KOULUN TYÖILMAPIIRIN KUNTOREMONTTI ONNISTUI VAAJAKOSKELLA

19.6.2007

Vaajakosken lukiossa ja yläkoulussa pitkään kyteneitä ongelmia ryhdyttiin selvittämään asiantuntijoiden johdolla. Reilun vuoden kestänyt hanke osoittautui menestykseksi: tavoitteet saavutettiin ja aikataulut pitivät. Työsuojelurahasto tuki hanketta kehittämismäärärahalla.

Hankkeen tuloksena koulussa syntyi yhteinen näkemys työyhteisön tilasta ja kehittämistarpeista. Ihmiset heräsivät tiedostamaan oman vastuunsa työyhteisön arjesta ja ilmapiiristä. Vuorovaikutus sekä johtaminen paranivat ja pelisäännöt kirkastuivat. Kaikki työyhteisön jäsenet saivat myös osallistua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintaan.

MOJOVA-hankkeesta malli kehittämistyöhön

Vaajakosken lukion ja yläkoulun työntekijät halusivat itse lähteä parantamaan työilmapiiriä ja kehittämään työyhteisön osa-alueita. Etenkin johtamisessa ja vuorovaikutustaidoissa oli henkilöstön mielestä parantamisen varaa. Koettiin, että vuorovaikutusta oli syytä kehittää toisia kunnioittavaan ja arvostavaan suuntaan.

Hanke käynnistettiin Jyväskylän Psykosoft Oy:n asiantuntijoiden vetämällä lukion tilannekartoituksella joulukuussa 2005. Tätä seurasivat haastattelut, työyhteisöpalaverit, esimiesten ja johdon konsultoinnit, keskustelut, pienryhmätapaamiset ja koulutustilaisuudet. Muutosprosessissa sovellettiin MOJOVA-kehittämismallia (MOJOVA = moninaisuus, johtaminen, vaikuttaminen; ks. Työsuojelurahaston hanke 102053).

MOJOVAssa otetaan huomioon ihmisten erilaisuus. Erilaisuutta arvostetaan sekä pyritään hyödyntämään sitä kokonaisuuden parhaaksi. Yhteistyössä korostetaan win-win-win-periaatetta sekä voimia kuluttavien pelkojen ja turhan keskinäisen kilpailun ehkäisyä.

Kehittämistä ohjasi henkilöstön edustajien, kouluttajien, työnantajan ja esimiehen muodostama ryhmä. Kouluttajan edustaja vastasi hankkeen tiedottamisesta henkilöstölle.

Työryhmät koottiin haastatteluissa saatujen tietojen perusteella. Myös työyhteisön hiljaiset otettiin huomioon ryhmien kokoonpanossa. Heitä rohkaistiin tulemaan esille ja tuomaan omia ratkaisuehdotuksiaan koko työyhteisön käyttöön.

Kukin työryhmä sai valmisteltavakseen sille sopivia kysymyksiä ja teemoja. Työskentelyssä pidettiin mielessä koulun arvot kunnioitus, luottamus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastuullisuus.

Erilaisia ongelmia opittiin käsittelemään

Hanke opetti henkilöstöä oivaltamaan vastuunottamisen tärkeyden. Jokainen ymmärsi, että voi omalla ajattelullaan ja toiminnallaan osallistua ja vaikuttaa yhteisöön. Oivallus toimi myös käänteisesti: ymmärrettiin, miten negatiivinen toiminta tai ristiriitojen taitamaton käsittely vaikuttavat työyhteisöön.

Johtajuutta puitiin työyhteisössä laajasti. Keskusteluissa käsiteltiin johtajuuteen liittyviä toiveita ja realiteetteja sekä esimiehen työtä ja vastuuta. Hanke lisäsi ymmärrystä johtamistyön kokonaisuudesta koko kunnassa.

Hanke antoi valmiuksia hyvinkin erilaisten ongelmien käsittelyyn. Esimerkiksi vaikea sisäilmaongelma pystyttiin hoitamaan mallikkaasti parantuneiden vuorovaikutustaitojen ansiosta.

Jyväskylän maalaiskunnassa todettiin, että hankkeen antamin valmiuksin pystyttiin onnistuneesti käsittelemään työyhteisöä jo pitkään vaivanneita ongelmia. Henkilöstö oli motivoitunutta ja sitoutui hyvin prosessiin. Keskeistä oli Psykosoftin asiantuntijoiden työ. He ohjasivat ja tukivat muutosta ratkaisukeskeisesti ja jämäkästi.

Toimittaja
Hilkka Heikinheimo