104439 Stipendi

Sosiaalityöntekijän rooli ja työkäytäntö psyykkisen työkyvyn arvioinnissa -lisensiaattityö

Tarkoitus on tutkia sosiaalityöntekijän roolia ja sosiaalityön työkäytäntöjä psyykkisen työkyvyn arvioinnissa sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Tutkimus on arviointitutkimus, jossa terveydenhuollon sosiaalityöntekijät itse arvioivat työnsä osuutta työkyvyn arvioinnin moniammatillisessa yhteistyössä psykiatriassa. Tavoitteena on sosiaalityöntekijöiden itseymmärryksen lisääminen oman työnsä suhteen sekä työn kehittäminen käyttämällä aineiston hankinnassa Fettermanin empowerment-arviointimenetelmää, joka on osallistujia valtauttava itsearviointi- ja työn kehittämismenetelmä ja edustaa laadullista tutkimusperinnettä. Teoreettisena ja eettisenä lähtökohtana on empowerment, valtauttaminen. Se toimii tutkimuksen läpäisevänä näkökulmana, jonka kautta ja avulla tutkija tarkastelee aineistoa. Empowerment-tyyppinen sosiaalityö ja sosiaalityön tutkimus tukee sosiaalityön asiakkaiden subjektiviteettia oman elämänsä suhteen. Valtauttaminen ymmärretään tutkimuksessa sekä asiakkaita että työntekijöitä koskevaksi asiaksi, joka kärjistettynä tarkoittaa, että asiakas pysyy ei-valtautuneena oman elämänsä suhteen, jos häntä auttaa ei-valtautunut työntekijä. Terveydenhuollossa sosiaalityön asema on perinteisesti ollut heikompi kuin lääketieteen, psykologian ja hoitotieteen. Eri tieteen- ja ammattialojen tasavertaisen yhteistyön edellytyksenä työkyvyn arvioinnissa on jokaisen ammattiryhmän oman roolinsa ymmärtäminen ja vastuun ottaminen sen kehittämisessä.

Hankkeen vastuuhenkilö
Eija Antikainen-Juntunen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

SOSIAALITYÖSSÄ KAKSI PÄÄTAPAA ARVIOIDA ASIAKKAAN TYÖKYKYÄ

2006-04-10 00:00:00.0

YTL, sosiaalityöntekijä Eija Antikainen-Juntunen löysi tutkimuksessaan kaksi päätapaa tehdä sosiaalityötä työkyvyn arviointiasiakkaiden kanssa. Kyseessä ovat yksilökeskeinen ja verkostoituva työtapa. Tutkimuksen mukaan sosiaalityö myös kantaa suurempaa vastuuta työkyvyn arvioinnin tuloksesta ja seurauksista kuin sen tosiasiallinen osuus työkyvyn arvioinnissa näyttäisi antavan aihetta.

Antikainen-Juntusen sosiaalityön ammatillista lisensiaatintutkimusta kuntouttavan sosiaalityön alalta tuki Työsuojelurahasto.

Aineistona sosiaalityöntekijöiden omat käsitykset


Lisensiaatintutkimuksen nimi on Sosiaalityö psykiatrisessa työkyvyn arvioinnissa – Sosiaalityöntekijöiden käsitysten arviointi empowermentin näkökulmasta. Arviointitutkimuksen aineistona ovat sosiaalityöntekijöiden omat käsitykset roolistaan työkyvyn arvioinnissa osana moniammatillista tiimiä ja verkostoa. Tavoitteena on ollut selvittää sosiaalityön tavoite ja tehtävät, tavoitteen ja tehtävien toteutuminen ja toteutumisen arviointiperusteet sekä kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet psykiatrisessa työkyvyn arvioinnissa.

Työkyvyn arviointiin liittyvässä sosiaalityössä empowerment tarkoittaa asiakkaan ottamista mukaan oman tilanteensa määrittelyyn ja hoitonsa (arviointinsa) suunnitteluun ja toteutukseen, asiakkaan osallisuuden edistämistä hoidon (ja arvioinnin) ulkopuolisessa ”varsinaisessa” elämässä sekä kumppanuutta ja liittolaisuutta auttamisessa ja arvioinnissa.

Tutkimusaineisto koottiin sosiaalityöntekijöiden ryhmäkeskusteluista David Fettermanin empowerment-arviointimenetelmällä, jonka tarkoitus on auttaa arvioitavaan toimintaan osallistuvia itse arvioimaan omaa toimintaansa. Ryhmiä oli kaksi kahdesta kaupungista.

