104448 Stipendi

Liikuntaneuvontasovellusten käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus avoterveydenhuollossa -väitöskirja

Tutkimuksessa kehitetään terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön erilaisia systemaattisia liikuntaneuvonnan työtapoja sekä selvitetään niiden käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta. Liikuntaneuvontasovellukset ovat keskusteluun perustuva neuvonta, kuntotestaus, liikkumisresepti ja asiakkaiden omatoiminen liikkumisen tarkkailu askelmittarin ja liikuntapäiväkirjan avulla. Neuvonnan toteuttajia ovat työterveyshoitajat, terveydenhoitajat, lääkärit ja fysioterapeutit. Yhteistyökumppaneina on 15 työterveysasemaa ja 20 terveysasemaa Etelä-Suomesta. Neuvonnan vaikuttavuutta arvioidaan liikuntakäyttäytymisen muutoksella. Kriteerit on valittu siten, että niiden täyttyessä neuvonnan voidaan pitkällä tähtäimellä olettaa vaikuttavan myös terveyteen. Käyttökelpoisuutta selvitetään prosessiarvioinnilla, johon kuuluu mm. työntekijä- ja potilashaastatteluja. Tutkimus perustuu kolmeen osatutkimukseen, joista kaksi ensimmäistä ovat satunnaistettuja ja kontrolloituja ja kolmas pilottitutkimus. Väitöskirjan yhteenveto-osa valmistunee keväällä 2006. Tutkimuksen tulokset auttavat kehittämään liikuntaneuvonnan työtapoja tieteellisen näytön suuntaan ja parantamaan liikuntaneuvonnan tuloksellisuutta. Neuvontasovellusten koulutuskäytäntöä ja materiaalia voidaan käyttää työtapojen käyttöönoton suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi tutkimus kokoaa liikuntaneuvonnan tämänhetkisen tiedon, jota voidaan hyödyntää yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja urheiluopistoissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Minna Aittasalo

Aineistoa Materials-välilehdellä.

LIIKUNTANEUVONTA TEHOKKAINTA PAIKALLISESTI JAETTUNA

27.7.2008

Valtakunnallinen liikuntaneuvonta tavoittaa kohderyhmän, mutta työntekijöiden liikuntatottumuksiin se vaikuttaa hitaasti. Muun muassa tähän tulokseen päätyi terveystieteiden tohtori Minna Aitasalo väitöskirjassaan. Työsuojelurahasto tuki Aitasalon väitöskirjatyötä, jossa hän tutki työterveyshuollon kykyä innostaa ihmisiä liikkumaan.

Tutkimuksessa kehitettiin terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön erilaisia systemaattisia liikuntaneuvonnan työtapoja sekä selvitettiin niiden käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta. Liikuntaresepti-hanke toteutettiin vuosina 2001–2004.

Liikuntaneuvontasovellukset olivat keskusteluun perustuva neuvonta, kuntotestaus, liikkumisresepti ja asiakkaiden omatoiminen liikkumisen tarkkailu askelmittarein ja liikuntapäiväkirjan avulla. Neuvonnan toteuttajina olivat työterveyshoitajat, terveydenhoitajat, lääkärit ja fysioterapeutit.

Neuvonnan vaikuttavuutta arvioitiin liikuntakäyttäytymisen muutoksella. Kriteerit valittiin siten, että niiden täyttyessä neuvonnan voitiin pitkällä tähtäimellä olettaa vaikuttavan myös terveyteen. Käyttökelpoisuutta selvitettiin prosessiarvioinnilla, johon kuului muun muassa työntekijä- ja potilashaastatteluja.

Joka kolmas työikäinen liikkuu liian vähän

Työikäisten liikunnan edistäminen on tärkeää, koska arviolta 35–40 prosenttia suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Liikkumisresepti-hankkeen tavoitteena oli lisätä avoterveydenhuollon lääkäreiden liikuntaneuvontaa sitä varten kehitetyn Liikkumisreseptin ja tähän liittyvän tukimateriaalin avulla.

Lääkärin laatima Liikkumisresepti lisäsi terveyskeskusten ja työterveyshuollon asiakkaiden liikuntaa. Vertailukohtana oli tavanomainen lääkärin vastaanottokäynti. Samoin askelmittarin käyttö ja liikuntapäiväkirjan pitäminen sekä niistä fysioterapeutilta saatu postipalaute lisäsivät asiakkaiden liikuntaa, tosin vain lyhytaikaisesti. Vertailukohtana oli tavanomainen lääkärin vastaanottokäynti.

Henkilökohtainen neuvonta ei lisännyt liikuntaa


Henkilökohtainen liikuntaneuvonta työterveyshuollossa ilman kuntotestausta tai kuntotestauksen kanssa sen sijaan ei lisännyt työntekijöiden liikunta-aktiivisuutta. Vertailukohtana olivat työntekijät, jotka eivät osallistuneet neuvontaan, mutta käyttivät askelmittaria ja liikuntapäiväkirjaa liikuntatietojen keruuseen.

Liikkumisresepti-hanke ei lisännyt Liikuntareseptien käyttöä eikä liikuntaneuvontaa lääkärien keskuudessa. Tulosten vertailu muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin tukee johtopäätöstä, että Liikkumisresepti sekä askelmittarien ja liikuntapäiväkirjojen käyttö on kuitenkin perusteltua, mutta liikuntatapojen muutosta voidaan parhaiten edistää paikallisella tasolla.

Toimittaja
Camilla Reinboth

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Aittasalo Minna (2008), Promoting Physical Activity of Working Aged Adults with Selected Personal Approaches in Primary Health Care, Feasibility, Effectiveness and an Example of Nationwide Dissemination, University of Jyväskylä, Studies in Sport, Physical Education and Health, No 128, 125 s., ISBN 978-951-39-3254-1, ISSN 0356-1070 Julkaisu pdf-muodossa

Myynti Jyväskylän yliopiston julkaisuyksikkö puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi

Aittasalo Minna, Miilunpalo Seppo, Kukkonen-Harjula Katriina, Pasanen Matti (2006), A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care, Preventive Medicine Preventive Medicine, Volume 42, Issue 1, January 2006, Pages 40-46. www.sciencedirect.com

Hanketiedot

  • HakijaAittasalo Minna
  • Lisätietoja
  • Minna Aittasalo
    (03) 282 9267
  • Toteutusaika
  • 1.10.2005 - 1.12.2005
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.5.2006
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 13.10.2004
    6 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 25 562 euroa
  • Tulokset valmistuneet 3.6.2008

Aiheluokitus

  • 4. Terveyden edistäminen työelämässä
  • -4.2. toimintamallien kehittäminen
    -4.3. arviointimallien kehittäminen
    -4.4. työkykyä ylläpitävä toiminta
  • liikkumisresepti , liikuntaresepti , liikuntatottumukset , liikuntaneuvonta