105254 Stipendi

Oppimis- ja luovuusprosessien tuki osana tietojärjestelmää -väitöskirja

Tutkimukseni on saanut alkunsa aikaisemmasta työstäni suomalaisessa ja amerikkalaisessa yrityksessä, joissa ilmeni, kuinka haasteellista organisaatiolle on tukea työntekijöiden kiinnostuksen kohteita ja tämän kautta oppimista ja luovuutta. "On tarve systemaattiselle, integroidulle tutkimukselle, joka selvittää, kuinka organisaatiot luovat tietämystä ja generoivat ideoita, näin laajentaen luovuus- ja innovaatiokykyään”, kirjoittavat McAdam ja McClelland (2002) katsauksessaan julkaistusta idea- ja innovaatiotutkimuksesta. Päätutkimuskysymykseni siis on: Kuinka rakentaa artefakti, joka tukee oppimista, luovaa ongelmanratkaisua ja asiantuntijuuden kehittymistä hajautetussa työympäristössä. Tämän vuoksi hyödynnän suunnittelutieteen (design research) ja toiminta-tutkimuksen menetelmiä. Arvioin rakentamani artefaktin (IT-työkalun) vaikutusta case-organisaatioihini ennen ja jälkeen käyttöönoton. Tutkin ja sovellan tässä yhteydessä myös malleja, jotka tukevat ideoiden keräämistä ympäristöstä, erityisesti kohteenani on Hargadon ja Suttonin (1997) kehittämä Technology Brokering -prosessimalli. Meneillään on mobiiliprototyypin pilotointi pk-yrityksessä, jonka jälkeen 2.pilotti on kv. yrityksessä ja 3. pilotti yliopiston laitoksella. Tutkimukseni tulokset auttavat organisaatioita tukemaan entistä enemmän työntekijöidensä pitkäkestoisia tavoitteita ja luovuusprosesseja. Tällä on myös alustavien tulosteni mukaan uudistava vaikutus organisaatioiden innovaatiojärjestelmiin.

Hankkeen vastuuhenkilö
Mikko Ahonen

TUTKIJA NIVOO OPPIMISTA TIETOJÄRJESTELMÄÄN

17.8.2006

Mikko Ahonen aikoo tulevassa tietojärjestelmätieteiden väitöskirjassaan vastata kysymykseen: Kuinka rakentaa tietojärjestelmä, joka tukee oppimista, luovaa ongelmanratkaisua ja asiantuntijuuden kehittymistä innovaatioprosessissa? Työsuojelurahasto myönsi Ahoselle stipendin opinnäytetyön loppuunsaattamiseksi.

Ahosen tutkimus sai alkunsa hänen työhavainnoistaan suomalaisessa ja amerikkalaisessa yrityksessä. Hän havaitsi, että organisaation on vaikea tukea työntekijöiden kiinnostuksen kohteita ja näin ollen myös oppimista ja luovuutta.

Tähänastiset tuloksensa Ahonen kiteyttää siihen, että innovaatioprosessissa huomio tulisi kohdistaa alkupäähän eli ongelman tai idean määrittelyyn. Samalla pitäisi tukea prosessiin osallistuvien osaamista.

Ahonen katsoo, että satsaus luovan ongelmanratkaisun tekniikoihin ja luovuuteen kykynä parantavat sekä työn tuottavuutta että organisaation ilmapiiriä.

Ahosen mielestä sekä luovuutta että luovan ongelmanratkaisun kykyä voi kehittää, mutta kehittäminen vaatii yksilön ja ryhmän motivaatiorakenteiden tuntemusta.

Olennaista on se, että innovaatioprosessissa hyödynnettävät informaatioteknologiset työkalut eivät saa haitata, saati keskeyttää ajattelua.

Ohjelmistoprototyypin rakentaminen odotettua vaikeampaa


Luovuustutkija Theresa Amabilen mukaan luovuus koostuu motivaatiosta, luovan ajattelun taidoista ja asiantuntemuksesta. Ahonen aikoo tukea näitä kaikkia kolmea osaa sekä tutkimuksessaan että ohjelmistoprototyypin rakentamisessa.

Ahonen hyödyntää ohjelmistoprototyyppinsä rakentamisessa suunnittelutieteen menetelmiä. Innovaation pitäisi olla mitattavissa, ja yhteisön pitäisi tuntea se hyödylliseksi itselleen. Ahosen tähänastiseen tutkimukseen on kuulunut prototyypin rakentamista sekä sen idean ja toimintojen arviointia pilottikohteissa.

