106178 Stipendi

IRTISANOTUT -kirja

Kirja kertoo irtisanottujen kokemuksista ja psyykkisestä selviytymisestä takaisin työelämään. Työelämän muutoksista irtisanomiset ovat yleistyneet koskemaan yhä suurempaa osaa työntekijöistä. Uuden työpaikan löytäminen on useille irtisanotuille vaikea tehtävä irtisanomisen stressivaikutuksen heikentäessä selviytymiskykyä. Tavoitteena on kuvata irtisanottujen yksilöllisiä kokemuksia, psyykkistä reagointia ja selviytymistä takaisin työelämään. Menetelmänä on laadullinen haastattelu jolla saadaan kuvailevaa tietoa. Kirjaa varten haastatellaan kymmenen irtisanottua naista ja miestä erityyppisistä työpaikoista heti irtisanomisen aikoihin; haastattelu toistetaan irtisanomisen jälkeisen vuoden aikana. Irtisanottujen kokemuksia analysoidaan selviytymisen psykologian näkökulmasta yksilöllisten ja yhteisten tekijöiden kannalta tavoitteena löytää yksilöllisistä selviytymistarinoista sekä ainutlaatuisia että yhteisiä piirteitä. Tavoite on yksilöllisten kertomusten sisällön analysointiin perustuen esittää kuvaus selviytymisprosessista takaisin työelämään ja antaa tietoa, mikä auttaa selviytymiseen ja millaisia ammattiavun mahdollisuuksia ja kehittämishaasteita havaitaan. Hankkeen tuotoksena on tietokirja, joka palvelee irtisanottujen selviytymisessä takaisin työelämään. Sen antia voidaan hyödyntää lähde- ja oppimateriaalina organisaatioiden muutos- ja yhteistoimintamallien kehittämisessä sekä johdon, työterveyshuollon sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöstön koulutuksissa.

Hankkeen vastuuhenkilö
Riitta Ahonen

Aineistoa Materials-välilehdellä.

IRTISANOTTUJEN TUKEMISEEN TARVITAAN TOIMINTAMALLI

30.5.2007

Irtisanotut jätetään Suomessa liiaksi oman itsensä varaan. Irtisanottujen selviytymistä ei tueta aktiivisesti, ja työllistymistä edistävät menetelmät ovat alkeellisia ja epäsystemaattisia. Tarvittaisiin eri osapuolten yhdessä kehittämää yhteiskunnallista toimintamallia. Tähän tulokseen tulivat psykologi Soili Poijula ja toimittaja Riitta Ahonen kirjassaan Irtisanotut. Muutos, menetys ja selviytyminen. Työsuojelurahasto tuki kirjahanketta stipendeillä.

Kirja kuvaa irtisanottujen henkilöiden kokemuksia, psyykkisiä reaktioita, selviytymistapoja ja -keinoja sekä työnhakemista ja työllistymistä. Kirja palvelee lähde- ja oppimateriaalina organisaatioiden kehittäessä muutos- ja yhteistoimintamallejaan. Kirja soveltuu myös johdon, työterveyshuollon sekä työsuojelu- ja luottamushenkilöstön koulutukseen.

Kirjaa varten Ahonen haastatteli kahdeksaa irtisanottua, neljää naista ja neljää miestä. He olivat 32–59-vuotiaita ja asemaltaan yritysten toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Yhtä lukuun ottamatta kaikki elivät parisuhteessa ja neljällä oli alaikäisiä lapsia. Työsuhteiden kesto vaihteli vajaasta kahdesta vuodesta 31 vuoteen. Irtisanominen tuli lähes kaikille yllätyksenä.

Poijula kirjoitti kirjan teoriaosan sekä kommentoi kunkin irtisanotun selviytymistarinaa. Lisäksi kirjassa on haastateltu neljää nimettömänä esiintyvää johtajaa: pörssiyrityksen henkilöstöjohtajaa, osakeyhtiömuotoisen yrityksen henkilöstöjohtajaa, yrittäjää ja pääomasijoittajaa.

Haastateltujen irtisanottujen ja johtajien kuvausten perusteella hyvä irtisanominen on sellainen, jossa työntekijöiden vähentämiseen on todelliset perusteet ja jossa irtisanominen toteutetaan työntekijöitä kunnioittavilla tavoilla. Ensisijaista on turvata riittävän toimeentulon jatkuminen, mutta useimmille on välttämätöntä myös saada psyykkistä tukea perheeltä, vertaisilta ja verkostolta.

Suurinta stressiä haastatelluille irtisanotuille aiheuttivat työpaikan menetys ja toimeentulon vaarantuminen. Haastatelluista seitsemän koki irtisanomisen kielteisenä äkillisenä menetyksenä, joka aiheutti traumaattisen kriisin. Kielteisesti vaikuttivat luottamus työnantajaan ja varautumattomuus työpaikan menetykseen sekä se, että ei ollut ymmärrettäviä perusteluja työvoiman vähentämiseen ja että irtisanominen toteutettiin taitamattomasti.

Vuoden kuluttua irtisanomisesta yksi haastateltu oli saanut vakituisen työpaikan, yhden työsuhde jatkui toistaiseksi, kaksi oli määräaikaistyösuhteessa, ja työttöminä olevista neljästä yksi odotti eläkeputkea.