Yksilökeskeinen työtapa vertikaalista asiantuntijuutta


Aineistosta nousi esiin kaksi päätapaa tehdä sosiaalityötä työkyvyn arviointiasiakkaiden kanssa: yksilökeskeinen ja verkostoituva työtapa. Yksilökeskeisessä tavassa painopiste on asiakassuhteessa, ja liittolaisuus auttamisessa koskee ennen kaikkea asiakasta ja työntekijää.

Tämä työtapa edustaa perinteistä terveydenhuollon vertikaalista ja erikoistuvaa asiantuntijuutta, jossa asiantuntijuus tuodaan esiin asiakkaalle yksityisvastaanotolla ja tarvittaessa muulle tiimille ja hoito-organisaation ulkopuoliselle verkostolle sairauskertomusmerkintöinä tai kirjallisena lausuntona.

Verkostoituva työtapa rakentaa liittolaisuutta laajasti


Verkostoituva työtapa taas rakentaa liittolaisuutta asiakkaan lisäksi hoito-organisaation moniammatillisen tiimin ja laajemman verkoston välille. Siinä on kyse horisontaalisesta, ammattiryhmien rajoja rikkovasta ja ylittävästä asiantuntijuudesta.

Verkostoituvan työtavan ominaispiirteitä aineistossa olivat esimerkiksi puheeksi otto, aktiivinen tarttuminen asiakkaan asioiden hoitoon, oman tietämyksen ja työpanoksen aktiivinen tarjoaminen, yhteydenpito verkostoon, asianajo ja yhdessä tekeminen.

Verkostoituvasti työskennellessä ei ole tärkeää niinkään sosiaalityön näkyminen sairauskertomuksessa tai B-lausunnossa, vaan se, että sosiaalityö pyydetään mukaan työkyvyn arviointiin. Yhteistyötä pidetään luottamuksen ja arvostuksen osoituksena sekä merkkinä oman asiantuntemuksen tunnustamisesta.

Sosiaalityöntekijät kantavat seurausvastuuta


Sosiaalityö kantoi suurempaa vastuuta työkyvyn arvioinnin tuloksesta kuin ja seurauksista kuin sen tosiasiallinen osuus työkyvyn arvioinnissa näyttäisi antavan aihetta. Suuri vastuunotto liittyi asiakkaiden ohjautumiseen sosiaalityöntekijälle arviointiprosessin myöhäisessä vaiheessa, jolloin asiakkaiden tilanteet olivat ehtineet monimutkaistua ja vaikeutua.

Siksi sosiaalityöntekijät korostivat voimakkaasti sosiaalityön vastuuta arvioinnin kokonaisvaltaisuudesta ja asiakkaan tulevaisuuden vaihtoehtojen realistisuudesta. He kantoivat seurausvastuuta, joka heille ammattinsa puolesta kuuluukin. Sosiaalityön osuus moniammatillisessa arvioinnissa on tuoda esiin asiakkaalle mahdollisia tulevaisuuden vaihtoehtoja ja tuoda esiin niiden mahdollisia seurauksia.

Sosiaalityöllä ei ollut tutkimuksessa mukana olleissa työyksiköissä systemaattisia työkäytäntöjä työkyvyn arvioinnissa, vaan työkyvyn arviointiasiakkaat näyttivät ohjautuvan sosiaalityöntekijän vastaanotolle sattumanvaraisesti. Tästä seuraisi se, että sosiaalityön osuus työkyvyn arvioinnissa oli epäselvä, näkymätön ja viimesijainen eikä sen kohdentumisen tarkoituksenmukaisuudesta voitu olla varmoja.

Hyvinvointivaltion lupauksen mukaisesti asiakkailla pitäisi olla yksilölliseen tilanteeseensa ja tarpeisiinsa pohjautuva oikeus tulla ohjatuksi sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityön osuutta työkyvyn arvioinnissa voi yrittää selventää ja kirkastaa tiedottamista sosiaalityön tehtävistä arvioinnissa, parantamalla sosiaalityön osuuden dokumentointia, seurantaa ja tilastointia sekä tuomalla esiin sosiaalityön asiantuntemusta asiakkaan kuntoutusvaihtoehtojen ja niiden mahdollisten rahoitustapojen selvittämisessä ja järjestämisessä.

Toimittaja
Leena Huovila

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Hanketiedot

  • HakijaAntikainen-Juntunen Eija
  • Lisätietoja
  • Eija Antikainen-Juntunen
    (03) 629 4225
  • Toteutusaika
  • 2005-02-21 00:00:00.0 - 2005-09-01 00:00:00.0
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 2004-10-13 00:00:00.0
    3000.0 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 5375.0 euroa
  • Tulokset valmistuneet 2006-02-28 00:00:00.0

Aiheluokitus