Työ on muuten edennyt suunnitelmien mukaan, mutta ohjelmistoprototyypin rakentaminen ei ole sujunut odotetusti. Mobiilijavalla toteutettu kännykän asiakasohjelmisto hyödyntää myös palvelimella olevaa tietokantaa ja sovelluspalvelinta, vaan se ei ole toiminut kaikissa päätelaitteissa. Myöskään pc:lle tehty graafisempi ja monipuolisempi AJAX-työpöytä ei ole toiminut riittävän varmasti.

Ahonen onkin pystynyt raportoimaan käyttäjäkokemuksia vasta pk-yrityksestä. Pilotoinnit kansainvälisessä yrityksessä ja yliopiston laitoksessa eivät ole vielä toteutuneet.

Pk-yrityksessä ideat syntyvät yleensä ryhmäjutusteluissa


Mikko Ahonen raportoi luulleensa ideaprosessien saavan alkunsa selvästi yksilöstä. Tutkimassaan pk-yrityksessä hän kuitenkin havaitsi sen ideointien alkaneen pääosin ryhmän tuotoksina epävirallisissa keskusteluissa.

Yritysjohto odottaa työkalulta päivittäisten liiketoiminnan ongelmien käsittelyä, ja ideointi pitäisi suunnata asiakkailta tulleiden tarpeiden ratkaisuun. Ahonen pitää oppimisen kannalta kiinnostavana sitä havaintoa prototyypistä, että tutkittavilla ajan- ja tehtävänhallinta osoittautuivat keskeisiksi toiminnoiksi.

Innovaatiouudistukset vievät yksilöä ja organisaatiota eri suuntiin


Ahonen itse näkee tuloksissaan ristiriitaa yksilön, ryhmän ja organisaation välillä. Ristiriita ilmenee erityisesti ideoissa. Ahosen mielestä yksilön pitäisi pystyä työstämään kiinnostuksen kohteitaan vuosikausia, työnantajasta ja tietojärjestelmästä riippumatta. Tämä on usein vastoin organisaatioiden ja tietojärjestelmien tavoitteita.

Tutkija uskoo silti tulostensa auttavan organisaatioita tukemaan paremmin työntekijöidensä pitkäkestoisia tavoitteita ja luovuusprosesseja. Alustavien tulosten mukaan tämä uudistaa organisaatioiden innovaatiojärjestelmiä.

Elinikäisen oppimisen näkökulmasta Ahosen tutkimus ja työkalujen kehittäminen limittyvät myös elektronisten portfolioiden, blogien ja wigien haasteisiin. Miten omia kiinnostuksen kohteita voi jalostaa läpi vuosien ja elämänkausien? Entä voiko teknologia tukea tätä prosessia?

Runsaasti julkaisuja ja internetviestintää


Mikko Ahonen johti 14.–16. heinäkuuta 2006 Dublinissa pidetyn IADIS Mobile Learning -konferenssin tilaisuutta, jossa keskityttiin luovuuteen ja mobiilioppimiseen. Ahonen kirjoitti konferenssiin Antti Syväsen kanssa artikkelin How Can Electronic Portfolios Facilitate Collaborative Problem-Finding In The Innovation Process? Monia muitakin julkaisuja Ahonen on jo tehnyt, ja lisää on luvassa. Sama pätee esiintymisiin.

Ahonen pyrkii laitoksensa internetsivuilla ( http://www.uta.fi/hyper ) kuvaamaan tutkimustaan ajantasaisesti. Hän pyrkii kasvattamaan bloginsa ( http://beyondcreativity.blogs.com ) alueen asiantuntijafoorumiksi. Luonnollisesti myös tutkijan omat internetsivut ( http://www.uta.fi/~mikko.ahonen ) ovat ajan tasalla.

Toimittaja
Hannu Kaskinen

Hanketiedot

  • HakijaAhonen Mikko
  • Lisätietoja
  • Mikko Ahonen
    (03) 215 8956
  • Toteutusaika
  • 1.7.2005 - 30.6.2006
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 31.5.2005
    14 400 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 20 900 euroa
  • Tulokset valmistuneet 8.8.2006

Aiheluokitus