Kyselyllä esiin työn tekemisen motiivit


Irtisanottujen haastattelujen perusteella laadituista kuvauksista analysoitiin postmodernin ja perinteisen työntekijän ominaisuuksia sekä tarinanmuotoista identiteettityyppiä. Lisäksi haastatellut täyttivät kasvatustieteen tohtori Delorese Ambrosen 1996 tekemän selviytymisprofiilikyselyn, jonka avulla analysoitiin kunkin irtisanotun selviytymistyyppi.

Ambrose on tunnistanut yhdeksän työn tekemisen motiivia, jotka perustuvat yksilön arvoihin ja ominaisuuksiin. Työnteon motiivi selittää osaltaan sitä, miten irtisanominen vaikuttaa eri yksilöihin ja heidän selviytymiseensä.

Työn tekemisen motiiveihin perustuvat motiivityypit ovat Ambrosen luokittelussa huippusuorittajat, yrittäjät, jännityksen hakijat, luovat, huolenpitäjät, riippumattomat, johtajat, turvallisuuden hakijat ja asiantuntijat.

Selviytymisprofiiliarvioinnin perusteella kuusi haastateltua piti itseään turvallisuushakuisina, jotka haluavat työltä vakautta ja ennustettavuutta. Viisi katsoi olevansa huolenpitäjiä, jotka omistautuvat palvelemaan, tukemaan ja hoitamaan toisia. Nämä henkilöt kärsivät voimakkaasti irtisanomisesta motivaatiotyyppinsä vuoksi.

Kuudella vastaajalla korostuivat myös asiantuntijaominaisuudet. Asiantuntijat haluavat Ambrosen mukaan työn, jossa on mahdollista keskittyä täysin omaan erityisalaan. Vähiten haastateltuja motivoi yrittäjyys. Yrittäjätyyppiä motivoi tarve luoda ja johtaa omaa yritystä.

Työelämästä tullut ennakoimatonta


Suomalaisilta työpaikoilta irtisanottiin vuonna 2005 arviolta 6 692 henkilöä, ja yt-neuvottelujen alaisina oli 46 946 henkilöä.

Irtisanottujen selviytymiseen vaikuttavat sekä työelämässä ja yhteiskunnassa vallitsevat olot sekä irtisanotun yksilölliset ominaisuudet. Yleisissä oloissa työhön liittymättömät ennakoimattomat muutokset, niiden uhka ja uhkan aiheuttama pelko ovat lisääntyneet. Yksilölle irtisanominen merkitsee äkillistä kielteistä elämänmuutosta, joka voi johtaa kriisiin.

Yksilöiden selviytymistä selitetään psykologisilla ominaisuuksilla kuten yksilön ja hänen ympäristönsä resilienssiin (joustavuuteen) kuuluvilla piirteillä. Niitä ovat muun muassa sisäinen riippumattomuus ja sosiaalinen kyvykkyys sekä sosiaalinen tuki.

Ratkaisuksi muutokseen sopeutumiseen on esitetty postmodernin työntekijän ominaisuuksien omaksumista. Sitoutuminen ei enää palvele sen enempää työntekijää kuin työnantajaa. Postmoderni työntekijä pitää tärkeänä kehittää itseään, ja hänen motivaationsa lähteenä on oppiminen ja haastava työ. Jos psykologinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä särkyy, työntekijä voi aktiivisesti etsiä ja pyrkiä vaihtamaan työpaikkaa.

Työelämän tutkija Anu Järvensivun (2006) mukaan epävarmassa tilanteessa työntekijät ilmentävät vahvasti lojaalisuutta työnantajaa kohtaan ja pyrkivät haastamaan työnantajaa sitoutumaan edelleen työntekijään. Perinteisestä molemminpuolisen lojaalisuuden ja sitoutumisen mallista on vaikea irrottautua.

Myöskään Irtisanotut-kirjaan haastatellut työntekijät eivät olleet suhtautumisessaan työnantajaan postmoderneja vaan perinteisiä.

Tukitoimia kehitettävä systemaattisesti


Työnantajilla ja ammattiyhdistyksillä ei ole Suomessa rahastoja eikä toimintamalleja irtisanottujen tukemiseen. Myös työsuojelun ja työterveyshuollon tuki päättyy työsuhteen päättymiseen. Eli silloin, kun ihminen eniten tarvitsisi tukea, sitä on vähiten tarjolla.

Irtisanottujen tarvitsemaa taloudellista, psyykkistä ja sosiaalista tukea tulisi kehittää, jotta he selviytyisivät irtisanomisen aiheuttamista muutoksista. Kirjoittajat esittävät, että irtisanottujen auttamiseen olisi kehitettävä vastaava toimintamalli kuin sosiaali- ja terveysministeriön kehittämät suuronnettomuuksien psykososiaalinen tuki ja palvelut.

Toimittaja
Liisa Strann

Aineistoa Materials-välilehdellä.

Julkaisu

Poijula Soili, Ahonen Riitta. (2007). Irtisanotut. Muutos, menetys ja selviytyminen. Kotimaa-yhtiöt Oy/Kirjapaja. 208 s. ISBN 978-951-607-446-0.

Hanketiedot

  • HakijaAhonen Riitta
  • Lisätietoja
  • Riitta Ahonen
    044 0242 548
  • Toteutusaika
  • 1.6.2006 - 1.12.2006
  • Arvioitu valmistumisaika
  • 1.12.2006
  • Työsuojelurahaston päätös
  • 8.6.2006
    2 000 euroa
  • Kokonaiskustannukset
  • 5 000 euroa
  • Tulokset valmistuneet 20.4.2007

Aiheluokitus