät eivät näytä laskevan kuten ammattitaudit yleensä. Jauhopöly on tärkein sairauksien syy. Työsuojelumääräyksin asetetut kokonaispitoisuusrajat eivät näytä riittävästi ehkäisevän altistusta.

Leipurinastma, joka oireilee myös allergisena nuhana, on tärkeä työperäinen sairaus. Varsinaisten leipomoiden lisäksi sitä tavataan myös myymälöissä, joissa päivittäin leivotaan tuoretta leipää. Syynä tautiin pidetään esimerkiksi vehnä-, ohra- tai soijajauhojen sisältämiä allergisoivia proteiineja.

Viljoista eniten allergioita leipomoissa


Allergian aiheuttajien proteiinit aiheuttavat valtaosan allergisista yliherkkyysreaktioista. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että leipomoteollisuudessa käytettävät homeperäiset entsyymit, kuten alfa-amylaasi ja ksylanaasi, ovat leipurinastman tärkeitä allergeeneja.

Leipomopöly koostuu kuitenkin valtaosin viljajauhoista. Viljat aiheuttavat Suomessa eniten hengitysteiden allergiaa leipomotyössä. Viljojen sisältämistä työterveydelle tärkeistä allergeeneistä leipomopölyssä tiedetään vain vähän. Siksi on tärkeää tunnistaa olennaiset allergeenit, ja niiden pitoisuudet on luotettavasti määritettävä pölynäytteistä.

Työterveyslaitos on nyt tunnistanut kotimaisten viljojen – vehnä, ruis, kaura, ohra – pääallergeenit leipomotyössä. Puhdistettuja allergeeneja käyttämällä parannetaan diagnostisten testien, kuten ihopisto-, altistus- ja vasta-ainetestien, luotettavuutta ja herkkyyttä.

Uusia vehnäallergeenejä tunnistettiin


Suurin osa vehnäallergeeneista näyttää esiintyvän, kun kasvi puolustautuu tuholaisia vastaan.

Taumatiinin kaltaisen proteiinin, II-luokan kitinaasin ja ksynalaasi-inhibiittoriproteiinin ei ole aiemmin havaittu toimivan allergeeneina leipurinastmapotilailla.

Tutkimuksen mukaan tärkein vehnäallergeeni on epäspesifinen rasvojen siirtäjäproteiini, jonka tunnisti 5/11 potilasseerumista.

Vehnäuutteista löytyi myös toinen, molekyylipainoltaan pienempi epäspesifinen rasvojen siirtoproteiini, joka näyttää olevan vehnäallergeeni.

Mikään löydetyistä, eikä aiemmin tunnistetuista allergeeneista, ei ole sellainen pääallergeeni, jonka yli puolet potilaista tunnistaisi. Sekin on mahdollista, että vehnäallergiat selittyvät yleisesti epäyhtenäisestä vasteesta eri proteiineja vastaan, eikä varsinaisia pääallergeenejä olisi olemassa.

Edellisestä käy esimerkiksi alfa-amylaasi-inhibiittoriproteiini. Sitä pidetään tärkeänä allergeenina leipurin astmassa, vaikkakin tutkimusten mukaan potilasvasteet kohdistuvat yksilöllisesti sen moniin muotoihin.

Jatkotutkimus tarpeen


Työterveyslaitoksen mukaan löydettyjen vehnäallergeenien todellinen merkitys leipurinastmassa vaatii lisätutkimuksia. Proteiinien merkitys pitää selvittää tätä hanketta suuremmalla potilasseerumimäärällä, kun tutkitaan kullekin allergeenille spesifisten IgE (immunoglobuliini, vasta-aineena toimivia proteiineja) -esiintyvyyttä.

Mainittua tietoa tarvitaan, kun valmistetaan lääketieteelliseen diagnostiikkaan ja leipomoiden työhygieenisiin mittauksiin soveltuvaa vehnäallergeeniseosta, joka sisältäisi yleisimmät vehnäallergeenit. Käytössä olevien testiaineiden koostumus vaihtelee melkoisesti, eivätkä ne toimi kovin hyvin.

Tutkittavaa on siinäkin, sisältävätkö vehnäjauhojen veteen ja suolaliuoksiin liukenemattomat gliadiini- tai gluteiinijakotisleet leipurinastmassa merkittäviä allergeeneja. Alkoholiliukoisten vehnänjyvän varastoproteiinien eli gliadiinien on havaittu olevan merkittäviä allergeenejä muun muassa pikkulasten vehnäallergiassa.

Hyvä työsuojelu vaatii tunnistamistarkkuutta


Tutkimuksessa tunnistettiin vehnäallergeeneja immunovärjäyksellä käyttämällä leipurinastmaa sairastavien potilaiden seerumeja. Tutkimusta jatketaan tekemällä ihopistetutkimuksia.

Luotettava riskinarviointi ja työsuojelu edellyttävät altistepitoisuuksien tarkkaa tuntemista. Toistaiseksi tiedetään vain vähän leipomoteollisuuden olennaisista allergeenipitoisuuksista. Allergioissa kokonaispölylle asetetut HTP-arvot (5 mg/m3) eivät ole tieteellisesti perusteltuja.

Jatkossa on tarkoitus kehittää herkkiä ja spesifisiä immunologisia määritysmenetelmiä, joilla määritetään leipomoista kerätyistä pölynäytteistä olennaisten allergeenien pitoisuuksia.

Vielä myöhemmin kerätään pölynäytteitä leipomoista. Näytteitä kerätään työvaiheista sekä kiinteäpiste- että hengitysvyöhykenäytteinä. Suodattimista määritetään hengitykseen päätyvän pölyn kokonaismäärä ja suodatinuutteista spesifiset allergeenitasot.

Valmistuneista tutkimuksista laaditaan yleistajuisia raportteja elintarvikealan lehtiin. Jatkossa hankkeesta tuotetaan myös työterveyshuollon ja työsuojelun aineistoa. Alkuperäiset tutkimustulokset julkaistaan työterveyshuollon ja työsuojelun sekä allergologian kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Tuloksia käytetään myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä ja väitöskirjan osajulkaisussa.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

New Allergens Associated with Baker's Asthma and/or Baker's Rhinitis

27.1.2009

This study, carried out at the Finnish Institute of Occupational Health, was aimed at identifying specific allergens in wheat flour. Allergens were purified by chromatographic methods and identified by immunoblotting and gel-based tandem mass spectrometry. Tests in 20 patients with baker's asthma and/or baker's rhinitis and 10 healthy subjects showed allergic reactions for instance to thaumatin-like protein, class II chitinase, xylanase inhibitor protein and lipid transfer protein 2G, none of which have previously been found to be allergens in baker's asthma. Overall less than half the patients reacted to any single of these allergens, which together with previous findings suggests that wheat allergies may not be caused by an individual major allergen but constitute a heterogeneous response to various proteins. Further studies are warranted to develop a combination of allergens suitable for diagnostic tests.
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Project-related materials can be found under the Materials tab.

Hanketiedot

  • HakijaTyöterveyslaitos
  • ToteuttajaTyöterveyslaitos
  • Lisätietoja
  • Harri Alenius
    030 4741
    (09) 4747 2116
  • Toteutusaika
  • 1.9.2004 - 1.3.2007
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.3.2006
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 5.5.2004
    90 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 304 291 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2.10.2007

Aiheluokitus