104242 Stipendi

Bruksismi, purentatoimintahäiriöt, vireystila ja epäsäännöllinen vuorotyö, väitöskirjatyö

Tutkimuskokonaisuuden yleisenä tavoitteena on selvittää poikkeavien työaikojen, etenkin aamuyön tunteina tehdyn radio- ja TV-työn subjektiivisia ja objektiivisia terveysvaikutuksia sekä vaikutuksia työntekijöiden vireystasoon ja työssä jaksamiseen. Kohderyhmänä ovat kaikki Yleisradio Oy:n epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät henkilöt (n=750) sekä näille satunnaisesti poimittu kaltaistettu säännöllistä päivätyötä tekevä vertailuryhmä. Väitöskirjatyön työhypoteesina on, että epätyypillinen vuorotyö saattaa joillain työntekijöillä aiheuttaa unihäiriöitä sekä vireystilan ja suorituskyvyn laskua, mikä näkyy myös bruksismina ja purentatoimintahäiriöinä. Tutkimuksessa käytetään aiemmin testattuja psykometrisiä menetelmiä mittamaan subjektiivisia fyysisiä oireita, koettua stressiä ja psykologista profiilia. Autonomisen hermoston toimintaa tutkitaan fysiologisin mittausmenetelmin (mm. vuorokausirekisteröinti) sekä syljen biokemiallisin analyysein. Tutkittaville tehdään viikon kestävä liikeaktiviteetin seurantamittaus (aktigrafia), sekä tutkitaan bruksismiin liittyviä purentatoimintahäiriöitä. Kaikki mittaukset suoritetaan sekä epämukavalle työajalle altistuneille että vertailuryhmälle. Tutkimuksessa arvioidaan uuden bruksismianturin (BiteStrip) kliinistä käyttökelpoisuutta. Laaja poikkitieteellinen tutkimus tuottaa hammaslääketieteen näkökulmasta täysin uutta tietoa bruksismin, purentatoimintahäiriöiden, stressin ja vireystilan suhteista.

Hankkeen vastuuhenkilö
Kristiina Ahlberg

VUOROTYÖHÖN TYYTYMÄTÖN PUREE HAMPAITAAN

28.8.2008

Usein toistuva bruksismi eli hampaiden narskuttelu ja tyytymättömyys työaikamuotoon yhdistyvät selvästi unihäiriöihin ja riittämättömän unen oireisiin. Bruksismi ja katkonainen uni taustoittavat myös kasvokipuja. Näin päättelee Kristiina Ahlberg purentatoiminta- ja proteesiopin väitöskirjassaan. Työsuojelurahasto rahoitti väitöskirjan valmistumista stipendillä.

Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteen puristamista. Noin joka kymmenes ihminen tekee sitä nukkuessaan. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteen puristamista, tätä esiintyy noin joka viidennellä. Kansainvälinen unihäiriötutkimus listaa bruksismin unen liikehäiriöihin.

Koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä ihmisillä kuulua stressiin. Ahlberg näet havaitsi, että etenkin vuorotyöläiset, jotka halusivat vaihtaa työaikaansa, narskuttelivat usein hampaitaan ja kokivat muita enemmän stressiä. Tästä tiedosta voi olla hyötyä terveydenhuollossa.

Laaja poikkitieteellinen tutkimus tuotti myös hammaslääketieteeseen uutta tietoa bruksismin, purentatoimintahäiriöiden, stressin ja vireystilan suhteista.

Tutkimuksessa lähes 900 Ylen henkilöstöön kuuluvaa


Kristiina Ahlbergin väitöskirja on osa tutkimushanketta, jossa selvitetään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja.

Ahlberg keskittyi aamuyön tunteina tehtyihin radio- ja televisiotöihin. Kohderyhmänä olivat kaikki 750 Yleisradio Oy:ssä epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät henkilöt. Vertailuryhmä oli samansuuruinen, joka teki samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä.

Kyselyyn vastasi 874 henkilöä. Vastanneissa oli ohjelmien toimittajia, tuottajia, teknistä tuotanto- ja tukityötä tekeviä sekä esimies- ja hallintohenkilöstöä. Miehiä oli hieman enemmän kuin naisia. Vastanneet olivat 32–57-vuotiaita.

Joka kymmenes puri hampaitaan usein


Usein koettua bruksismia havaittiin tutkimusjoukosta joka kymmenennellä. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä.

Sekä bruksismia että stressiä ilmeni selvästi enemmän heillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikaansa. Epäsäännöllistä työaikaa tekevät olivat muita tyytymättömämpiä työaikaansa ja he ilmoittivat kokevansa stressiä enemmän kuin päivätyöläiset.

Tutkituista esiintyi katkonaista unta 44 prosentilla ja 36 prosenttia koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi joka viidennellä.

Sekä subjektiiviset että objektiiviset mittaukset


Kristiina Ahlberg käytti aiemmin testattuja psykometrisiä menetelmiä mittaamaan subjektiivisia oireita, koettua stressiä ja psykologista profiilia.

Autonomisen hermoston toimintaa hän tutki fysiologisin mittausmenetelmin, muun muassa vuorokausirekisteröinnein sekä syljen biokemiallisin analyysein. Tutkittavien liikeaktiviteettia hän seurasi viikon kestäneillä mittauksilla.

Kaikki mittaukset tehtiin sekä epämukavia työaikoja tehneille että vertailuryhmälle. Lisäksi Ahlberg arvioi uuden BiteStrip-bruksismianturin kliinistä käyttökelpoisuutta.

Kristiina Ahlbergin väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa 22. elokuuta 2008.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Julkaisu

Kristiina Ahlberg. Self-reported bruxism: Associated factors among media personnel with or without irregular shift work. University of Helsinki 2008. 71 pages. ISBN 978-952-92-4215-3 (paperback), ISBN 978-952-10-4847-0 (pdf). Julkaisu pdf-muodossa.

Hanketiedot

  • HakijaAhlberg Kristiina
  • Lisätietoja
  • Kristiina Ahlberg
    (09) 3105 0551
  • Toteutusaika
  • 1.1.2005 - 30.6.2005
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 18.5.2004
    5 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 5 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 12.8.2008

Aiheluokitus