104173 Tutkimus

Tutkimus Tuotto + ohjelman tuloksellisuudesta metalli- ja elektroniikkateollisuusyritysten kehittämisessä

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa metalli- ja elektroniikkateollisuuden pienten yritysten edellytyksistä kehittyä kasvaviksi ja uusia työpaikkoja tuottaviksi toimijoiksi sekä tunnistaa yritysten tuottavuuskehitystä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tieto on arvokasta yrityksille, jotka haluavat parantaa kilpailukykyään monien ajankohtaisten haasteiden paineessa ja tietysti myös uusien kehittämisohjelmien suunnittelussa. Tarkoituksena on kartoittaa ja käyttää hyväksi kehittämisen ammattilaisten kokemuksia metalli- ja elektroniikkateollisuuden yritysten kehittämisessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön Tuotto+ -ohjelmassa ko. yritysten kanssa työskennelleiden konsulttien kokemukset antavat näkökulmaa tuotettaessa tietoa yritysten henkilöstön ja johdon yhteistyöstä yrityksen tuotteiden, markkinoinnin, henkilöstön osaamisen, johtamisen, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämisestä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Timo Airaksinen

JOHTAMINEN AVAINASEMASSA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

14.3.2005

Henkilöstön ja johdon välinen yhteistyö ovat avainasemassa, kun tuottavuutta halutaan nostaa perinteisessä metalliteollisuudessa. Yhteistyön tulisi olla avointa, kyseenalaistavaa ja rakentavaa. Henkilöstöjohtamisessa täytyy kiinnittää huomiota työtyytyväisyyden ylläpitämiseen ja osaamisen johtamiseen. Palkitsemisjärjestelmien kannustavuudessa on kehittämisen varaa, mikäli tuottavuuskehitystä halutaan parantaa.

Teknologiateollisuus ry. ja Metallityöväen Liitto ry. halusivat selvittää, mitkä tekijät ovat estäneet tuottavuuden parantamista pienissä ja keskisuurissa teknologiateollisuuden yrityksissä. Työn tuottavuuskehitys teknologiateollisuudessa pysähtyi 1990-luvun puolivälin tienoilla toisin kuin sähköteknisessä teollisuudessa, jossa tuottavuus kehittyi vuoteen 2000 saakka parhaimmillaan jopa 30 % vuodessa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tuottavuuskehitys sähköteknisessä teollisuudessa on ollut vaihtelevaa, 6 – 15 prosenttia vuodessa. Sen sijaan muussa teknologiateollisuudessa tuottavuuskehitys on junnannut paikallaan.

Tutkimuksella haluttiin saada tietoa, millä keinoin ja mitä asioita huomioiden tuottavuutta voidaan parantaa. Hankkeen tutkimusjoukkona oli tuottavuutta useissa yrityksissä analysoineet ja kehittäneet parikymmentä Tuotto+ -konsulttia.

Kokonaisuus haltuun


Tutkimuksessa luokiteltiin tuottavuustekijät neljään aihealueeseen. Strategisessa kehittämisessä korostettiin, että yrityksessä täytyy hahmottaa liiketoimintakokonaisuus ja verkostot, joissa se toimii.

Tuottavuutta voidaan parantaa suhteuttamalla tuotanto paremmin tilauskantaan, määrittämällä yrityksen ydinosaamisalueet ja keskittymällä niihin. Tavoiteltu asiakasryhmä pitäisi määritellä, kuunnella sen tarpeita sekä keskittyä tuottavien tuotteiden valmistukseen.

Operatiivisen kehittämisen alueella korostui tilaus-toimitusprosessin sujuvuus. Sitä voidaan edistää muun muassa kiinnittämällä huomiota työn suunnitteluun, materiaalin- ja tiedonkulkuun, koneiden käyttöasteisiin ja siisteyteen.

Tuottavuutta edistää myös esimerkiksi myynnin, tuotannon ja tuotekehityksen välinen yhteistyö ja tiedonvaihto sekä ohjausjärjestelmien käyttöönotto. Tuottavuuden tarkastelu erilaisten mittarien avulla helpottaa tuottavuuden kehittämistä.

Henkilöstöjohtamisessa on haastetta tuottavuuden kehittämistä tavoitteleville teknologiateollisuuden yrityksille: työtyytyväisyyden ylläpitäminen, osaamisen johtaminen, henkilöstön ja johdon välinen yhteistyö auttavat oleellisesti tuottavuuden kehittämisessä.

Ennakoivuutta ja jatkuvuutta


Kehittämistoimintaan pitäisi panostaa myös silloin, kun tuottavuuden kehittäminen ei ole yritykselle elintärkeää. Kehittämisen tulisi olla ennakoivaa ja jatkuvaa. Kehittämishankkeet tulisi projektoida.

Yritysten täytyy itse määritellä kehittämiskohteet ja valita, missä järjestyksessä kehittämistyötä tehdään. Henkilöstön osaamistaso ja asennoituminen muutokseen on tuottavuuden kehittämisessä tärkeää. Johdon tulee toimia muutoksen moottorina, mutta tuottavuuden kehittäminen onnistuu parhaiten yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Toimittaja
Leena Seretin

Julkaisu

Niina Rintala, TKK/BIT-tutkimuskeskus. Jouko Reijonen, Metalliliiton Murikka-opisto. Tuottavuuden kehittämiseen vaikuttavat tekijät teknologiateollisuuden pk-yrityksissä, 2004.

Productivity-Enhancing Factors in Metal Industry SMEs

2.2.2006

A study was launched on the initiative of Technology Industries of Finland and the Finnish Metalworkers' Union to investigate the reasons for the slack growth in productivity in small and medium-sized enterprises within the Finnish technology industry since the mid-1990s. The study was based on qualitative data from thematic interviews with 20 consultants with experience of productivity analysis in a large number of SMEs in the Finnish metal industry. Qualitative content analysis of the interviews yielded a total of 127 productivity-enhancing factors in four categories: (1) development of Productivity (e.g. participatory development); (2) strategic management (e.g. customer strategy); (3) operative management (e.g. measures of productivity); (4) leadership (e.g. competence management, reward systems). The study indicated that the traditional metal industry has not yet fully utilised its productivity potential. Only when the business requirements change radically will there be radical changes in the behaviour of companies in the traditional industry sectors.
Translated and edited by
Esko Meriluoto

Hanketiedot

  • HakijaTeknologiateollisuus ry
  • ToteuttajaTeknologiateollisuus ry
  • Lisätietoja
  • Timo Airaksinen
    (09) 19231
    (09) 624 462
  • Toteutusaika
  • 1.4.2004 - 15.10.2004
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 19.4.2004
    36 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 80 070 euroa
  • Tulokset valmistuneet 30.12.2004

Aiheluokitus